NGC1333 (vdB 17)

Aloittaja Timpe, 21.01.2012, 19:03:41

« edellinen - seuraava »

Timpe

Alta löytyvässä kuvassa on NGC1333 heijastussumu lähiympäristöineen eli osana Perseuksen suurta molekyylipilveä. Toinen nimitys tälle on vdB17 eli tuo sumu löytyy van den Bergh luettelosta. 300/1500mm Newtonin kuva-ala taivaalta on niin kapea, että siihen mahtui mukaan vain tämä tumman pölypilven alue taustaksi + tuo kuvassa sinisen heijastussumun alapuolelle jäävä aktiivinen tähtien syntyalue (pölyä ja vedyn emissiota). Tähtien ikä tällä alueella on hyvin nuori tähtien mittakaavassa eli alle miljoona vuotta.

Kolmen yön kuvaustulos marraskuulta 2011 (20.11. / 24.11. / 26.11.) 300/1500mm Newtonilla + QSI583ws kameralla. LRGB-kuva 10min ja 5min osavalotuksin (170:160:120:105 min = yht. 9h 15min), johon on sekoitettu mukaan vain hiukan (7 x 5min) Ha-kanavan valoa, koska sen läpi kuvaan piirtyi vain muutamia tähtiä ja nuo pienet, pölyn seasta pilkistävät Ha-alueet.
(Linkistä aukeaa 1000 x 1306 px / 635 kB suurempi kuva.)


Kohteena tämä on hiukan samanlainen himmeä heijastussumu kuin tuo foorumilla jo esiintynyt IC348, jota yritin kuvata tammikuussa 2010 kehnolla menestyksellä (ks. foorumiketjua). Sitten vielä nolo juttu kohteen valinnasta, koska valitsin vahingossa IC348:n sijaan tämän NGC1333:n koordinaatit kuvauskohteeksi. Verkossa on monta kuvaa, joissa näkyvät kummatkin kohteet ja noiden nimiä on hankala erottaa toisistaan. :embarrassed: Tämä on siis nyt vdB 17 ja se vuoden 2010 yritys oli vdB 19 (IC348), sillä foorumiketjussa oli esillä Neverin linkki laaja-alaiseen kuvaan, jossa nuo kummatkin olivat näkyvissä. Toisaalta tästä tuli ihan ok vahinkolaukaus, koska tuosta vdB heijastusumun alta "löytyi" tuollainen tähtien syntyalue ja mielenkiintoinen kuva-ala!

Edit: Tässä vielä kollaasi kuvankäsittely-vaiheista, joiden kautta tällainen kuvaviritys syntyi (yllä on tosin hiukan eri loppukuva kuin tässä kollaasissa).
- Timo Inkinen

tähti_ville

Heippa,

On muuten hieno kuva onneksi olkoon vaan.

Terveisin Antti

einari

Niin, tämähän oli sitten uusimmassa T&A:ssa.
Mukavaa kuulla taustatarinaakin kuvasta.
___
Tapio

Timpe

Jep, Marko halusi tuon koko sivulle mikä arvelutti itseäni, kun kuva ei ole teknisesti (tai käsittelyltään) mitenkään loistokas saavutus. Loppukuvan pikseleitä oli vaatimattomasti n. 2000x2600, joita skaalattiin ylös painoa varten. Kuvankäsittelykin oli yhtä tuskaa, kun kolmen kuvausyön kuvapinot eivät menneet lähelläkään päällekkäin ja kuva-alan nurkissa oli kuva-alan vinous/koma/yms. virheitä niin paljon, että käytännössä käsittelin sieltä kuvan tähdet kokonaan manuaalisesti uusiksi.
Tämä kuva pääsi loppukuvaksi kait kohteen harvinaisuuden takia (ensimmäisenä Suomessa?) ja omalta kohdaltani lähinnä sen takia, että tähän tuli käytettyä työaikaa niin tolkuttomasti sekä putken ääressä että sisällä PhotoShopin ääressä (useita kokonaisia päiviä) :undecided:
Noh, tästä on muiden hyvä laittaa paremmaksi...
- Timo Inkinen

Never

Erittäin hieno kuva joka on mielestäni käsitelty onnistuneesti ja "luonnollisesti"! Varsin hyvin kesti myös A4-koon uusimmassa TA-lehdessä, vaikka vähän tuo tausta jää tuollaiseksi... erikoiseksi.

Piti muuten oikein kaivella tuota vdB 17-designaatiota esiin Sidney van den Berghin 1966 alkuperäisestä luettelosta. Erikoista kyllä SkyMap, MegaStar tai Messier45.com ei mikään yhdistä kohdetta Vdb 17:sta! Simbad tosin ei toimi joten sieltä en päässyt vielä tarkistamaan. Alkuperäisestä luettelossa kohde tosiaan yhdistetään tähteen BD +30 549 joka on todellakin tuo kirkkain tähti sumussa NGC 1333. Tämän ihanuuden keskellä ei kannata myöskään sekoittaa vdB kohteita keskenään. On nimittäin van den Bergh avonaiset tähtijoukot ja van den Bergh heijastussumut. Toisinaan ainakin avonaista tähtijoukoista näkee käytettävän lyhennettä vdBergh 1 (1957?) ja vdB 1 (1966) lyhennettä heijastussumuista.

/Jake

Nurinniska Observatory

Onpa tosiaan hieno kuva Timpellä, ja hieno homma että pääsi oikein lehteen saakka. Fanitan tosissani juuri näitä tällaisia himmeitä ja vaikeita kohteita, ja tämä kohde menee nyt omallekin kuvauslistalleni.
Loppukuvaan on jossakin määrin jäänyt näkyviin vaikean kohteen käsittelyongelmat kohinanhallintaongelmineen ja mustine renkaineen tähtien ympärillä, mutta fakta on se, että nämä asiat ovat enemmän tai vähemmän väistämättömiä näiden ultrahimmeiden kohteiden kanssa. Mahtavaa "uudisraivaushenkeä" joka tapauksessa.  :cool:
Tero Hirvikoski, pääobservaattori
Nurinniskan observatorio
Verttuu, Kankaanpää
http://www.astrobin.com/users/Nurinniska/

Julius

Todella hyvin kaivettu detaljeja esiin noinkin himmeästä kohteesta!

Never

Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 22.01.2012, 10:47:47Fanitan tosissani juuri näitä tällaisia himmeitä ja vaikeita kohteita, ja tämä kohde menee nyt omallekin kuvauslistalleni.

Rehellisyyden nimissä täytyy kyllä mainita että kyseessä on magnitudin 5.6 kohde :cheesy: Valosaaste tietysti potkii melko kovasti heijastussumuja joka toki voi vaikuttaa.

Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 22.01.2012, 10:47:47Mahtavaa "uudisraivaushenkeä" joka tapauksessa.  :cool:

Ja sitä "uudisraivaushenkeä" todella tarvitaankin. Jos jokaisesta kuvatusta Messierin kohteesta saisi sentin... Timpe tekee hyvää jälkeä vähän avartamalla muidenkin valokuvaajien horisontteja!

/Jake

Timpe

Kiitos kommenteista :cheesy:
Kohdevalinnassa olen tosiaan yrittänyt valita niitä hiukan harvemmin kuvattuja kohteita listalle, kun tuo hankkimani QSI:n CCD-kamera tuntuu olevan oiva työkalu tällaiseen puuhasteluun.

Lainaus käyttäjältä: Never - 21.01.2012, 21:34:01
...vaikka vähän tuo tausta jää tuollaiseksi... erikoiseksi.

Täsmennätkö hiukan, mitä tarkoitat? Olin katsovinani, että nuo kuva-alan gradientit kuuluvat asiaan kun vertaa kuvaani esim. tähän laajempaan näkymään samasta kohteesta. Voihan siellä toki olla jotain kuvakäsittelyn mukanaan tuomaakin (kuten niitä sururenkaita tähtien ympärillä), mutta pääpiirtein nuo keskustan ympärillä olevat pimeän sumun ja himmeän höton haarat vastaavat toisiaan näissä kuvissa. Oma kuvani on vain niin kapea rajaus tähän kohteeseen, että noita sumukokonaisuuksia on vaikea hahmottaa tästä.
Kenties jokin 1000...1300mm polttoväli olisi tälle kohteelle passelimpi tai sitten CCD-kameran kenno pitäisi olla nykyistä suurempi tällä 1500mm polttovälillä. Voin toki antaa tuon originaalin Hauhon tähtikuvaajien tapaamisessa sinne tulevien mestarien käsittelyyn, niin katsotaan miten erilainen vertailukuva syntyisi samasta originaalista paremmin käsiteltynä.
- Timo Inkinen

Murtsi

Kauniin kohteen olet valinnut, lopputulos on mielestäni mennyt käsittelyn osalta hiukan liian pitkälle, painettuna lehdessä se toimi mielestäni paremmin kuin näytöllä. Kollaasissa keskimmäinen kuva on vielä luonnollisen näköinen ja itse olisin venyttänyt kuvaa hyvin maltillisesti sen jälkeen (tämä toki on vain minun mielipide ja pääasia on kuitenkin se että olet itse kuvaan tyytyväinen). Kiitosta tässä kuvassa saat värien käytöstä joita olet korostanut oikein maukkaasti  :cool:. Kritiikistä huolimatta oikein hyvä kokonaisuus ja odotan innolla että saan venytellä kuvaa sitten hauholla.

Kohde tosiaan sopisi paremmin lyhyemmälle polttovälille ja jos hyvin käy saattaisin itsekin kokeilla joskus kuvata tätä 8" putkella ja reilusti laajemmalla näkökentällä, seuranta vain ei vielä mahdollista tuon kohteen ympärillä olevan sumun vangitsemista (vaatii todennäköisesti pidemmät kuin kolmen minuutin osavalotukset).

Never

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 22.01.2012, 19:42:37Täsmennätkö hiukan, mitä tarkoitat?

Voisiko kyseessä olla esim. että kuvan resoluutio on liian pieni tai se on liian rajattu ettei se aivan kestä tuota A4 kokoa TA:ssa? Tai TA:n painojälki ei riitä? Minun silmääni tausta näyttää vähän samalta kun liian pakattu jpg kuva. Ja mikäli sinun kuvaasi vertaa tuohon esimerkkikuvaasi (Gimmi Ratto) niin taustahan on selvästi vihreä ja punainen sinun kuvassasi verrattuna tuohon toiseen kuvaan jossa se on musta (pimeää sumua). Kuvankäsittelyhän tässä varmasti vaikuttaa myös runsaasti. Gimmi Ratton kuvassa nuo pienemmät sumut ovat lähinnä keltaisia, sinulla hieman kellertäviä ja esim. Robert Gendlerillä kirkkaan punaisia. Mutta mitä minä tiedän, Fotarin osaan käynnistää koneella ja siihen se kuvankäsittely jääkin :grin:

/Jake

naavis

Lainaus käyttäjältä: Never - 22.01.2012, 22:33:10
Voisiko kyseessä olla esim. että kuvan resoluutio on liian pieni tai se on liian rajattu ettei se aivan kestä tuota A4 kokoa TA:ssa? Tai TA:n painojälki ei riitä? Minun silmääni tausta näyttää vähän samalta kun liian pakattu jpg kuva. Ja mikäli sinun kuvaasi vertaa tuohon esimerkkikuvaasi (Gimmi Ratto) niin taustahan on selvästi vihreä ja punainen sinun kuvassasi verrattuna tuohon toiseen kuvaan jossa se on musta (pimeää sumua). Kuvankäsittelyhän tässä varmasti vaikuttaa myös runsaasti. Gimmi Ratton kuvassa nuo pienemmät sumut ovat lähinnä keltaisia, sinulla hieman kellertäviä ja esim. Robert Gendlerillä kirkkaan punaisia. Mutta mitä minä tiedän, Fotarin osaan käynnistää koneella ja siihen se kuvankäsittely jääkin :grin:

/Jake

Timpen kuvassa on ainakin kohinaa suodatettu aika kovalla kädellä, jolloin sumusta on tullut hieman suttuisen näköistä. Oikealla olevassa sumussa näkyy myös voimakasta kromaattista kohinaa. Tästä huolimatta, erittäin kunnioitettava suoritus!

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 22.01.2012, 22:06:56
...Kollaasissa keskimmäinen kuva on vielä luonnollisen näköinen ja itse olisin venyttänyt kuvaa hyvin maltillisesti sen jälkeen (tämä toki on vain minun mielipide ja pääasia on kuitenkin se että olet itse kuvaan tyytyväinen)....odotan innolla että saan venytellä kuvaa sitten hauholla.

Olet varmaan oikeassa analyysissäsi, joten tsekataan tätä lisää Hauholla. Mutta sen verran tuosta vielä, että en ole ollut tähän oikein tyytyväinen yhdessäkään tuottamassani versiossa. Tähän aiheeseen ei vain ole saanut sellaista otetta, että palaset olisivat loksahtaneet kohdalleen ja voisin todeta että se on tässä. Ärsyttävää!

Lainaus käyttäjältä: Never - 22.01.2012, 22:33:10
Voisiko kyseessä olla esim. että kuvan resoluutio on liian pieni tai se on liian rajattu ettei se aivan kestä tuota A4 kokoa TA:ssa? Tai TA:n painojälki ei riitä? Minun silmääni tausta näyttää vähän samalta kun liian pakattu jpg kuva.

Ok, kiitos täsmennyksestä eli kommentti oli painokuvasta. Kuvan resoluutio on minustakin liian pieni täyteen A4 sivuun ja siksi se ei näytä niin hyvältä ylivenytettynä. Jouduin rajaamaan kuvaa liikaa pinoamisvaiheessa. Tuosta yhdeksän tunnin kokonaisvalotuksesta pitäisi karsia rankemmalla kädellä ruutuja pois, jos vaikka saisi tätä terävämmän pinoamistuloksen aikaan. Kolmen illan kuvat menivät myös pystysuunnassa kohdalleen, mutta vaakapäädyistä katosi noin 10...15% kuva-alaa kummastakin päästä, kun 100% kuvapeitto ei ollut riittävä sinne. Oma tekninen osaaminen tökki siis myös, kun tällainen joka kuvauskerralla erikseen pystytettävä kuvauskalusto osoittaa näin omat rajansa.
Tässä mielessä se Laurin poppoon kasaama AstroTortilla olisi varmaan tervetullut lisä omaan sortimenttiini, JOS sen käytön oppii ilman insinööriopintoja ja se suostuu keskustelemaan tämän goto-ohjaimen kanssa ongelmitta :grin:

T&A:n painojälki on varmasti priimaa ja tästä keskusteltiin Markon kanssa, mutta päätettiin yrittää julkaisua pienellä riskillä (kun se kuva kuitenkin on pintapuolisella silmäyksellä ihan ok). Ei tämä itseäni harmita, kun tiedän että syynä on oman kuvaoriginaalin vajavaisuudet eikä ulkopuoliset tekijät. Tuosta kohinansuodatuksesta on tullut kritiikkiä jo muutaman kerran, joten pitänee ottaa Hauholla puheeksi esim. Noise Ninjan tai muun kohinanpoiston käyttö ja oikeat parametrit tähtikuvissa (se tuntuu oletuksillaan suttaavan kuvat pilalle, vaikka 100% näkymässä olisikin ok näköinen lopputulemaltaan).
- Timo Inkinen

J-P

Hei,

Upeaa jälkeä kerrassaan, onnittelut!
Tullaisita kuvista voin vain haaveilla, täällä valosaasteen ja pilvien keskellä...

J-P

mickut

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 23.01.2012, 19:38:43
Tässä mielessä se Laurin poppoon kasaama AstroTortilla olisi varmaan tervetullut lisä omaan sortimenttiini, JOS sen käytön oppii ilman insinööriopintoja ja se suostuu keskustelemaan tämän goto-ohjaimen kanssa ongelmitta :grin:

AstroTortilla tukee ASCOM-rajapintaa sellaisenaan ja ASCOM konsorttion mukaan FS2 on tuettu ainakin LX200 simulaation kautta. Minulla ei ole yhtään tuntia minkäänlaisia insinööriopintoja diplomilla tahi ilman, joten ainakin pelkältä (filosofian) ylioppilaspohjalta sujuu sekä käyttö, suunnittelu, että implementaatio.

-A