Kirjoittaja Aihe: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa  (Luettu 1710 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa arik

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 30
Vs: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa
« Vastaus #15 : 09-02-2017, 00:00:18 »
Pohjoisamerikka sumun(ngc 7000)  haluaisin todellä nähdä. Olen kuullut että sen voi nähdä kiikareilla hyvin.
takapihallani ja täysikuun valossa yritin löytää 10x50 kiikareilla pohjoisamerikka sumua mutta en nähnyt sitä. Katsoin oikeaan paikkaan ja kiikarit ovat laadukkaat mutta en erottanut muuta kuin himmeitä tähtiä. Kykenisin menemään maaseudulle missä lähin hajavalo olisi yli 200m kaukana joka auttaisi ehkä mutta auttaako pimeään ympäristöön meneminen täysikuulla?
P.S ehdottakaa hyviä syväntaivaan esimerkkejä mitä olisi mahdollista nähdä kiikareilla (miellellään galakseja ja sumuja).

Itse havaitsin NGC 7000:n 15x70 kiikareilla (Helios Quantum-4) jokin aika sitten varsin pimeällä taivaalla (ei kuuta, etäällä valosaasteesta). Linnunrata näkyi todella selvästi niissä olosuhteissa. Silloinkin kyllä auttoi, kun tiesi mitä etsi, koska olin katsellut sumua jo aiemmin 12" kaukoputkella (jonka näkökenttään se ei mitenkään mahtunut kokonaan). Sumuissahan tosin ei katseluvärkin koko vaikuta kontrastiin, ja mikään (paitsi valonvahvistin) ei saa sumua kirkkaammaksi kuin se näkyy paljaallakin silmällä, mutta isompi laite toki saa kohteen näkymään isompana.

Mutta vastauksena siis, en usko että tuota sumua saa näkyviin valosaasteisessa ympäristössä tai jos kuu on taivaalla. Jo pienikin sirppi valaisee aika mukavasti (eikä se silloin tietysti ole kovin kaukana auringosta, eli tuskin on muutenkaan kovin pimeää).

Galaksit tuppaavat olemaan melko pieniä kiikarin näkökenttään, poislukien Andromedan galaksi. Kiikareilla kyllä löytää M81 ja M82 melko helposti (vaikka olisi valosaastettakin), mutta aika vähän niistä saa irti. Mielestäni kiikarille kiinnostavimpia kohteita ovat avonaiset tähtijoukot, joissa riittää kyllä aika paljonkin katseltavaa. Samoin tietysti aurinkokunnan kohteet (Kuu, planeetat ja komeetat). Näissä ei myöskään tarvitse olla täysin pimeää taivasta, toisin kuin useimmissa galakseissa ja sumuissa.

Poissa W1lleM

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 649
  • IRCnet: VM @ #sirius
Vs: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa
« Vastaus #16 : 09-02-2017, 10:39:23 »
Sumuissahan tosin ei katseluvärkin koko vaikuta kontrastiin, ja mikään (paitsi valonvahvistin) ei saa sumua kirkkaammaksi kuin se näkyy paljaallakin silmällä, mutta isompi laite toki saa kohteen näkymään isompana.

Ei pidä paikkaansa, isompi peili kerää enemmän valoa kuin ihmissilmä. Sumuihin pätee ihan samat lainalaisuudet kuin tähtiin ja kaikkeen muuhun mitä katsellaan kaukoputkella.

Menee kyllä jo kaukoputki kysymyksiin mutta näkeekö  orion xt8 classic(200mm peili)  dobsonian kaukoputkella suht koht hyvin maaseudulla ja kuutamolla näkeekö sillä edes m81, m81  ja pohjoisamerikka sumun?

Kyllä näkee, mainitsemasi galaksit ovat helpoimmasta päästä. NGC7000 on melko laaja-alainen ja käyttäisin siihen todella pientä suurennusta tai sitten vaikkapa kiikareita. Itse olen katsellut sitä 100mm akromaatilla 15x suurennuksella, kaiken A ja O on se että kohde on sopivan kokoinen kuva-alalla. Kyseinen sumu on kuitenkin melko hankala huomata, harjoitus tekee mestarin.

-V
Boren-Simon 6" Newton, Explore Scientific 12" Dobson, Helios 102mm f/5 akromaatti
ASI1600MM-C, ASI174MM-C, ASI120MM, ASI120MC
Nexstar SLT, HEQ5
SW Panaview 32mm, WO SWAN 20mm, Morpheus 4.5mm


https://taivaanpallo.wordpress.com/

Poissa arik

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 30
Vs: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa
« Vastaus #17 : 09-02-2017, 11:49:54 »
Ei pidä paikkaansa, isompi peili kerää enemmän valoa kuin ihmissilmä. Sumuihin pätee ihan samat lainalaisuudet kuin tähtiin ja kaikkeen muuhun mitä katsellaan kaukoputkella.

Menee vähän off-topiciksi, mutta eikös se ole niin että isompi apertuuri kyllä kerää valoa tehokkaammin, mutta jos kuvaa ei suurenna, niin silmään siitä ei päädy yhtään sen enempää vaan suurin osa menee ohi (exit pupil 5-7 mm). Jos sitä taas suurentaa, niin pinnan kirkkaus himmenee vastaavasti. Tähdissä suurentaminen ei himmennä (tiettyyn rajaan asti), koska ne ovat pisteitä, jolloin tosiaan saa merkittävän hyödyn isommasta peilistä tms.

Poissa W1lleM

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 649
  • IRCnet: VM @ #sirius
Vs: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa
« Vastaus #18 : 09-02-2017, 16:03:57 »
Menee vähän off-topiciksi, mutta eikös se ole niin että isompi apertuuri kyllä kerää valoa tehokkaammin, mutta jos kuvaa ei suurenna, niin silmään siitä ei päädy yhtään sen enempää vaan suurin osa menee ohi (exit pupil 5-7 mm). Jos sitä taas suurentaa, niin pinnan kirkkaus himmenee vastaavasti. Tähdissä suurentaminen ei himmennä (tiettyyn rajaan asti), koska ne ovat pisteitä, jolloin tosiaan saa merkittävän hyödyn isommasta peilistä tms.

Eli kaliforniasumu, M31 kierteishaaroineen, M33, M81/82 näkyvät sinun mukaan helposti paljain silmin? Kaukoputkella ne on helppoja havaita, jopa kaupunkiolosuhteista.

Kaukoputkihan kohdistaa valoa tiettyyn pisteeseen. Silmä katsoo valoa joka on jo "kirkastettu" okulaariin saapuessaan.

-V
Boren-Simon 6" Newton, Explore Scientific 12" Dobson, Helios 102mm f/5 akromaatti
ASI1600MM-C, ASI174MM-C, ASI120MM, ASI120MC
Nexstar SLT, HEQ5
SW Panaview 32mm, WO SWAN 20mm, Morpheus 4.5mm


https://taivaanpallo.wordpress.com/

Poissa Lauri Kangas

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 4273
  • Vostok @ #sirius (IRCNet)
Vs: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa
« Vastaus #19 : 09-02-2017, 16:17:31 »
Juuri näin se on kuten arik sanoo. Kaukoputken tuottama kuva pintakohteesta ei ikinä voi olla pintakirkkaudeltaan suurempi kuin kohteen pintakirkkaus.

Kaukoputkessa näkyvän kohteen kokonaiskirkkaus, siis se yhteenlaskettu määrä fotoneita joka kohteesta saapuu silmään, on tietysti suurempi kuin paljain silmin katsottuna, koska ne kerätään silmää isommalla objektiivilla. Mutta kun kuva suurennetaan, niin tiettyä kulmaa (tai siis avaruuskulmaa) kohden jää enintään yhtä paljon pintakirkkautta kuin alunperinkin oli.

Pienentämällä suurennusta pintakirkkaus kasvaisi, mutta silloin myös lähtöpupilli kasvaa ja osa valosta menee harakoille, silmän ohi.

Lisätietoa http://www.rocketmime.com/astronomy/Telescope/SurfaceBrightness.html

Edit:

Villen ajatusvirhe on tässä:

Kaukoputkihan kohdistaa valoa tiettyyn pisteeseen.

Kaukoputki kohdistaa vain tietystä suunnasta tulevan valon yhteen pisteeseen. Siis esimerkiksi tähden valon. Galaksista tuleva valo tulee useasta suunnasta, siksi se ei kohdistu yhteen pisteeseen, vaan tietylle alueelle. Tämä tietty alue on galaksin kuva, joka muodostuu esim. kameran kennolle.

Poissa arik

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 30
Vs: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa
« Vastaus #20 : 09-02-2017, 22:53:13 »
Kaukoputken tuottama kuva pintakohteesta ei ikinä voi olla pintakirkkaudeltaan suurempi kuin kohteen pintakirkkaus.

Ja tämä on syy miksi otin asian alunperin esille, jotta ei synny käsitystä että investoimalla isoihin laitteisiin, saisi kohteet maagisesti esiin valosaasteen / kuun valon takaa, erityisesti kun puhutaan laajahkoista sumuista. Jos iso P-A -sumu näkyy kaukoputkella, näkyy se myös kiikarilla, jopa paremmin (varsinkin jos kiikariinkin virittää suotimia). Sen sijaan joillain kaukoputkilla ei välttämättä näy, jos niissä ei hitaan aukkosuhteen takia saada niin pientä suurennosta, että kuvasta tulisi riittävän kirkas. Kiikareissa lähtöpupilli taitaa olla yleisesti noin 5 mm luokkaa.

Galakseissa ja pienemmissä sumuissa suurentaminen tuo ne paremmin esille ja havaittavaksi, siinä isommista peileistä on toki hyötyä. Eipä tuo omakaan galaksimme silti kovin hyvin kuunvalon takaa loista, vaikka onkin taivaalla jättimäinen.

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1714
Vs: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa
« Vastaus #21 : 10-02-2017, 00:40:21 »
Eipä tuo omakaan galaksimme silti kovin hyvin kuunvalon takaa loista, vaikka onkin taivaalla jättimäinen.

Universumin keskitiheys on hyvin pieni, maapallon tilavuudessa on keskimäärin vain 1/4 hiekanjyvää näkyvää ainetta. Ei ihme että esimerkiksi Andromedakin näkyy paljaalla silmällä vain aavistuksenomaisesti.

Poissa arik

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 30
Vs: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa
« Vastaus #22 : 10-02-2017, 22:23:00 »
Suoraan ketjun aiheeseen liittyen, virittelin hiljattain kiikariin (Helios Quantum-4 15x70) okulaaripäähän 1,25" UHC-suodattimen. Pikkuisen teippiä suodattimen ympärille, ja suodatin sopi nätisti silmäsuojuksen sisään, joka tuossa mallissa on kierrettävää mallia.

Havaintomuistiinpanoista ilmenee, että onnistuin tuolloin kiikarilla havaitsemaan Pohjois-Amerikka -sumun lisäksi Harsosumun koillisen kaaren, vaikka se onkin aika kapoinen. (Kaukoputkellahan se kyllä näkyy suhteellisen selvästi, kun on suurempi.) Ainakin kaukoputkella O-III -suodatin on selkeästi parantanut sumujen näkyvyyttä, joten sellainen kannattaa tavalla tai toisella virittää ainakin koemielessä kiikariinkin. (Suodatinten toimivuudesta eri sumuille on hyvänä lähteenä varmaan täälläkin mainittu: http://www.prairieastronomyclub.org/filter-performance-comparisons-for-some-common-nebulae/)

Poissa Robin L

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 44
  • syvän taivaan havaitsija
Vs: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa
« Vastaus #23 : 14-02-2017, 17:28:15 »
Kiitoksia paljon tiedoista ^^

Poissa VeskuP

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 694
Vs: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa
« Vastaus #24 : 16-02-2017, 23:18:02 »
Ja tämä on syy miksi otin asian alunperin esille, jotta ei synny käsitystä että investoimalla isoihin laitteisiin, saisi kohteet maagisesti esiin valosaasteen / kuun valon takaa, erityisesti kun puhutaan laajahkoista sumuista. Jos iso P-A -sumu näkyy kaukoputkella, näkyy se myös kiikarilla, jopa paremmin (varsinkin jos kiikariinkin virittää suotimia). Sen sijaan joillain kaukoputkilla ei välttämättä näy, jos niissä ei hitaan aukkosuhteen takia saada niin pientä suurennosta, että kuvasta tulisi riittävän kirkas. Kiikareissa lähtöpupilli taitaa olla yleisesti noin 5 mm luokkaa.

Tuon 5mm lähtöpupillin saan kun laitan putkeeni 50mm okulaarin, jolloin suurennosta on huimat 24x. Jos laitan kaukoputkeen okulaarin joka tuottaa isomman lähtöpupillin kuin 5mm mikä on kiikareissa, hommahan meni silloin uusiksi :tongue:
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

Poissa Aldebaran

  • Taivaanvahti
  • Galaksijoukko
  • *****
  • Viestejä: 592
    • Celestial Sphere
Vs: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa
« Vastaus #25 : 20-02-2017, 16:46:55 »
Kuinka monia syväntaivaan kohteita (ngc,ic,messierit) on mahdollista nähdä ja erottaa tähtitaivaalta kuun valossa ja ilman kuun valoa.
Pohjoisamerikka sumun(ngc 7000)  haluaisin todellä nähdä. Olen kuullut että sen voi nähdä kiikareilla hyvin.
takapihallani ja täysikuun valossa yritin löytää 10x50 kiikareilla pohjoisamerikka sumua mutta en nähnyt sitä. Katsoin oikeaan paikkaan ja kiikarit ovat laadukkaat mutta en erottanut muuta kuin himmeitä tähtiä. Kykenisin menemään maaseudulle missä lähin hajavalo olisi yli 200m kaukana joka auttaisi ehkä mutta auttaako pimeään ympäristöön meneminen täysikuulla?
P.S ehdottakaa hyviä syväntaivaan esimerkkejä mitä olisi mahdollista nähdä kiikareilla (miellellään galakseja ja sumuja).

Moi,

Kuutamoöinä kannattaa investoida aikansa nukkumiseen, syvää taivasta kannattaa tutkia pimeinä, kuuttomina öinä. 7 x 50 tai 10 x 50 kiikareilla näkee jo useita syvän taivaan kohteita, tässä muutamia:

-Messier 42 (Orionin sumu)
-Messier 31 (Andromedan galaksi)
-Messier 44 (Mehiläispesäjoukko)
-Messier 45 (Seulaset)
-Messier 33 (Kolmion galaksi, hyvin himmeä!)
-Messier 13 (Herkuleen suuri joukko)
-Messier 5 (Pallomainen joukko Käärmeessä)
-Perseuksen kaksoistähtijoukko

Kiikareita kannattaa käyttää jalustalla mahdollisuuksien mukaan. Ilman jalustaa kädet tärisevät, eikä kuva ole vakaa ja katselunautinto kärsii.

Pohjois-Amerikkasumu ei suinkaan ole helpoimpia kohteita kiikareille. Se on hyvin himmeä, ja vaatii näkyäkseen erittäin pimeän taivaan. Lisäksi täytyy osata katsoa oikealla tekniikalla, jotta sumu tulisi näkyviin. Kannattaa aloittaa esim. yllä luettelemistani kohteista!

Terveisin,

Juha
--------------------
Juha Ojanperä
Visuaalihavaintoja hautaan asti!
Porin Karhunvartijat, Ursa
Vastaava toimittaja, Zeniitti
--------------------
Celestial Sphere - arctic amateur astronomy-
Valokuvagalleriani

Poissa arik

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 30
Vs: Syvä taivas kiiikareilla ja kuun valossa
« Vastaus #26 : 06-03-2017, 21:10:16 »
Olin toissailtana katselemassa tähtiä Porkkalanniemellä. Vajaa puolikuu oli vielä noin 10 asteen korkeudella, ja kyllähän se noin pimeässä paikassa loimotti aika tavalla. Tosin veikkaisin että myös lumipeite valaisi taivasta, koska taivas näytti normaalia valoisammalta vielä silloinkin kun kuu oli jo laskenut.

Oli mielenkiintoista havaita, että haettuani M81:n summittaisen sijainnin ensin Telradilla, sain sen näkymään hyvin heikosti myös 6x30 etsimessä.