Avaruus.fi - keskustelualue

Kaukoputket => Katadioptriset kaukoputket => Aiheen aloitti: Timpe - 20-11-2010, 20:26:03

Otsikko: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timpe - 20-11-2010, 20:26:03
Pitänee kirjoittaa tästäkin ketju foorumille, kun tällainen käytetty venäläinen 180/1800mm (f10) Rumak Maksutov-Cassegrain putki päätyi käsiini viime viikolla. Olin kaavaillut tällaisen hankkimista seuraavan viiden vuoden sisään oman 300/1500mm Newtonin rinnalle planeetta- ja Kuu-putkeksi, mutta tilaisuus tuli yllättäen kun eräs foorumilainen luopui omastaan varsin sopuhintaan (kiitos Tane!) :smiley:

Santelin perustiedot löytyvät täältä: http://www.stellaroptical.com/santel-mk7.htm (http://www.stellaroptical.com/santel-mk7.htm) mutta sillä erotuksella, että tämä putki on sitä mallia, jossa on kiinteä pääpeili ja erillinen Crayford-tarkennuslaite. Santel Mak putkille löytyy verkosta käyttörajoitettu Yahoo-ryhmä (http://tech.groups.yahoo.com/group/Santel-Maks/), jonka esittelystä löytyy edes hiukan putkityypin historiaa, vaikkei viestejä pääsisikään lukemaan. Muutenkin putkesta löytyy sangen vähän käyttökokemuksia tai kirjoituksia verkosta, joten tämä mahtunee sekaan mainiosti. (Täällä foorumilla nimimerkki DJ on käyttänyt tätä nimenomaista putkea.)

Putki on siis Rumak-tyypin Maksutov erotuksena SkyWatcherin kiinalais-Maksutoveista, jotka ovat Gregory-versioita. Erona on Rumakin erillinen, säädettävä apupeili meniskus-linssin takana, minkä avulla tästä mallista saadaan ulos mm. Gregoryä laajempi tasainen kuva-ala. Rumak-tyypin erillisen apupeilin kaarevuus voi olla erilainen kuin sen meniskus-linssin kaarevuus, millä saadaan aberraatiot ja kentän tasaisuus paremmin kuriin kuin Gregoryssä. Lisäetuna saadaan vähäisempi off-axis komavirhe ja pienemmät diffraktiopiikit kuin Gregoryssä (link (http://www.answers.com/topic/maksutov-telescope-2)).

Tuo riittänee taustaksi, joten lisään tähän vielä muutamia kuvia. Ensimmäinen on yleiskuva putkesta, jossa näkyy Crayford-tarkennin ja 10x50 etsinputki.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Santel_180_1800mm_Maksutov_Cassegrain.jpg/_small.jpg)

Huomio kiinnittyy tuohon jykevään tarkennuslaitteeseen, minkä varaan voi lisätä esim. digijärkkärin ongelmitta. (Lisään varmaankin kentäntasoittimen/lyhentimen jossakin vaiheessa, niin tästä saa hyvän f6 kuvausputken.) Tarkentimesta lisäkuva tässä alla, huomaa erilliset säätöruuvit tarkentimen kollimointia varten. (Tuo 35mm jatko oli tarpeen, kun tarkentelin lähimetsän koivun latvoihin.)
 
Edit: Korjasin tuohon ylle yliviivauksella, sillä ei tuossa mitään kollimointia ole. Putkessa on fokkarin kauluksessa V-ura ja fokkarissa on vastaavasti kolme terävää kuusiokoloruuvia, jotka painuvat tuonne V-uran pohjaan (jos ovat kohdallaan). Tämä lukitsee fokkarin oikeaan kohtaan ilman muita säätöjä.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Santel_180_1800mm_Maksutov_Cassegrain_focuser.jpg/_small.jpg)

Kolmas kuva näyttää putken edestäpäin ja hiukan sivustakin. Tässä näkyvät apupeilin säätömahdollisuudet (kannen alla) ja tukeva jalustakiinnitys, joka on vakiona Vixen-kokoa, mutta jonka olen jatkanut Losmandy-yhteensopivaksi pulttaamaalla Losmandy-kiskon jatkoksi. Putki on helppo kuorma Gemini G41:lle, sillä kiinnitys on hyvin tukeva ja värinätön jopa suurilla 200-300x suurennuksilla :smiley: Putkimateriaali on 2.5mm vahvuista alumiiniputkea, mikä lisää painoa, mutta tekee putkesta mekaanisesti hyvin tukevan.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Santel_180_1800mm_Maksutov_Cassegrain_front.jpg/_small.jpg)

Käyttökokemuksia putkesta ei ole kertynyt paljoakaan, mutta mainitsen että tarkennuslaite oli hiukan vinossa optiseen akseliin nähden (tarkennus muutti kollimointia, minkä näki laserilla hyvin) ja putken meniskus linssi oli irroitettu ja kiinnitetty väärään asentoon paikoilleen. Korjasin kummatkin puutteet, poistin putkeen lisätyt ylimääräiset kiinnitysruuvit (kannat liian syvällä näkyvissä valon kulkutiellä) ja tein pikaisen kollimoinnin tarkennuslaitteelle ja apupeilille. Putken kollimointi pitää vielä katsoa paremmalla ajalla tarkkaan läpi esim. näiden mukaan: link (http://www.collimator.com/coltext.htm#cassegrain) ja link (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/1,2,3,4,5,8,9,10/Number/2243532/Main/2144006). Tässä vaiheessa ei ole menetettävää, kun putken tehdaskollimointi on jo hukattu aiemmin...

Visuaalinen ensivaikutelma putkesta oli tämän jälkeen jo erittäin hyvä, mutta katsotaan mitä tästä näkyy tähtitestissä... :rolleyes:
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: einari - 20-11-2010, 22:35:46
Mielenkiintoisen näköinen vehje.
Onkos tämä nyt sitten TAL-tyyppinen ratkaisu sillä erotuksella että tässä on apupeili lasissa kiinni ?
Onko lasi taso vai onko sillä joku korjaava funktio ?
Nuo MC-putket (ja varsinkaan venäläiset) ei yleensä ole kovin kevyitä.
Mikäs tämän elopaino on ja hyvinkö jalusta vielä kestää rinnakkaiskäytön ?
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timpe - 21-11-2010, 22:09:15
Jep, tässä on apupeili kiinni "lasissa" eli tuossa Meniscus-linssissä. Tämähän on sikäli normaali Maksutov, että siinä on tuo selvästi kaareva Meniscus-linssi, minkä suunnittelun teoriaa näyttäisi löytyvän ainakin täältä (http://en.wikipedia.org/wiki/Maksutov_telescope) ja täältä (http://www.telescope-optics.net/maksutov_cassegrain_telescope.htm). Voin ottaa vielä lisäkuvan tuosta apupeilin kollimointisysteemistä tähän ketjuun, kun ennätän. Kyseessä on siis korjaava linssi, jonka tarkoitus on Wiki-artikkelin mukaan tämä:
 "...correcting aberration by changing the curvature of the corrector and the secondary independently. Specifically it allows the designer to aspherize the secondary to provide a much wider flat field than traditional Spot Maksutovs, with less off-axis coma. Mounting the secondary on the corrector also limits diffraction spikes."

Käytännössä huomasin tuon, kun katselin koivunlatvoja 35mm Televue Panopticilla ja koko 68 asteen näkökenttä piirtyi silmieni eteen terävänä ja samaan tasoon! :smiley:
Samassa huomasin selvästi, että tällainen lasimäärä piirtää himmeämmän kuvan kuin Newtonin peilisysteemit piirtävät (tämän näkee, kun katsoo rinnakkain + kauempaa okulaarien lähtöpupilleja; toinen okulaari on kiinni Maksutovissa ja toinen Newtonissa ja kas kummaa, Maksutovin lähtöpupillin kuvassa näkyy runsaan lasitavaran "keltaisuutta" verrattuna Newtonin kirkkaampaan lähtöpupilliin).
Keveys ei myöskään ole tämän putken ominaisuus, minkä otan toisaalta positiivisena seikkana. Rakenteet on tehty selvästi kestämään käyttöä ilman tätä kiinalaisten harrastamaa säästämistä tuotantokustannuksissa ja materiaalikestävyyksissä. Painoa on tuon Stellarin mukaan 7 kg, mutta kun tässä on tuo jämerä Crayford-tarkennin mukana, niin pitänee punnita tämä uudelleen omassa vaa'assa (=arviolta n. 8 kg?). Saan onneksi pidettyä tämän kylmävarastossa, niin ei tarvitse tuskailla suuren MCT:n hitaan jäähtymisen kanssa.

Gemini G41:n kantavuudesta rinnakkaiskäytössä ei ole vielä täyttä käsitystä, sillä tarkistin että tämä putki ei mahdu nykyiseen rinnakkaishaarukkaan ja purin siis tuplasatula-rakenteen kokonaan pois G41:n niskasta. Nyt kuvia syntyy (jos syntyy) vain ja ainoastaan OAG + LVI SmartGuider -yhdistelmällä, sillä erillistä seurantaputkea ei nyt ole käytössä ja 1500mm/1800mm kuvauspolttovälit ovat liikaa Canon EOS 7D:n pixel pitch:ille ja jalustan seurantakyvylle :grin: Tuleepahan tosiaan opeteltua tuon OAG:n käyttö kummankin putken kanssa ja jos siitä ei tule mitään, niin pitää rakentaa tuo kaksoissatula kokonaan uusiksi eli aiempaa tukevammaksi (!) ja kevyemmäksi (?). 300/1500mm Newtonin ja tämän 180/1800mm MCT:n kokonaispaino nousee tällöin G41:n kantavuusrajalle, jollei ylikin...  :undecided:
(Kaikin puolin parempi olisi vain saada tuo OAG pelittämään kunnialla.)
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timpe - 24-11-2010, 22:16:20
Jep, tässä on apupeili kiinni "lasissa" eli tuossa Meniscus-linssissä. Tämähän on sikäli normaali Maksutov, että siinä on tuo selvästi kaareva Meniscus-linssi, minkä suunnittelun teoriaa näyttäisi löytyvän ainakin täältä (http://en.wikipedia.org/wiki/Maksutov_telescope) ja täältä (http://www.telescope-optics.net/maksutov_cassegrain_telescope.htm). Voin ottaa vielä lisäkuvan tuosta apupeilin kollimointisysteemistä tähän ketjuun, kun ennätän. Kyseessä on siis korjaava linssi...

Tässä olisi vielä tuo lupaamani kuva apupeilin kiinnityksestä (sen verran kuin tuosta nyt jotain näkee) ja kolimointiruuveista. Tuo kollimointiruuvien suojakansi (kuten etsimen suojatulppakin) ovat kummatkin alumiinista tehtyjä, eikä muovisia kuten monessa muussa putkessa :rolleyes:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Santel_180_1800mm_Maksutov_Cassegrain_front_secondary.jpg/_small.jpg)

Samassa kuvassa näkyy myös hiukan Meniscus-linssin tuentaa kolmesta pisteestä (sellainen muovirinkula tukee meniskusta putken sisäpuolelta päin ja sen / linssin välissä on kolme nahkapalaa (tms.) kolmen ruuvin kiinnityspisteissä. Nuo ruuvit ovat löysästi kiinni ja kiilaavat nuo kolme nahkapistettä + muovirinkulan linssiin kiinni kolmesta kohtaa painamatta sitä liikaa, mutta kiiilaten kuitenkin Meniscuksen paikoilleen.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timpe - 28-11-2010, 22:38:25
Vielä kuvia laitteen perästä, kun tarkennuslaite on irroitettu putkesta.

Santel Maksutovin pääpeilin kollimointiruuvit; irroitetun suojakannen alta löytyivät normaalit push/pull-tyypin ruuvit (ja luultavasti jouset niiden ja peilintuennan välissä):
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Santel_180_1800mm_Maksutov_Cassegrain_back_primary_adj.jpg/_small.jpg)

Tarkennuslaite sisältäpäin kuvattuna; huomaa kartioruuvit, jotka lukitsevat tarkentimen putkessa olevan kauluksen kartiouraan.
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Santel_180_1800mm_Maksutov_Cassegrain_focuser_inside.jpg/_small.jpg)
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timpe - 07-12-2010, 19:45:58
Mikäs tämän elopaino on ja hyvinkö jalusta vielä kestää rinnakkaiskäytön ?

Putki kävi tänään (viimeinkin) puntarissa ja tulokseksi tuli 8 kg (2" kulmapeilin ja Losmandy-lisäkiskon kanssa).
Vertailun vuoksi saman kokoinen SW180Pro (http://www.skywatchertelescope.net/swtinc/product.php?id=153&class1=1&class2=108) painaa 7.8 kg (ilman kulmapeiliä) ja Celestron C8 EdgeHD (http://www.celestron.com/c3/product.php?CatID=17&ProdID=580) 6.35 kg (ilman kulmapeiliä tämäkin). Maksutovin painava Meniskus-linssi taitaa olla painon osasyynä, kun tuo SW180Pro on samoilla kokonaispainoilla sekin.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: monni - 20-02-2014, 21:45:22
Jatketaan vanhaa threadia. Timpeltä sain tosiaan putken lainaksi, ja muutkin puuttuneet palikat ja väliosat tulivat ja HEQ5 pitäisi juuri ja juuri riittää kantavuudeltaan ainakin planeettakuvaukseen. Pilvisakkoa on makseltu jo monta viikkoa, nyt alkais jo aika kovastikin tekemään mieli ulos kuvaamaan. Tämän ihmettely olohuoneessa alkaa nopeasti olemaan vähän tylsää :)

Väliosien riittävyyden pituudeltaan, että saavutan focuksen, voinen varmistaa myös jonkun kaukana olevan radiomaston valon kanssa?

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://monni.org/astrokuvat/kalusto/santel_180_1800_maksutov-cassegrain_small.jpg)
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: monni - 20-02-2014, 22:14:02
Tähän tuleekin sitten ensimmäinen kysymys, mihin en oikeen tiedä vielä mitään vastausta tai edes valistunutta arvausta: jos haluan käyttää 2x barlowia välissä niin mihin se kannattaa laittaa? Minulla on tuommoinen Baader Hyperion 5mm okulaarin barlow, jossa on T2 toisessa ja 1.25" liitos toisessa päässä.

Tässä kuvassa on setuppi koe-rakennettu seuraavasti:


1. DKM kamera + C-mount adapteri
2. Filsupyörä
3. 38mm T2-2" adapteri
4. * Baader 2x barlow *
5. 1.25"/2" adapteri
6. 35mm 2" jatko
7. 67mm 2" helical focuser 33mm säätövaralla
8. 2" kulmapeili
9. Santelin fokkari ja putki

Millä perustein se barlowin paikka lopulta määräytyy/valikoituu?

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://monni.org/astrokuvat/kalusto/santel_180_1800_maksutov-cassegrain3_small.jpg)
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Tane - 20-02-2014, 22:37:18
 Laittaisin suoraan ilman kulmapeiliä, barlowin kameran ja filttereiden väliin. Mitä kauempana kennosta barlow on sen enemmän tulee suurennusta, eli saa sitä tietenkin koettaa että filtterit jää väliin. Pelkään kulmapeilin kanssa siis kameran jäävän liian kauaksi. Nyt olisi tosiaan hyvä päästä tuo käytännössä toteamaan...Piti ihan sanoa kun olen joskus kyseisellä putkella ja DMK:lla ainakin kuuta kuvannut.
 Toki kuvasin kulmapeilinkin kautta, mutta silloin välissä oli pelkkä barlow.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Ari Haavisto - 20-02-2014, 22:48:09
Kuvanlaadun kannalta laittaisin samalle etäisyydelle kennosta, kuin mitä on ollut alun perin tuon 5mm okun polttotasosta. Varmaan aika lähellä on ollut, eli olisiko juuri kameran ja filsupyörän väliin, kuten Tanekin ehdottaa. Voisi ajatella, että k.o. barlow on suunniteltu toimimaan juuri tuolla etäisyydellä ja silloin aiheuttaa pienimmän palloaberraation. Jos tuntuu että polttoväliä tarvitaan lisää, sitten kokeilisin viedä pykälä kerrallaan kauemmaksi ja katsoisin miten polttoväli vs. kuvanlaatu käyttäytyy.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Tane - 20-02-2014, 23:15:21
 Tarkemmin kun mietin ja muistelen niin kulmapeili on hyvä ratkaisu että saa okulaarilla kohteen näkökenttään. Myös tarkennuslaitteelle tulee vähemmän vääntöä, tai siis systeemi pysyy paremmin suorassa...Mutta väliin ei mahdu liikaa  härpäkkeitä, ehkä filtteripyörä ja barlow sentään. Tuolla muotoa olen itse joskus tehnyt tätä yrityksen ja erehdyksen kautta. Lopputulema on toistaiseksi että pidän linssiputkelle (periaate sama kuin Santelissa) suoraa systeemiä; Tarkennuslaitteessa on ensin kiini flipmirror, kääntöpeili jolla kohdetta voi tarkistaa aina haluttaessa ja sen jälkeen tarvittavat vermeet, filtterit, barlow ja kamera. Jos tarkennuslaite ne kestää kantaa niin hyvä.
 
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: monni - 20-02-2014, 23:26:07
Ok, kiitoksia vastauksista. Ongelmanihan tosiaan on se, että en tiedä paljonko backfocusta lopulta tarvitaan ja Hauhon kamerapäivillä ei saatu sopivaa määriä kiluja väliin että keinotähdellä oltaisiin saatu varmuus. Siksi tilasin vähän reilusti noita välipaloja eri kokoisina + tuon 33mm säätövaralla olevan helical -fokkarin, että toimiva väli löytyy.

Kiitos myös barlow -selityksistä. Pitää kasata setuppia vähän uusiksi ajatuksen kanssa. Tosiaan kulmapeili tuossa on pääasiassa sen takia, että se fokkari on aika hutera ja se paino ei olisi niin valtavan vipuvarren päässä sitten. Toki jos se pelittää hyvin ilman, niin jätän ehdottomasti pois välistä. Piti vaan saada "kaikki mahdolliset" palikat, että kun se kirkas ilta kerran tulee niin ei ainakaan siinä kohtaa tarvi enään postin toimitusta alkaa odottamaan :)
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timo Kuhmonen - 21-02-2014, 17:26:57
...ellei ole jo hankittu, lisäisin kokoonpanoon myös huurreputken ja lämmityspannan. Ja tarkennukseen esim Bahtinov maski.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: monni - 21-02-2014, 18:35:05
...ellei ole jo hankittu, lisäisin kokoonpanoon myös huurreputken ja lämmityspannan. Ja tarkennukseen esim Bahtinov maski.

Bahtinovia lukuunottamassa nämä on hallussa. Jupiterin kuvaamisessa mulla on tähänastiset kokemukset semmoiset, että livekuvalla saa yllättävän hyvinkin focustettua. Bahtinovia tarttis kyllä aina. Pitänee askarrella.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timpe - 21-02-2014, 19:34:00
Oma "mutu" sanoo, että kulmapeilin jälkeen puolet noista loitoista pois, niin ollaan melko lähellä oikeaa fokusta.  :wink:
Ja kuten ekassa viestissä arvelit, niin jokin kaukainen horisontti, katulamppu tai vastaava muu paikallaan pysyvä tarkennuskohde kertoo sen oikean loittomäärän tuolle kameralle. Eikös se ollut tuon DKM:n kanssakin niin, että kuvan sai "livenä" läppärin ruudulle + kamerasta löytyy niin lyhyet valotusajat ettei päiväsaikaankaan kuva ylivalotu täysin valkoiseksi?

Kuvasin joskus aikoinaan 7D järkkärillä tuon Santelin läpi 200 metrin päässä olevaa koivua ja tuossa alla on kooste tuosta kuvasta (nurkat + keskusalue, 100% crop).
Tässä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/Santel/IMG_8341_Santel_180_1800_resize_50.jpg/_full.jpg) toisena kuvana samantapainen lähikuva kuusesta eli älä turhaan yritä miettiä mitä välipalikoita tarvitset, vaan suuntaa putkesi lähimaastoon päiväsaikaan tarkista kamerakuvan läpi, minne se fokus kullakin loittokokoonpanolla osuu :tongue: Mitä kauempaa löydät tuon päiväreferenssin tarkennukseen, niin sitä lähemmäksi yötaivaan oikeaa fokusta sitten pääset.

Ai niin, muista lisätä kuminauha tai vastaava hihnaviritys tukemaan tuota filsupyörä+kamera+loittorenkaat yhdistelmää putken runkoon, niin fokkari ei joudu liian lujille.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: monni - 21-02-2014, 21:52:25
Ai niin, muista lisätä kuminauha tai vastaava hihnaviritys tukemaan tuota filsupyörä+kamera+loittorenkaat yhdistelmää putken runkoon, niin fokkari ei joudu liian lujille.

Jooh, mielessä on jo risteilly erilaisia ihan rakenteellisia tukiratkaisuita / liukuvia putkia kun tuota mallailin. Toisaalta tuo helical fokkari on juuri sen takia tuossa, että se oma fokkari olisi mahdollisimman sisällä aina. Vähenisi rytkyminen JA riski että jotain pakkasessa pettää, lainalaite kun on :)

Pitää lähteä testaamaan ulos ihan oikeasti, että olisi edes pallokentällä kun se kirkas yö joskus tulla tupsahtaa.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timpe - 22-02-2014, 21:20:44
Toisaalta tuo helical fokkari on juuri sen takia tuossa, että se oma fokkari olisi mahdollisimman sisällä aina. Vähenisi rytkyminen JA riski että jotain pakkasessa pettää, lainalaite kun on :)

Lähinnä ajattelin tuon tarkentimen tukevuutta/toimivuutta kuorman alla ts. ei sitä alkuperäisfokkaria tarvitse niin kovin sääliä, kun se on aika pitkälle pelkkään visuaalikäyttöön tehty venäläislaite. Ja varsinkin kun mulla on tuohon putkeen sopiva Starlight Instrumentsin tilaustyönä mitoitettu fokkari varalla :wink:
(Nykyisin ko. fokkari on kiinni siinä isossa 300/1500mm Newtonin rotjakkeessani.)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/Santel/IMG_7800.JPG/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/Santel/IMG_7800.JPG/_full.jpg)

Vinkiksi: QSI on suunnilleen fokuksessa tuossa kokoonpanossa (CCD-kennon paikka kamerassa on tuossa sinisen/mustan rajalla), mutta tuolloin tarkentimen sisällä oli piilossa Astro Physicsin CCDT67 lyhennin, mikä siirtää fokusta sisäänpäin useita senttejä noin 0,8x lyhennyskertoimellakin.

(Kuvalinkistä aukeaa sitten turhankin iso jpg eli EOS 7D:n originaalikuva noin 6 MB koossa.) 
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: MikaHoo - 31-07-2016, 18:41:21
Hommasin Alter 7 putken planeettakuvaukseen kun sattui sopivasti löytymään Cygnuksen myyntipöydältä. Heti ensimmäisenä piti purkaa putki osiin koska tarkennusmekanismi oli aika pahasti jumissa. Samalla myös kiinnosti tutustua putken tekniikkaan. Osat ovat tosi jämäkkää tekoa. Tulleet luultavasti panssarivaunutehtaalta. Hyvä niin  :laugh: Tarkentimen takeltelu paikantui kovettuneeseen voiteluaineeseen liukupinnoilla. Korjauslasissa on pari nirhaumaa, mutta ajattelen että niillä ei ehkä suurta merkitystä. Seuraava etappi kun putken on saanut kasaan onkin sitten kollimointi.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: MikaHoo - 08-08-2016, 15:52:11
Eilen yritin ottaa kollimointia varten kuvia Siriuksesta. Voiko kuvasta päätellä että pääpeili ei ole ihan tarkasti kollimoitu kun apupeilin varjo ei ole aivan keskellä ? Suunnassa 1:30 oleva syherö aiheutuu korjauslinssissä olevasta nirhaumasta. Korjauslinssille ei voine tehdä mitään korjausliikkeitä ?
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timpe - 09-08-2016, 00:05:59
Vastaan oikeastaan tietoisesti asian vierestä, mutta tästä voi olla apua kollimointi-ponnisteluissasi:
* mikä tahansa "taitettu" kaukoputki-optiikka (SCT/MCT/RCT/jne.) taitaa toimia samaan tapaan perusperiaatteeltaan:
  1.) apupeilin kallistuksen pitää olla suunnattu keskelle putken takana olevaa tarkenninta, joka sekin sijaitsee fyysisesti keskellä putkea.
  2.) pääpeilin kallistuksen tulee olla suunnattu keskelle putken etuosassa olevaa valoaukkoa (siis putken sisäpinnan muodostamaa rengasta).
  3.) tarkentimen, apupeilin ja pääpeilin tulee kaikkien sijaita keskellä fyysistä putkea eli kaukoputken mekaniikkaa, jolloin toteutuu ehto siitä, että edellä mainitut 1-2 ehdot täyttävät optiset komponentit voivat olla suunnilleen linjassa keskenään.

Nyt kun olet purkanut putken osiin on hyvin tärkeää, että saat putken osat kohdistettua mekaanisesti tuolla tavoin tarkasti kohdalleen. Tämä pitää siis tehdä ennen minkäänlaista kollimointiruuvien kääntelyä. Edellisten vaatimusten lisäksi MCT-putkissa tulee vielä korjauslasin asento, jolla saattaa olla merkitystä kollimoinnin onnistumiseen. Monesti korjauslasin kehykseen on merkitty jokin kohdistusmerkki ja pääpeilin pitimestä löytyy vastaava merkintä. Nämä kohdistamalla päästään ns. oikeaa asentoa lähelle. Jos merkintöjä ei löydy, niin sitten korjauslasin asennolla ei liene merkitystä suhteessa pääpeilin asentoon.

Tätä optisten osien mekaanista asemointia (kollimointia) voi tarkastella päiväsaikaan putken edestä putkeen katsomalla. Tässä on kuva sellaisen putken etunäkymästä missä on apupeilin ristikko:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_1.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_1.jpg)

Ja tässä ollaan asetuttu jo putken eteen sen optiselle akselille (valo kulkee siis katsojan silmästä pääpeiliin, heijastuu sieltä apupeiliin ja ohjautuu putken takaa ulos tarkentimen keskeltä). Koska pääpeili on pinta-alaltaan suuri, niin se näyttää heijastuksissaan myös apupeilin kehyksen ja apupeilin ympäristöäkin. Nämä asiat heijastuvat apupeilistä takaisin pääpeilille ja sieltä takaisin katsojan silmään. Jos putken kollimointi (optisten osien sijainti putkessa) on juuri oikea JA katsojan silmä on juuri tarkasti putken optisella akselilla, tuolla heijastuksissa näkyy vain pyöreitä renkaita (apupeilin reunoja, pääpeilin reunoja, tarkentimen reunoja, bafleputken reunoja), jotka kaikki keskittyvät tuon apupeilin ympärille. Jos liikutat silmääsi tätä optista akselia pitkin edes-takaisin, niin nämä heijastusrenkaat joko menevät piiloon tuonne apupeilin taakse tai sitten tulevat esille apupeilin takaa ja kaikki tämä tapahtuu keskipisteen ympärillä eli putken optisen akselin ympärillä.

http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_2.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_2.jpg)

Hyvin harvassa putkessa asiat ovat näin ts. tämä katselumenetelmä on hyvin herkkä asentovirheille ja se vaatisi jonkinlaisen optisen penkin rakentamisen. Tuollaisessa putken makaniikka saadaan vakioidulla tavalla kohdalleen ja putken optiset osat voidaan kohdistaa yksi kerrallaan ja myöhemmin yhdessä toistensa suhteen juuri oikein keskelle putken mekaniikkaa. Käytännössä harrastaja joutuu luottamaan omiin mittauksiinsa ja putken mekaniikkaan kasatessaan kaukoputkea. Toiset optiset systeemit (RCT) ovat vaativampia kuin toiset (SCT) näille asentovirheille. MCT asettuu näiden väliin vaatimuksiltaan. Nyt kun olet lukenut tämän, niin olen valmis katsomaan putkeen sisälle sen edestä päin putken optista akselia pitkin. MCT-putkissa ei ole apupeilin mekaanista tukiristikkoa, joten niissä joutuu etsimään tämän optisen akselin sijainnin siten, että tekee paperiarkkiin mustalla tussilla ristikon ja puhkaisee tämän ristikon keskelle (tarkasti!) parin millin katselureiän. Paperiarkin/ristikon/reiän läpi katsomalla ja putken edessä silmää liikuttamalla (putkeen katsomalla) löytyy aina kohta, jossa koko pääpeilin pinta muuttuu mustaksi hyvin pienellä alueella. Tällöin katsojan oman silmän pupilli (katselureikä) on tarkasti kulloisilla peilien säädöillä saavutetulla optisella akselilla ja pääpeilissä näkyy vain tämä "musta aukko" (ja symmetrisiä heijastusrenkaita (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_7.jpg) sen ympärillä). Huomaa, ettei tämä optinen akseli välttämättä osoita enää kohti tarkentimen keskipistettä, kuten sen pitäisi osoittaa.

http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_3.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_3.jpg)

Nyt kun olet tällä optisella akselilla, niin tämän optisen akselin tulisi kulkea pituussuunnassa suoraan apupeilin keskipisteen läpi, pääpeilin keskipisteen läpi ja tarkentimen keskipisteen läpi. Tässä välissä pääpeilin kallistuksen on oltava ehdon 2.) mukainen ja apupeilin asennon oltava vastaavasti kallistukseltaan ehdon 1.) mukainen. Jos pääpeili osoittaakin esim. putken sivuun, niin tämä keskitetty näkymä ei toteudu. Ja sama heijastusten keskittämisvirhe tulee esille myös apupeilin väärän asennon myötä. 

http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_4.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_4.jpg)

Ja kun mainitsin tuolla että tarkentimen keskipisteen pitää olla myös tällä optisella akselilla, niin samoja asioita voidaan tarkastella myös tarkentimen läpi. Jos silmäsi on keskellä tarkentimen linjaa, tulisi tarkentimen rei'ästä näkyvien heijastusten näkyä keskellä ja keskitetysti.

http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpg)

Huomaa, että heijastusnäkymä vaihtuu sen mukaan kuinka kaukana tai lähellä olet kaukoputkesta. Ainoastaan alle 1,5m etäisyyksillä putken edessä ei ole käyttöä, kaikki muut etäisyydet 1,5m...15m) kertovat samasta optisten osien linjauksesta, mutta jokainen etäisyys hiukan eri tavalla ja eri asioita putkesta näyttämällä. Jos putken kollimointi on lähellä oikeaa asentoa, putken peilien heijastukset näkyvät samalla tavoin keskitetysti riippumatta katseluetäisyydestä. Jos kollimointi on pielessä, putken peileistä näkyy vain kaoottinen heijastusnäkymä, jossa näkyy mustia kaaria vaalealla heijastuspinnalla ja nämä kaaret eivät keskity vaikka muuttaisi miten omaa katseluasentoaan.

Lyhyesti: opettele tutkimaan putkesi peilien heijastusnäkymiä jo päiväsaikaan suuntaamalla putki johonkin vaaleaa seinää/taivasta tms. kohti ja katsomalla putkeen. Tämä kollimoinnin tarkastelu ei vaadi mitää muita apuvälineitä kuin omat silmäsi ja aivosi näkymien tulkitsemiseen :smiley: Ja sen seikan tunnustamista, että venäläisissä MCT-putkissa tehdaskollimoinnin tasolle pääsemiseen vaaditaan hyvää kollimointitaitoa, jos sen peruskollimoinnin on mennyt hukkaamaan tavalla tai toisella  :undecided:

(Jos et ole koskenut apupeilin kollimointiruuveihin, niin ne löytynevät suojakupin alta, kun kierrät sen auki apupeilin takaa. MUTTA älä menekään säätämään apupeiliä, jos se on vielä tehdassäädöissään. Pyri löytämään hyvä kollimointi noilla mekaniikan säädöillä ennen kuin säädät edes pääpeilin asentoa. Putken purkamalla olet hukannut optisten osien tarkat (oikeat) paikat ja jos löydät osien keskitykset takaisin niihin optimiasentoihinsa, niin tällöin putken optiset osat saattavat olla jo valmiiksi hyvin lähellä oikeita asentojaan ilman mitään muita kollimointiruuvien säätöjä kuin pienen pieniä hipaisuja suuntaan tai toiseen.)

Tähtitaivaan alla kannattaisi katsoa Airy disk kuvaa eli suurella suurennuksella vain hivenen fokuksen sivussa olevia epäterävän tähden pieniä renkaita, joiden keskellä pitäisi näkyä tähti pisteenä keskellä tuota rengasta. Jos "keskustähti" pyrkii menemään limittäin renkaan päälle, on kollimointisi pielessä tai kehno seiing heiluttaa tähden kuvia liikaa, jotta kollimointia voisi tehdä.
Epäteräviä tähtiä voisi tutkia myös koko kentän alueelta ja tutkia mihin suuntaan nuo soikeudet kasautuvat ja onko jossakin kohdassa kuva-alaa selvästi muita symmetrisempiä tähden kiekkoja. Tämä "parempien tähtien alue" tulisi sijaita kuva-alan keskellä.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: MikaHoo - 09-08-2016, 11:46:46
Kiitos Timpelle seikkaperäisestä ohjeesta.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: VeskuP - 09-08-2016, 19:28:37
Tältä näyttää kun katsoi meikäläisen putkeen kulmapeilin kautta...
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://i.imgur.com/ePLaugj.jpg)
Tästä huomaa miten tarkkaan pitää katselulinja olla keskellä. Taitaa ihan hiukan olla vinossa tuo kuvauslinja...
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timpe - 12-08-2016, 23:06:32
Tai sitten kulmapeili sotkee asioita. En olen löytänyt yhtään kulmapeiliä (ml. kallis Televue), jossa sen peili olisi tarkasti 90 asteen kulmassa ja myös sivuttaissuunnassa kohdallaan. Lisäksi kulmapeilin keskitys tarkentimeen ja sen kiristyspantoihin vaikuttaa kollimointiin selvästi ts. kaikki kollimointiarviot tulisi tehdä ilman kulmapeiliä katsomalla "suoralla" linjalla putken takaa. Veskun kuvassa näkyy silti hyvin kuinka kollimointi keskittää nuo "rinkulat".

Tähän on tosin pakko laittaa perään "disclaimeri" eli oma moneen kertaan purettu ja kasattu RCT-putkeni tuottaa ihan hyvän (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage47_04042016.jpg/_full.jpg) näköistä tähtikenttää, mutta sen peilien heijastukset poikkeavat tuosta edellä kerrotusta selvästi. Käytännössä tämä tarkoittaa että putken optiikka (pääpeili/apupeili) ovat tarkasti linjassa keskenään, mutta nämä kaksi eivät ole enää linjassa putken mekaniikan (esim. tarkentimen ja apupeilin ristikon) kanssa. Mekaaninen poikkeama on kumminkin niin vähäinen, ettei se näy loppukuvassa kuin aivan kuvan äärilaidoilla nurkissa (ja  tietysti noissa päiväaikaisissa peiliheijastuksissa). Luota siis enemmän omiin silmiisi loppukuvan suhteen, kuin näihin em. päiväkollimointi-esimerkkeihin, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.   :wink:
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: erska - 13-09-2016, 09:27:40
Vanha ketju, mutta antaa mennä.

Huomasinpa "vahingossa" tällaisen putken myynnissä Moskovassa. Luonnollisesti kehutaan lähes käyttämättömäksi. Hinta n. 900 €. Kuvissa toki vaikuttaa hyväkuntoiselta...

https://m.avito.ru/moskva/fototehnika/moschnyy_kompaktnyy_teleskop_180_mm_738179974

Onneksi ei ole asiaa Moskovaan juuri nyt. Rouva ei välttämättä ymmärtäisi tämmöistä hairahdusta, mutta aina saa toki unelmoida.

t
Eero
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Tane - 14-09-2016, 02:06:45
 Minulla on ollut Santel 7" ja samaan aikaan sattui olemaan SkyWatcherin 180/2700 maksutov. Muuten sama koko, Santelin polttoväli vain lyhyempi 1800mm. Vertasin tietysti ja hienoinen etu Santelille kuvan terävyydessä, mutta niin kuuluukin kun tarkemmin hiottu ja testattu peili(1/6 valoaallon vastaan 1/4 joka kaupallisille vähintään luvataan). Mutta myös SW 180 omistajalle on voinut sattua tuuri sillä joillekkin noista on mitattu jälkikäteen 1/8 ylikin(0.98 strehl). Näin sellaisen kerran hollantilaisella harrastajalla myytävänä testipöytäkirjoineen.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: VeskuP - 14-09-2016, 18:04:44
Vanha ketju, mutta antaa mennä.

Huomasinpa "vahingossa" tällaisen putken myynnissä Moskovassa. Luonnollisesti kehutaan lähes käyttämättömäksi. Hinta n. 900 €. Kuvissa toki vaikuttaa hyväkuntoiselta...

https://m.avito.ru/moskva/fototehnika/moschnyy_kompaktnyy_teleskop_180_mm_738179974

Onneksi ei ole asiaa Moskovaan juuri nyt. Rouva ei välttämättä ymmärtäisi tämmöistä hairahdusta, mutta aina saa toki unelmoida.

t
Eero

Hienoa kun joku osaa kieliä! Aikamoista hepreaa minulle nuo sivut, numerot on sentään samoja :grin:
Näyttäisi kyllä ihan priimakuntoiselta! Kyllähän nyt tuollaisen hankinnan ymmärtää kun vaan perustelee tarpeeksi hyvin, eli eikun Lomoa myyntiin!

Tuo minun Santel on monen mutkan kautta päätynyt käyttööni, ja on ollut monella foorumilaisellakin käytössä. Vaikka hullulta saattaa tuntua en luopuisi ehkä omastani tuohon hintaan. Se on varmasti paljonkin halvemmallakin vaihtanut omistajaa, mutta olen jotenkin todellakin tykästynyt tuohon. Tietty vaihto isoveljeen(MK91) olisi sitten ihan eri asia :wink:
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Tane - 14-09-2016, 18:51:03
 Sama Santelhan se siellä on...Minä ostin sen 1100 euron hinnalla viime vuosikymmenen loppupuolella edelliseltä omistajalta joka oli ostanut suoraan Moskovasta.  Siinä alkuhistoria lyhykäisyydessään. Mikä pitää mitäkin kalliina tai halpana. Ei nuo liki vastaavat Intes Micron maksutovit ole sen halvempia, lähempänä kolmeatonnia vähintään.  Niissä on putken sisäpinnallla hajavalon estoon rengas kehikko, tuskin muuta parannusta. Hintaa toki lisää ettei nämä eikä Santelkaan ole perusliukuhihna tavaraa(niinkuin ei Lomotkaan), kuten ovat Kiinasta tulevat SW maksutovit mutta parempi vaan niin. Laadun tarkkailuun ja yksittäiskappaleeseen on panostettu.
 Kun ominta aluetta näille on planeetan tarkkailu, kaksoistähdet jne... niin kannattaa panostaa kunnon okulaariin että saa putken potentiaalin irti. Hyvällä seeingillä voi olla reilu 200x suurennusta. 9mm orthoskooppinen(antaisi vähän pienemmälle Lomo Astelelle 150x) oli minusta aika sopiva ja onhan noita planetary okuja joissa kunnon silmäetäisyyskin. Alle satasen saa ihan hyviä.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Tane - 21-09-2016, 01:00:33
 Tuosta Santel MK 91:stä tuli mieleen kun muuan vuosi sitten sellainen oli myynnissä Espanjalaisella harrastajalla. Kyselin että voiko toimittaa Suomeen. Ja vastaus kuului että ei estettä kun on vahva puulaatikko ja pulittaa rahdin hinnan. Putkesta pyydetty 2600 euroa aristeli mielessäni ja uskaltauduin anelemaan kolmensadan alennusta. Siitäkö lienee suivaantunut kun ei tullut enää vastausta. Laatulaitteella on arvonsa ja arvonsa tunteva myyjä...Katselin netistä niihin aikoihin tuolla putkella otettuja videoita Jupiterista ja ei jäänyt kyllä asia epäselväksi.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: VeskuP - 21-09-2016, 19:33:33
Tuosta Santel MK 91:stä tuli mieleen kun muuan vuosi sitten sellainen oli myynnissä Espanjalaisella harrastajalla. Kyselin että voiko toimittaa Suomeen. Ja vastaus kuului että ei estettä kun on vahva puulaatikko ja pulittaa rahdin hinnan. Putkesta pyydetty 2600 euroa aristeli mielessäni ja uskaltauduin anelemaan kolmensadan alennusta. Siitäkö lienee suivaantunut kun ei tullut enää vastausta. Laatulaitteella on arvonsa ja arvonsa tunteva myyjä...Katselin netistä niihin aikoihin tuolla putkella otettuja videoita Jupiterista ja ei jäänyt kyllä asia epäselväksi.

Aika napakka on joo hinta... Tuo ei olisi varmaan ollut edes paha hinta(tai siis jos uuteen vertaa) Vähän alle 4000 dollaria on nimittäin ollut uuden hinta. Astrobinistä kun katselin niin marsin jääpilvet(?) erottuivat MK91:llä otetuissa kuvissa :shocked: Kuva taisi olla Valko-Venäjällä Minskissä otettu 2012...

Asiasta kukkaruukkuun. Onko muuten muilla valmistajilla kiinteällä pääpeilillä olevia putkia? Sitä siis tarkoitan, että tarkennus tapahtuisi nimenomaan tarkentimella?? Kovasti kiinnostaisi, en itse ainakaan ole nopealla haulla löytänyt...
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: einari - 21-09-2016, 19:55:25

Asiasta kukkaruukkuun. Onko muuten muilla valmistajilla kiinteällä pääpeilillä olevia putkia? Sitä siis tarkoitan, että tarkennus tapahtuisi nimenomaan tarkentimella?? Kovasti kiinnostaisi, en itse ainakaan ole nopealla haulla löytänyt...

Eikös nimenomaan RC-putkilla ole asianlaita tämä ?
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timpe - 21-09-2016, 20:32:49
Eikös nimenomaan RC-putkilla ole asianlaita tämä ?

Jep, ainakin GSO:n RCT-putkissa ei ole optiikassa mitään tarkennuksen mukaan liikkuvaa. Ja kun pitää kollimointiruuvit paikallaan lukittuna, niin säätö pysyy siinä mihin sen on asettanut (jos mekaanisesti se on muutoin mahdollista). Tämä tuli todettua taas tänä syksynä, kun pystyttelin RCT:n jalustan päälle ja totesin kollimoinnin pysyneen kameran/tarkentimen kiinnitystoleranssin sisällä. Toisin sanoen oikea kollimointi on muutaman kaarisekunnin sisällä nollapisteestä sen mukaan kuinka kamera on kiristetty tarkentimeen. Mutta tätä peilien "kiinteää" asennusta ei voi yleistää kaikkiin RCT-putkiin, sillä esim. Alluna (http://www.alluna-optics.com/Ritchey-Chretien-Telescope.html) on apupeilitarkenteinen RCT-putki. (=Noissa mekaniikan laatu ja kohdistustarkkuudet riittävät tällaiseen ratkaisuun, kiinalaisputkissa on parempi pyrkiä vain suosiolla mahdollisimman jäykkään rakenteeseen ilman muita liikkuvia osia kuin tarkenninputki ja sen kiristys/säätöruuvit.)

Ja jos SCT-putkessa on kunnollinen peililukitus, niin mikäpä estäisi lisäämästä sellaisen perään lyhytliikkeistä (http://starlightinstruments.com/store/index.php?route=product/product&path=47&product_id=203) Crayford tarkenninta; niin kas, siinäpä on kiinteäpeilinen putki  :wink:
Ja kun puhutaan näistä venäläisputkista, niin ostakaa ihmeessä joku tämä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=13249.0) Intes-Micron ALTER M 703 MCT foorumin myyntipalstalta pois. Tuo on näet Santelin kanssa laadullisesti saman hehtaarin MCT-putki, jonka omistajaksi pääsee hyvinkin sopuhintaan.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: VeskuP - 30-10-2016, 21:02:34
Eikös nimenomaan RC-putkilla ole asianlaita tämä ?

Siis tarkoitinkin juurikin pelkästään näitä Rutten-Maksutov putkia. Löytyikin itseasiassa yksi lottovoittajan putki: http://www.astronomyalive.com.au/telescopes/reflector/officina-stellare-supremo-250mm-maksutov-cassegrain-telescope.html (http://www.astronomyalive.com.au/telescopes/reflector/officina-stellare-supremo-250mm-maksutov-cassegrain-telescope.html)

Hauska tuo "erikoishinta" 19999 AUD :shocked:

Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: VeskuP - 17-11-2016, 15:40:47
Kävikin sitten niin, että putki lähtee tänään tai huomenna matkalle kohti Brittein saarta. Vaihdoin sen päikseen EQ6 jalustaan: :cry: :cry:

Tarina ei lopu kuitenkaa lopu :grin: Uudella ostajalla on myös vastaava Intesin putken Deluxe malli ja hän lupasi tehdä vieri vieressä vertailun ja raportoida miten kävi. Eli jatkoa seuraa...
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: MikaHoo - 17-01-2017, 16:10:21
Olen koittanut katsella putken sisään etupuolelta ja silmämääräisesti en ole havainnut poikkeamaa. Voiko apupeilin säätää kohdalleen käyttäen laser-kollimaattoria kuten kuvassa näkyy ? Tuolla menetelmällä saa kyllä helposti laser-täpän säädettyä keskelle asteikkoa. Vaikka ainakin apupeili näyttäisi laserin mukaan olevan kohdallaan niin Kuuta katsellessa jotenkin kuva vaikuttaa hämärältä. Ei läheskään niin kirkas kun esim. F4 Newtonilla katsoessa. Nyt olisi kyllä hyvä päästä Hauholle kollimointi-tiimin juttusille putken kanssa (tai ilman), mutta saa nähdä onnistuuko reissu.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: mistral - 17-01-2017, 18:49:43
Vaikka ainakin apupeili näyttäisi laserin mukaan olevan kohdallaan niin Kuuta katsellessa jotenkin kuva vaikuttaa hämärältä. Ei läheskään niin kirkas kun esim. F4 Newtonilla katsoessa.

Pitäisikö kollimoinnin vaikuttaa valoisuuteen?
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: VeskuP - 17-01-2017, 19:50:50
Olen koittanut katsella putken sisään etupuolelta ja silmämääräisesti en ole havainnut poikkeamaa. Voiko apupeilin säätää kohdalleen käyttäen laser-kollimaattoria kuten kuvassa näkyy ? Tuolla menetelmällä saa kyllä helposti laser-täpän säädettyä keskelle asteikkoa. Vaikka ainakin apupeili näyttäisi laserin mukaan olevan kohdallaan niin Kuuta katsellessa jotenkin kuva vaikuttaa hämärältä. Ei läheskään niin kirkas kun esim. F4 Newtonilla katsoessa. Nyt olisi kyllä hyvä päästä Hauholle kollimointi-tiimin juttusille putken kanssa (tai ilman), mutta saa nähdä onnistuuko reissu.

Siis miltä näyttää kun katsot fokuseriin, onko kaikki symmetrisesti kohdallaan? Entäs tähtitesti, miltä se näyttää???
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: MikaHoo - 17-01-2017, 21:37:56
En ole tähtitestiä tehnyt. Yritin ottaa kuvaa okulaarin paikalta putken sisään. En tiedä kertooko tuo mitään.
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timpe - 17-01-2017, 22:57:21
Voiko apupeilin säätää kohdalleen käyttäen laser-kollimaattoria kuten kuvassa näkyy ? Tuolla menetelmällä saa kyllä helposti laser-täpän säädettyä keskelle asteikkoa.

Voit unohtaa laserin käytön, jos haluat tarkan kollimaation putkesi apupeiliin. Laserin kohdistus- (ja valmistus)toleranssit vesittävät helposti tuon laserin käyttömukavuushyödyn ts. saat helposti laserilla putken apupeilin kohdistusvirheen ihan eri kertaluokkaan (!) kuin mitä se on ennen lasersäätöjä koskaan ollut. Laserista on apua vain karkean, nollatilanteesta alkavan kollimoinnin tekoon, ei sen pidemmälle (Newtonit ovat asia erikseen).

Putki ja mies Hauholle mukaan vain, niin säädetään...  :grin: Ei vaan, voidaan tsekata kollimoinnin nykytila monella eri laitteella ja tavalla. (Olen oppinut nykyisin niin helkkarin varovaiseksi näiden RCT/MCT/DK putkien kanssa, koska kaikissa näissä pienikin liike säädöissä heittää heti kollimoinnin kauas ulos hyvästä tähtikollimoinnista. Ainoastaan SCT taitaa olla noista helppo säädettävä, kun siinä on muita helpompi optiikka pääpeilin osalta.)
Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: MikaHoo - 07-02-2017, 20:06:18
Tässä pari testikuvaa Hauholla kollimoinnin kohteena olleella Alter 7 putkella. Kiitos kollimointitiimille Timpe ja Murtsi !

Otsikko: Vs: Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain
Kirjoitti: Timpe - 07-02-2017, 22:17:08
Eli tilanne on sellainen, mihin pyrittiinkin  :smiley:
Tuosta tilanteesta eteenpäin vain käsimaskia putken eteen tuon tähden suurimman epäkeskeisyyden suuntaan, millä voit paikallistaa sen mitä apupeilin kollimointiruuvia tulisi hipaista varovasti. Sen suunnan mihin ruuvia kannattaa hipaista, saa selville vain kokeilemalla eli "tähden keskitys keskelle kuvaa" + "hipaisusäätö yhteen ruuvinkantaan" + "tähden keskitys keskelle kuvaa" + "tarkastelu" + "lisäsäätö, jos meni huonommaksi tai ei riittänyt oikeaan kollimaatioon" + jne. kunnes putki on kollimoitu  :wink:
Tuo tähden keskitys keskelle näkymää on olennaista joka vaiheessa!