Avaruus.fi - keskustelualue

Muut havaintolaitteet => Havaintosuojat ja tähtitornit => Aiheen aloitti: Timpe - 17-01-2016, 19:00:24

Otsikko: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 17-01-2016, 19:00:24
Tässä on vähitellen kypsynyt ajatus vanhan jalustan sääsuojauksen (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4407.msg36004#msg36004) korvaamisesta täysverisellä havaintosuojalla, jossa kaukoputki mahtuisi olemaan jalustan päällä. Tuollainen alhaalta avoin, pieni jalustapään suojaava "Ressun koppi" on palvellut hyvin allekirjoittanutta vuodesta 2009 saakka, mutta vähitellen oma mukavuudenhalu on kasvanut ja kaukoputken toistuva asentelu jalustan päälle ei ole niin kovin kivaa näiden vuosien jälkeen...  Tuonne tulisi nykyistä korkeampi tolppa (seinien takia) ja pari kaukoputkea, joista toinen olisi satunnaisemmin käytetty 300/1500mm Newton (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/300_1500mm_photo_Newton_scope_June_2012_2.jpg) (tai vastaava muu ISO putki, jos kyllästyn RCT:n säätelyyn) ja toinen lähitulevaisuudessa vakiona jalustalla nököttävä 10" RCT-putki (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_g.jpg). Ajatuksena on järjestää paikalle riittävän kokoinen perustuskaivanto (nykyisen betonimöntin ympärille) ja sinne verkkovirtasyöttö pihan poikki maahan kaivamalla. Lankaverkkoa en ole kaipaillut, kun  tavallinen WLAN-yhteys on toiminut vajaan 15m päähän pihalle oikein hyvin.

Jätin viestin otsikon "Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun" tarkoituksella yleiseen muotoon, sillä ajattelin kerätä tähän ketjuun sellaisia ratkaisuja, jotka ovat osoittautuneet hyviksi ja kannatettaviksi rakenneratkaisuiksi uusiin havaintosuojiin. Täällä on runsaasti sellaisia harrastajia, jotka ovat rakentaneet oman tähtitorninsa ainakin yhteen, ellei sitten kahteen (tai kolmeen) kertaan ja tällainen kantapään kautta oppiminen on varmasti opettanut mitä kannattaa rakentelussa tehdä ja mitä ei! Eli nyt olisi tilaisuus jakaa neuvoja "hyvän havaintosuojan" rakentamiseen, joita kuuntelen nöyränä pienen havaitosuojansa rakentaneena noviisina :smiley:

Tästä kuvasta näkee hyvin millaiseen tilaan tämä uusi rakennelma tulee ts. lounas-pohjois suunnassa on rajoitettu näkyväisyys taivaalle.
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/WinterBackyard_03022015.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/WinterBackyard_03022015.jpg/_full.jpg)

 Uuden tornin perusrunkona voisi siis olla kohtuullisen helposti toteutettavissa oleva "roll-off"-katolla varustettu, etelä-kaakkoon aukeava rakennus, jollei tästä tule suuria haittaseuraamuksia jonkin muun syyn takia. Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestys (http://www.hyvinkaa.fi/globalassets/asuminen-ja-ymparisto/rakennusvalvonta/ohjeet/rakennusjarjestys-1.5.2010.pdf) kertoo asiasta näin eli tuo taitaa olla melko tyypillinen rakennusjärjestys kaupungeissa ympäri Suomen:

"Seuraavien toimenpiteiden toteuttamiseen sovelletaan MRL 129 §:n mukaista ilmoitusmenettelyä:
* Asemakaava-alueen pientalo- ja loma-asuntotontilla jo olevaan asuntoon kuuluvan yhden enintään 15 m²:n suuruisen kevytrakenteisen rakennelman rakentaminen, kun se on sijoitettu asemakaavan rakennusalalle, sekä laissa ja sen nojalla annetuissa määräyksissä vaaditut etäisyysvaatimukset täyttyvät rajoihin ja rakennuksiin.
* Asemakaava-alueen ulkopuolella jo olevaan asuntoon kuuluvan, enintään 35 m²:n suuruisen kevytrakenteisen tulisijattoman talousrakennelman rakentaminen, edellyttäen, että rakennelman, laissa ja sen nojalla annetuissa määräyksissä, vaaditut etäisyysvaatimukset täyttyvät rajoihin ja rakennuksiin.
* Lupaa tai ilmoitusta ei tarvita enintään 6 m2:n suuruisen leikkimökin, kasvihuoneen, jätekatoksen tai vastaavan rakentamiseen jos ne sijoitetaan vähintään korkeutensa
mukaiseen etäisyyteen tontin rajasta."


No niin, mitä ajatuksia arvon harrastuskollegoille tulee edellä olevan johdannon jälkeen? Kiitos!
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: kurppa - 18-01-2016, 18:16:43
millainen kuuppa timpelä mielen päällä havaintosuojaan?? roll on/off vai iha kunnon kupoli
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 18-01-2016, 18:39:16
Jos teet tuon meidän triplakopin tyyliin niin riittää noinkin matala jalusta ihan hyvin. Jalustalle sopiva parkkiasento 20 asteen kulmaan horisontista ja katto päälle samansuuntaisena. Noin vaatimattoman korkuinen tönö voi hyvin olla sen verran leveä ympäriltä, ettei seinätkään haittaa näkymiä yhtään. Tässä on sekin etu että on automatisoitavissa pelkästään yhdellä liikkeellä verrattuna erilaisiin ratkaisuihin joissa pitäisi motorisoida monta luukkua. Tietysti automatiikan pitää silloin huolehtia parkkeerauksesta myös.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 18-01-2016, 21:42:26
Kurpalle taisin jo vastatakin ennen kuin edes kysyttiin, kun kirjoitin "...kohtuullisen helposti toteutettavissa oleva "roll-off"-katolla varustettu, etelä-kaakkoon aukeava rakennus.." -tekstin tuonne yleiskuvan alle  :grin:

Jos vanhat kopin vierityskiskot menivät maata vasten, niin nyt ne olisi tarkoitus nostaa sopivalle korkeudelle maasta, jonka määrää tolpan korkeus ja sen päälle parkkiasennossa 300/1500mm Newtonin kokoluokkaa oleva "astrograafi". Olen näet katsellut Orion Optics UK:n mallistoa sillä silmällä, että saatan toteuttaa tuosta nurkassa pölyttymässä olevasta 300/1500mm Newtonistani jossain vaiheessa sopivalla lyhentimellä varustettuna (esim (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4685_ASA-2-inch-Newton-Coma-Corrector-and-0-73x-Reducer-for-Astrophotography.html).) rakenneratkaisuiltaan suunnilleen  AG12 (http://www.orionoptics.co.uk/AG/ag12.html):n tapaisen F3,65 astrograafin! Otan olemassa olevasta putkesta vain sen 1/10 PV Orion Optics pääpeilin + FeatherTouch 2" fokkarin uuteen ATM-hiilikuituputkeen. Nuo Orion Optics UK:n 0% ALV-hinnat virallisille AG12 astrograafeilleen ovat niin tolkuttomia, että tällainen rakentelu kannattaisi varmasti taloudellisestikin, kun osa osista on jo varastossani. Vaikka tuon systeemin optinen pituus olisikin vain 1093mm, niin putken fyysinen koko on kumminkin 300/1500 mittojen mukaan ja määrittää siis tulevan kopin mitat (ja muodotkin) parkkiasennossaan. Mutta nyt alkuun mennään vielä tuolla 10" RCT:llä...

Komakallion tripla-koppia olen katsellutkin sillä toisella silmällä, joten reilu kolmannes tuon rakennuksen mitoista pituussuunnassa riittäisi ihan hyvin omaan käyttööni. Tuota noin... arvaisiko tässä samalla kysäistä herroilta rakennepiirustuksia triplakopista vai ovatko nuo kovinkin copyright-suojattua kamaa? Ei näet tarvitsisi keksiä ruutia uudelleen rakennelman mittasuhteiden suhteen, jos pääsisi lunttaamaan osittain mittoja valmiista suunnitelmista... :cheesy:

Kantolan Timpan #2 havaintosuojasta olen tutkiskellut perustus/lattiarakenteita (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9568.msg95123#msg95123) ja omaani tulee samalla tavoin korotettu lattia (tai sitten Komakallion mallin (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8177.msg134294#msg134294) mukaan, pojilla vain oli kallio perustuksena). Tuo kaiman pohjavaneri houkuttelisi helppoutensa takia, mutta mietin sellaisen rakenteen tuulettumista. Olen näet sitä mieltä, ettei pidä rakentaa liian tiivistä havaintosuojaa, sillä syksyn kastekelien mukana tuleva yökaste saisi kuivaa läpivirtauksen kautta rakenteet suljettunakin. Hmmm... pitäisi varmaan varata seinän ja lattian saumaan lattian ympärille jokin kapean läpivirtaustuuletusraon paikka, minne tuiskuava lumi ei kumminkaan nousisi. Oma alta avoin "Ressu-koppini" on kuivanut yökostean jalustan aina seuraavan päivän aikana itsekseen eli riittävä tuuletus olisi paikallaan uudessa suojassakin, mutten halua sitä näin suoraan lattian kautta tapahtuvaksi tässä uudessa rakenteessa.

Perustuksista sen verran, että 1980-luvun okt:n (se havaintopisteeni "sivurakennus" ;) salaojat kaipaavat remonttia ja tulevana keväänä pienoiskaivuri pyörii pihalla muutoinkin. Tässä yhteydessä on sovittu urakkaan mukaan sähkönsyötölle kaapeli-uran kaivuu/täyttö ja massanvaihto tuon nykyisen jalustaperustukseni ympärille tämän uuden havaintorakennuksen alle (=nykyinen jalustan perustus on osoittautunut hiukan liian kevyeksi betonikuutioksi sepeleineen, kun kevätroudat pyörittelevät sitä lievästi sivuun oikeasta napasuuntauksesta). Tuon jäljiltä olisi tarkoitus jatkaa ylöspäin, kun uuden rakennuksen mitat ja valutarpeet ovat selvillä. Sananen siitä tolpasta, sillä autotallissa odottaa noin syksyllä hankittu 120cm korkea terästolppa jalustaa varten ja se olisi tarkoitus kiinnittää vanhoihin pultteihin. Mutta paljonko noissa Koma-kallion tripla-kopin tolpissa olikaan sitä korkeutta maasta mitaten eli sattuiko tulemaan tuurilla oikean mittainen tolppa tuon koppi-osakloonin mitoituksiin? :laugh:

Lauri tuolla Komakallion jutuissa kertoi, että "...uudessa kopissa on käytetty ihan älyttömiä määriä kyllästettyä puutavaraa, kun kyllästämätön havaintojen mukaan kestää komakalliolla vain 10 vuotta." Eritteletkö tuota tarkemmin? Oma rakennelmani tulee pihaikkunoiden eteen melko keskelle pihaa, joten jotain "optisia harhoja" täytyisi suunnitella rakenteisiin, ettei "möhkäle-keskellä pihaa" -vaikutelma alkaisi liikaa kismittämään omissa (tai emännän) silmissä. :angel:  Ei siis tasaista varastovaneri-pintaa ulkoseiniin ainakaan... Murtsille heitin jo leikilläni, että jos varaisi aurinkokenno-option kopille tuleviin sähköjohdotuksiin, niin tuolle etelän/kaakon suuntaan antavalle katolle tulisi "tarkoitus" sivullisen silmissä. (Aurinkokennojen hinnat tulevat alas ja hyötysuhde nousee ylös tulevaisuudessa, joten tuollaisesta viistokatosta voisi olla taloudellistakin hyötyä, jos sille varaisi rakenteisiin option mukaan.)  Tässä vaiheessa on hyvä heitellä ajatuksia ilmaan, kun se ei vielä maksa mitään... (ampukaa alas, jos menee liian lennokkaaksi).
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 18-01-2016, 23:44:47
Hyvähän jonkinmoinen tuuletus on, en kuitenkaan laittaisi rakoja lähelle maan pintaa koska kesän jäljiltä maalämpö nostaa kosteutta tyynellä ilmalla. Sitä voi periaatteessa verrata niityllä olevaan usvaan. Mitä ylemmäs noustaan, sen tasaisempi ilmankosteus, tuulisella säällä tuskin eroa on mutta aina ei tuule.

Tietääkseni sisätiloissa ei saa käyttää kyllästettyä puuta, se on terveysriski. No jos katto on auki niin onhan ilma aika raikasta silloin. Sanoisin noin mutuna että tavallinen lauta kestää yli 30 vuotta jos se on riittävillä räystäillä suojattu. Oisko Komakalliolla myrskyjen takia rakennukset kastuneet, kalliollahan tuulee eri lailla.

Niin vielä tuli mieleen maali, olen mielistynyt keittomaaleihin (punamulta) koska ne ei koskaan lohkeile vaan kuluvat hitaasti pois. Ei toista kertaa tarvitse maalata, se on luxusta :) Vaatii vaan sahatun pinnan että tarttuu.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: naavis - 19-01-2016, 00:13:08
Tietääkseni sisätiloissa ei saa käyttää kyllästettyä puuta, se on terveysriski. No jos katto on auki niin onhan ilma aika raikasta silloin. Sanoisin noin mutuna että tavallinen lauta kestää yli 30 vuotta jos se on riittävillä räystäillä suojattu. Oisko Komakalliolla myrskyjen takia rakennukset kastuneet, kalliollahan tuulee eri lailla.

Komakallion 10 vuotta taisi tulla päätornin kiskoista, jotka säilyivät maalattuina käyttökuntoisina 10 vuotta taivasalla, ennen kuin olivat ihan läpimädät. Kiskoja ei valitettavasti voi pitää räystään alla. Vaneriseinät ovat säilyneet toistaiseksi kauemmin. Emme kuitekaan halunneet ottaa riskiä, että rakenteet lähtisivät mätänemään ennen aikojaan, joten käytimme kaikessa mahdollisessa kyllästettyä puuta. Mitään varsinaista haittaakaan siitä ei ole, muuta kuin rahanmenoa.

Useimpia harrastajatähtitorneja ei myöskään voi kutsua ihan sisätiloiksi. Vaikka Komakallion uusi koppi on verrattain tiivis, sisälämpötila ei ole koskaan kovin kaukana ulkolämpötilasta, eli ilma pääsee kyllä vaihtumaan. Tällä hetkellä tornissa näkyy olevan -8ºC kun ulkona on -11ºC.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 19-01-2016, 21:16:21
Hyvähän jonkinmoinen tuuletus on, en kuitenkaan laittaisi rakoja lähelle maan pintaa koska kesän jäljiltä maalämpö nostaa kosteutta tyynellä ilmalla. Sitä voi periaatteessa verrata niityllä olevaan usvaan.

Hyvä pointti, pitänee miettiä jossain vaiheessa noita tuuletusratkaisuja lisää vaikka tuonne matalalle sivulle (saisi suojatut aukot räystään alle).
Tuosta päästään helposti kattomateriaaliin, kun en oikein tässä vaiheessa tiedä kannattaisiko ryhtyä valokate/teräskatehommiin vai tehdä bitumi-paanukate, kuten vanhassa pikkukopissakin on. Nyt sen bitumipaanun saisi asemoitua suoraan etelän aurinkosivulle, mikä olisi hyvä juttu jäkälän ja sammalen kasvun kannalta. Nuo eivät viihdy paanussa aurinkopuolella, mutta sen sijaan vallan hyvin varjopuolelta löytyy alkavaa kasvua jo noin viidessä vuodessa.

Bitumi-paanukatossa ei taida olla kondensiovedestä ongelmaa sisäpuolella kun se on raskaampi kokonaisuus alustarakennelmineen, vai mitä mieltä tuosta ollaan? Valokate sen sijaan "hikoilee", jos on alta paljaana ja päältä lumen peitossa (vaatisi kait aluskatteen alleen). Ja löytyy noita teräskatteitakin eri tekijöiden havaintosuojista, kun selailee tätä aluetta foorumilla. Kertokaapa mihin kattomateriaaliin olette olleita tyytyväisiä ja miksi? Täällä ajatus viipyilee pisimpään juuri tuossa bitumikatteessa. Vai onko tuokin oikeasti vain makuasia tekijän maun ja rakennelman ympäristön mukaan? Lumitöitä joutunee tekemään kaikissa siirrettävissä katoissa. (Tämän foorumin tornirakennelmat pitäisi oikeasti ajaa Exceliin ja tehdä noista yhteenvetoa, mutta saa nähdä jaksaako ja ehtiikö ryhtyä tuollaiseen tiedonkeruuseen :wink:)

Maalin väristä ei tule kiistaa, kun pihassa on vanhastaan kaksi 6-12 m2 punaista piharakennusta valkoisin kulma/ikkunalaudoin. Homman huonona puolena on lisääntyvät maalaustarpeet määräajoin, kun kolme eri rakennusta hilseilee maaleista omaan tasaiseen tahtiinsa. Punamullan taidan silti jättää maaseudulle, minne se oikeutetusti kuuluukin!
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 19-01-2016, 22:34:33
Tietääkseni sisätiloissa ei saa käyttää kyllästettyä puuta, se on terveysriski. No jos katto on auki niin onhan ilma aika raikasta silloin. Sanoisin noin mutuna että tavallinen lauta kestää yli 30 vuotta jos se on riittävillä räystäillä suojattu.

Joo suomessa ei asuintiloissa saa käyttää kyllästettyä puuta, ulkona kylmässä kosteassa kopissa sitä on käytettävä ellei halua että kaikki runkopuut lahoaa heti kättelyssä...

Olen  vähän ihmetellyt tuota aluskate hommaa, eikös nyt ole niin että kun kopissa on hyvin tuuletettuna sama lämpötila kun ulkona ei mitään aluskatteita tarvita?? Asuintaloissa se on sitä varten koska pakkasella karannut lämpö yhdessä vesihöyryn kanssa kondensoituu aluskatteen alapintaan. Itse en laittaisi mitään etenkään jos tulee bitumikate...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 19-01-2016, 22:44:12
Valokatteen kondensaatio-ominaisuuksia pääsen ihailemaan omassa terassikatteessani, jonka päällä on talvisin paksu lumipeite. Tietyillä keleillä (lämpimässä nuoskakelissä, mitä esiintyy Etelä-Suomessa usein) katteen alle kondensoituu vettä, kun ohuen muovin toinen puoli on kontaktissa vielä jäässä olevan lumen kanssa. Paksummissa katteissa ja katoissa lautarakenteineen (esim. tuo bitumikate) tätä tiivistymistä ei tapahdu ainakaan yhtä paljon kuin teräs/valokatteissa. Mutta en osaa sanoa tapahtuuko sitä kumminkin tässäkin materiaalissa :huh:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Kaizu - 20-01-2016, 08:52:41
Linkin taakse on tullut aikojen saatossa keräiltyä aiheeseen liittyvää tietoa. Jotain itse tehtyä ja myös muiden tekeleitä.

http://www.kaiforssen.fi/Havaintosuojasivu.htm (http://www.kaiforssen.fi/Havaintosuojasivu.htm)

Kaizu
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 20-01-2016, 10:58:56
Alapohjan kantavat rakenteet (rossipohjatyyppisesti) kannattaa tehdä painekyllästetystä puusta, samoin rakennuksesta ulos tulevat kiskopalkit tuentoineen. Kaiken muun voi hyvin tehdä käsittelemättömästä puusta ja mikäli tila on hyvin tuuletettu niin kestää ihmisiän ja enemmänkin, jos rakennuksessa on reilut räystään ja ulkoseinät pidetään hyvässä maalissa. Oman tähtivajani sisäseinät ja lattian olen käsitellyt tummanruskealla terassiöljyllä ja se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Kattorakenteesta saa hyvin kevyen peltikatteisena (ns. ryppypelti). Se tarvitsee aluskatteen, kuten useimmat muutkin materiaalit. Rakennuksen alle ei talvella kerry maan lämpöä eristävää lumikerrosta, joten se tulee korvata routivassa maassa n. 10 cm paksulla styrox-kerroksella, joka ulottuu kaikilta sivuilta vähintään 50cm rakennuksen ulkopuolelle ja on suojattu vähintään 5 cm paksulla sorakerroksella.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 20-01-2016, 18:59:31
Kiitos kommenteista, Kaizu ja Jouko. Tuo routivan maan suoja styroxilla on hyvä vinkki, mistä lie peräisin perimätietona? Itselleni tuollainen roll-off tyyppinen avo-observatorio on ainoa käypäinen lähinnä sen takia, että tietyissä asioissa laiskana miehenä jätän putken kuvaamaan ja tulen lopettamaan sen taivasseurannan vasta monen tunnin päästä, kun putki on pyörähtänyt vajaat 70-80 astetta taivaalla (tämä tietysti sään niin salliessa). Toistaiseksi ei ole tarkoitus rakentaa automaatiota kattoon turvaamaan näkymiä taivaalle, koska havaintosuoja on omalla pihalla ja alkuvaiheen lumitöiden takia sen luona joutuu kumminkin liikkumaan (ei tosin yhtä paljoa kuin nykyään  :grin:). Teen siis varmaan vaakasuuntaan liikkuvan roll-offin, koska nämä sivulta ylös-alas kammettavat katot ovat jotenkin "luonnonlakien vastaisia". Pitäisi varata aikaa alueen läpi lukemiseen ja hyvien tekotapojen keräämiseen, jos vaikka noista saisi jonkinlaisen yhteenvedon ja kokonaishahmotelman tehtyä. Entä tyhjentääkö jokin kattotyyppi itsensä lumesta, jollei noita kupoleita lasketa? Taitaa vaatia aika jyrkät kallistuskulmat ja bitumipaanuilla tätä mahdollisuutta ei ole muutoinkaan.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 20-01-2016, 19:41:08
Joten se tulee korvata routivassa maassa 10 cm paksulla styrox-kerroksella, joka ulottuu kaikilta sivuilta vähintään 50cm rakennuksen ulkopuolelle ja on suojattu vähintään 5 cm paksulla sorakerroksella.

Tähän ottaisin kopin ja kyllä ulottaisin tuon styrox-kerroksen vähintään levyn pitemmän sivun verran ulkopuolelle(1,2m), jos nyt ylipäänsä rupeaa routasuojausta touhustelemaan. Nykyisessä rakennustekniikassa taidetaan esim. talon kulmilta ulottaa styrox-kerros 2m ulospäin ja olisiko ollut jopa 200 milliä paksuna. Jos nimittäin sattuisi vähäluminen ja kylmä talvi, routa ulottuu eteläisessä suomessakin lähes metriin.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 20-01-2016, 20:23:54
Toivottavasti styrox halpenee öljyn hinnan romahdettua, pakkohan sen on näkyä hinnoissa. Itse laittaisin vaikka sen 10cm 50-80cm ylityksellä koska kyse on joustavasta puurakennuksesta. Tärkeintä on tolpan suojaus, sitä ei ole kiva napasuunnata roudan takia.
edit
Tai sitten jättää styroxit kokonaan pois (paitsi tolpan ympäriltä) ja tekee puurakenteesta niin joustavan että se kestää jokavuotisen muodonmuutoksen. Tässä ei tarvittaisi paljoa maansiirtoa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 20-01-2016, 20:33:29
No ei varmasti näy hinnoissa :wink: Totta, tolppahan on keskellä mökkeröä eli tuleehan siitä matkaa ulkoreunalle toista metriä. Käsittääkseni routa liikkuu vaakasuunnassakin siinä missä pystysuoraan...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 20-01-2016, 20:47:36
Toistaiseksi ei ole tarkoitus rakentaa automaatiota kattoon turvaamaan näkymiä taivaalle, koska havaintosuoja on omalla pihalla ja alkuvaiheen lumitöiden takia sen luona joutuu kumminkin liikkumaan (ei tosin yhtä paljoa kuin nykyään  :grin:).

Joo, tosin suosittelen kuitenkin harkitsemaan rakennetta siten ettei sen mahdollinen automaatio ole turhan vaikeaa sitten kun sellaisen ennenpitkää kuitenkin haluaa tehdä.

Tuollaisessa kotipihan pöntössä näkisin ettei automaatiohalut liittyisi niinkään mihinkään täysin robottiseen systeemiin vaan tärkeintä voisi olla että systeemi osaa ajaa aamulla itse parkkiin ja luukun kiinni. Riippuu tietysti ihan työajoista, mutta mulle alkaa jo nyt kolmikymppisenä riittää nuo huonosti valvotut kuvausyöt.  :tongue:

Yksilappeinen etelään viettävä peltikatto voisi muuten olla lumitöiltäänkin melko helppo. Peltikattoa piirreltiin jossain vaiheessa mekin, mutta taisi olla paino ja vissiin joku muukin syy miksi valittiin sitten huopaa. Kun kyselit tuolla piirrustuksia niin kaikenlaista konseptitason suttua löytyy, valmiita toteuttamiskelpoisia rakennepiirroksia tietysti hintsummin. Näitä voi tutkia vaikka Hauholla.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 21-01-2016, 00:29:36
Tällaisen tähtivajan routasuojaus on vähän eri juttu, kuin lämpimän asuinrakennuksen. Puinen kevyt rakennus voi hiukan liikkuakin ilman että siitä on mitään haittaa. Täysin ilman routasuojausta liikkuminen voi kuitenkin olla savi- ja silttimailla melko mittavaa eivätkä perustukset koskaan keväällä palaa entiselleen (muutos olisi kumuloituvaa). Kaukoputken jalustapilari kannattaa routivassa maassa routasuojauksen lisäksi perustaa vähintään 1,5 m:n syvyyteen. Pilari tulee ankkuroida harjateräksillä anturaan, joka estää pintamaan routaa nostamasta pilaria maasta. Ruuvipaalut sopivat savisessa ja kivettömässä maassa hyvin kevyen rakennuksen perustuksiksi (ei tarvitse kaivaa kuoppia rakennuksen perustuksille). Tällöin 1,5 m pitkät paalut riittävät hyvin.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: sepkos - 21-01-2016, 06:13:23
Pikagooglauksella löytyi tuollainen ohje.

http://www.thermisol.fi/erista-oikein/kylmaen-rakenteen-tai-rakennuksen-routasuojaus.html
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 21-01-2016, 07:12:54
Tuohon ei voi muuta sanoa kun aamen :tongue: Hyvänä vaihtoehtona muuten perinteiselle styrox-levylle pitäisin 50 millistä Finnfoam levyä. On mukavampi kuljettaa ja myös mielestäni mukavampi asentaa. Levykoko taisi olla 2,5x0,6m. Ja eristyskyky taisi 50 millisessä vastata 100 milliä normi styroxia...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 21-01-2016, 23:13:10
Tulipa hyvää teoriaa perustuksista, kiitos näistä.  :smiley:
Mennään sitten käytännön puolelle eli lisään foorumille kuvan tolpan nykyisestä perustuksesta. Jos tuota lähdetään parantamaan, niin ajatus oli leventää tuota sepeli-aluetta (harmaana näkyvä alue sinisen betonivalun ympärillä) ja mennä tarpeeksi syvälle että tuo savikerros poistuu. Täyttö on siis sepeliä + hienompaa sekaisin, jota perusta tiivistyisi kunnolla. (Kai jotain tuollaista kun en ole taloja aiemmin rakennellut ja perustanut.) Routaeristyksenä nuo em. levyt kolmannekseen pinnasta syvyysmitassa ja ilmeisesti myös tuon nykyisen betonivalun ympärille. Nykyinen tolppa on pysynyt suunnilleen paikallaan (syvyyttä tuolla pohjavalulla on reilun metrin verran), mitä nyt kevätroudat aiheuttavat jalustalle pientä säätötarvetta syksyllä ennen havaintokauden aloitusta. Mutta uusi tolppa on tuplasti tuon korkuinen kuin nykytolppa ja tässä heilumista saattaisi tulla jo kiusaksi saakka. Miten siis parantaa nykyrakennetta, jos tuo betonimöntti pysyisi paikallaan (sieltä löytyvät valmiit pultit, mihin uusi tolppa asennetaan)?

Tuollaisessa kotipihan pöntössä näkisin ettei automaatiohalut liittyisi niinkään mihinkään täysin robottiseen systeemiin vaan tärkeintä voisi olla että systeemi osaa ajaa aamulla itse parkkiin ja luukun kiinni. Riippuu tietysti ihan työajoista, mutta mulle alkaa jo nyt kolmikymppisenä riittää nuo huonosti valvotut kuvausyöt.

Auts... Lauri se tietää mistä narusta kulloinkin vetää eli olipa hyvä huomio! Täälläkin on näet muistissa edellisen kevättalven valvomiset aamukolmeen/neljään ja töihin-lähdöt sen päälle. Pitänee siis varata selvä optio tulevalle katon motorisoinnille, mutta yritetään tällä kertaa saada mekanismin toiminta pysymään erossa tarkennuslaitteen ASCOM-ohjauksista vai miten se nyt menikään Tähtikalliolla?-) :tongue: Ja Hauholla voidaan miettiä lisää niitä piirrustuksia, kun se kaavailemani hyvin motivoitunut rakennusmies tulee sinne mukaan...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 22-01-2016, 00:11:55
TNykyinen tolppa on pysynyt suunnilleen paikallaan (syvyyttä tuolla pohjavalulla on reilun metrin verran), mitä nyt kevätroudat aiheuttavat jalustalle pientä säätötarvetta syksyllä ennen havaintokauden aloitusta.

Onko nykyinen tolppa ilman eristystä? Jos on, saattaisi se eristettynä pysyä hyvin paikallaan. Tosin kukaan ei mene takuuseen siitä.
Kun tolppa korotetaan, ei se paljoa lisää vääntöä koska vastapainot pitää painopisteen suunnilleen samassa linjassa verrattuna matalampaan tolppaan. Jos teet samanlaisen tolpan kuin Timo Kantolalla (seiskan mallisen) saattaa painopisteen linja siirtyä sivummaksi ja perustukseen kohdistuu hiukan enemmän vääntöä.

Jos haluaa poistaa vettä maaperästä, voi tolpan kumallekin puolelle (metrin etäisyydelle) kaivaa salaojaputket jotka yhdistyisi pieneen 300-400mm salaojakaivoon josta voi uppopumpulla tyhjentää tarvittaessa. No en tiedä pihasi tilannetta, ehkä ei sellaista tarvetta.

korjaus:
ei Kantolan tolppa ollut ihan 7-kirjaimen mallinen mutta taitettu kuitenkin.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jussi Koponen - 22-01-2016, 13:00:49
Jos tuosta omasta mökistä korjaisin jotain, olisi se pidemmät kattokiskot tai aavistuksen pienempi katto.

Isohkon katon ajatuksena oli parempi tuulensuoja Pohjoisen suunnalta ja parempi suoja seinille sateelta. Tuulensuojana se kyllä toimii hyvin, lisäksi olen voinut jättää isot tuuletusaukot kattotuolien alle, joten ilma kiertää tuolla hyvin. Katto on myös sen verran jämäkkä, että siellä voi huoletta heilua päällä, lisäksi lunta saa olla isot kerrokset päällä.

Valmis moottoripaketti rajakytkimillä syntyi autotallin ovenavaajasta. Katon liikuttelu esim. Raspberry Pi:llä ja releellä on yksinkertainen saada toimimaan. rele auki, katto liikkuu, rele kiinni, katto pysähtyy, rele auki, katto liikkuu takaisinpäin. Moottorin ketjua pyörittävä ratas hajosi, kun kattokiskot eivät olleet aivan suorat, vaan katto otti hieman kiinni tietyissä kohdissa, tämä rasitti tuota ratasta ajan kanssa.

Lisäksi lattian ja seinien välissä on 2x4 lankun verran väljää, eli sieltäkin pääsee ilma kiertämään.

Kyllähän tuossa rakennettavaa riittäisi, mutta 1v poika on nyt työn alla. Mökkiä fiksaillaan aina kun keretään ja nyt tuo on kuitenkin toimintakunnossa lähes itsenäiseen kuvailuun.

Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: wm-x - 22-01-2016, 14:30:21
Kaikilla on niin hienoja havaintosuojia. Minulla ei taida tähän kovin paljoa olla annettavaa kun oma havaintokopperoni on tuolla talon katon rajassa, mutta panostaisin itse tuohon automatioon. Teko vaiheessa olisi helppo suunnitella tuo katon avaus myös moottoreilla. -30 asteessa ei hirveästi kiinnosta lähteä kuvaamaan jos pitää ensin tehdä tornissa säätö työtä tunnin verran että katto on auki ja kaikki laitteet toiminnassa. Tämä on vain omakohtainen havainto. Nyt ainakin panostan itse siihen että kaikki laitteet ovat toimintakuntoisina tornissa, niin että voin niitä etänä ohjata. Tämä myös säästää kallisarvoista kuvaus aikaa.
Tähän jos laskee mahdolliset oman elämän kiireet niin nopea valmius kuvaukseen on ainakin itselle ehdottoman tärkeä.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 23-01-2016, 15:12:57
Onko nykyinen tolppa ilman eristystä? Jos on, saattaisi se eristettynä pysyä hyvin paikallaan. Tosin kukaan ei mene takuuseen siitä.
Kun tolppa korotetaan, ei se paljoa lisää vääntöä koska vastapainot pitää painopisteen suunnilleen samassa linjassa verrattuna matalampaan tolppaan...

Joo, se on ilman erityksiä. Lisätään ketjuun nyt vielä kuva toukokuulta 2009, kun tuo nykyinen jalustasuoja valmistui. Huomasin, etten ollut ottanut kuvia jalustan perustuksesta, mutta tuo uusi jalustakuva ja se edellinen piirros kertonevat kaiken. Olen itse sitä mieltä, että kun tuosta ympäriltä otetaan routiva maa pois ja korvataan se sepeli yms. täytteellä ja noilla ulospäin kallistuvilla routaeristelevyillä tulevan havaintosuojan alla ja ympärillä, niin uskoisin tuon pysyvän riittävän hyvin paikallaan. Autoguidaten sitä nytkin on kuvattu samoilla perussäädöillä koko talven ajan 10..15 minuutin yksittäisvalotuksia ilman jalustan perustuksesta johtuvia ongelmia. :smiley:
Pihan märkyys/kuivuus riippuu ihan kesästä ts. tasaisella maalla ollaan ilman muualta tulevia valumavesiä. Vaimon mieliksi päätyyn tulee ainakin etelä/lounas-sivulle yksi ikkuna ikkunalaudalla varustettuna mökille ilmettä ja sisävaloa antamaan.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: sepkos - 23-01-2016, 15:29:54
Jos kaivat tuon perustuksen esiin niin kannattaisikohan ihan harrastuksen/varmuuden vuoksi pistää eristelevyt myös sitä vasten. Silloin ei perustusten kautta pääse niin helposti kylmää routaeristyksen alle ikäänkuin sisäkautta. Kiinteässä aineessahan lämpö/kylmä kulkee säteilypisteestä kaikkiin suuntiin samalla intensiteetillä. Ja samalla luulisi että maalämpö pitäisi perustuksen alapuolen aavistuksen paremmin sulana.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 23-01-2016, 15:33:14
Toki noin eli tuo betonipaakku saa eristeet ympärilleen. Pitää neuvotella tuon okt:n salaoja-rempan tekevän firman kanssa kuinka asia hoidetaan, muttei siinä yhteydessä pari lisäeristelevyä maksa paljoakaan.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mmu - 24-01-2016, 12:21:04
RE. Kylmän rakenteen tai rakennuksen routasuojaus on hankalin tapaus noin "rakennusteknisesti". Koska kylämä rakenne ei vuoda hukkalämpöä maahan, on routiminen riippuvainen maalaadusta. Perusmaan routivuus (GEO) on siis selvitettävä. Yleensä ongelma vältetään syväperustuksella (1,5-2 m), jolloin maan routimaton syvyys on tiedettävä. Jos tehdään matalaperustus, tulee routasuojaus mitoittaa olosuhteiden mukaisesti. Yleensä pilariperusteiset rakennukset eristetään suurena eristekenttänä, jolloin vain pilarit (huonosti lämpöä johtavat, esim Leca) tulevat eristekentän läpi. Näin perusmaa pysyy jäätymättömänä. Yksittäinen pilari (putken peruspilari) vaatisi melko ison eristekentän tai sitten pilarin anturan alle on laitettava kuorimitusta ottava eristekerroskenttä. Vaikka tolpan perustukset olisivat syvällä, voi ongelmaksi silti tulla roudan aiheuttamat vaakavoimat, jotka vääntävät perustuksia sekä tolppaa. Tätä varten täytyy tolpan ympärystäytön olla routimatonta ainesta. Lisäohjeita ko. aiheesta löytyy esim. googlaamalla "routasuojauksen mitoitus" tai kyselemällä kokeneelta geo-insinöriltä! Rakennusteknisesti rakenteet, sillat ja radat eivät voi liikkua tai painua kovinkaan paljoa, puhutaan milleistä tai senteistä. Joskus ilman routaakin voi tapahtua kuten Pisassa! Yhtenä suhteellisen helppona kevyen harrastetornin perustusjärjestelmänä ovat esim. ruuvipaalut, mutta nekään eivät ratkaise tolpan perustamistapaa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 02-02-2016, 21:22:32
Siirrettävillä roll-off -katoilla on omat heikkoutensa, joten mietitäänpä seuraavaksi hyviä ratkaisuja kattokiskojen + niiden kulkuaukkojen kautta kulkeutuvan veden ja lumentulon estämistä?  :wink:  Oletus on, että sulan maan aikaan vesi kulkee erilaisia rakenteita pitkin sisälle havaintosuojaan, jollei esim. kattokiskojen suojausta ja sisällevientiä ole mietitty myös tätä ajatellen. Samoin pakkaskelin tuiskulumet tulevat sisälle kiskoaukoista. Ongelmaa voi kiertää esim. sopiviin paikkoihin asetetuilla harjatiivisteillä (http://www.trader-koo.com/fi/tuotteet/harjatiivisteet-1/harjatiivisteet), mutta kapillaarisesti vaakarakenteita pitkin liikkuva vesi taitaa sekin olla kiusa sinänsä. Mitä kokemuksia ja vinkkejä löytyy tästä aiheesta?
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: wm-x - 02-02-2016, 22:12:35
Ei ole kyllä kokemusta, mutta nopeasti ajateltuna eikö noita kiskoja voisi asentaa seinän ulkopuolelle? Joko kolmio pilarilla tuettuna rakenteisiin tai erillisille tolpille? Vie katon tarpeeksi ulos seinästä jotta lumi/vesi ei pääse sisälle torniin? Mahdollista ulkoisilla pilareilla tehdä u-mallinen katto jossa alaspäin lipat, jolloin ei varmasti mikään tule sisälle.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 02-02-2016, 22:40:56
Siirrettävillä roll-off -katoilla on omat heikkoutensa, joten mietitäänpä seuraavaksi hyviä ratkaisuja kattokiskojen + niiden kulkuaukkojen kautta kulkeutuvan veden ja lumentulon estämistä?

Meillä katosta menee kiskojen päälle riittävän reilusti kiskojen alle ylettyvät helmalärpäkkeet. Kiskojen välisissä seinissä on ihan nokkela geometria jota voin esitellä tarkemmin hauholla. Kiskon ulkopuolisten jatkeiden alkuun jää isoimmat reiät, joiden lopullinen tiivistäminen on vielä keksimättä.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 03-02-2016, 22:08:19
Kiitos! Tuli itse luettua pikaisesti CN:n keskusteluja aiheesta (esim (http://www.cloudynights.com/topic/521651-closing-ror-to-rain-penetration/).) ja onhan noita virityksiä jokaiseen lähtöön. Aika monesta kommentista tuli mieleen, että tätä kisko-asiaa oli mietitty vasta kun kokemus pakotti miettimään seinien kastuessa sisäpuolelta. Pitäisi siis alkaa lukemaan tarkemmin tuota CN:n Observatories aluetta ja kirjaamaan sieltä muistiin hyviä ideoita moneen tarpeeseen. Tässä (http://hawkeye-observatory.com/ob-done/snowgrd.html) olisi esim. näppärän oloinen lumi/sadesuojaus kiskojen ulkopuoliselle osalle tehtynä halkaistusta 4" viemäriputkesta.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mickut - 03-02-2016, 23:09:18
Tässä (http://hawkeye-observatory.com/ob-done/snowgrd.html) olisi esim. näppärän oloinen lumi/sadesuojaus kiskojen ulkopuoliselle osalle tehtynä halkaistusta 4" viemäriputkesta.

Tuollaista viritystä olen pitkään yrittänyt jaksaa tehdä, mutten kosteuden takia vaan lumen ja jään kertymisen estämiseksi. Kellotapulin kiskoja vasten on tukevaa kumilärpäkettä (autotalliin tarkoitettua vahvaa kumia suojaamaan lattiaa renkaan nastoilta, UV hapertaa, vaihto muutaman vuoden välein) tukkimassa reitin, eikä koskaan ole ollut ongelmia tuota kautta sisään tulevan kosteuden kanssa. Seiniä vasten kinostuva lumi sensijaan on sulaessaan kastelut alaosaa tihkumalla betoninlaatan ja puurungon välistä.

--Antti
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timo Kantola - 03-02-2016, 23:41:09
Saranoitu pellitetty lauta kiskojenpäällä toimii, suojaa sateelta. Jäästä ja lumesta kisko puhdistuu noin 2 sekunnissa kun suojan kääntää..
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8177.msg137549#msg137549
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Zalama - 08-02-2016, 12:43:47
Mitä perustuksiin tulee niin oletko harkinnut ruuvipaalua? Hyvin yksinkertainen ratkaisu ja riittävän pitkällä tolpalla, että menee routarajan alapuolelle. Jälkikäteen voisi myös säätää jos silti liikkuu? Varmaan tuollaisessa kevytrakenteisessa rakenteessa toimisi hyvin.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 08-02-2016, 17:37:56
Myös joustava rakenne voisi toimia. Se olisi vaan pysty- ja vaakasuuntaisista lankuista naulattu, eli ilman vinotukia. Näin kaikki naulat toimisivat "saranoina" ja mitä tahansa kulmaa voisi nostaa ilman että muut kulmat nousevat ilmaan. Vinotukina voisi käyttää vaijereita jotka siis menisivät ristiin joka seinällä jolloin niitä olisi yhteensä 8kpl. Vanttiruuveilla vaan säädettäis sen verran (vaijerit pikkasen löysällä) ettei rakenne kaadu myrskyssä, siis joka vaijerissa olisi vanttiruuvi, ei kauhean kalliita, 1,90e/kpl:
http://www.motonet.fi/fi/tuote/885308/Vanttiruuvi-M8

Pelloilla näkee kuinka ladot (ilman routasuojausta) on kestäneet vuosikymmeniä ilman vaijereita, pienempi observatorio pysyy varmasti vaijereilla.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 08-02-2016, 17:44:34
Mitä perustuksiin tulee niin oletko harkinnut ruuvipaalua? Hyvin yksinkertainen ratkaisu ja riittävän pitkällä tolpalla, että menee routarajan alapuolelle. Jälkikäteen voisi myös säätää jos silti liikkuu? Varmaan tuollaisessa kevytrakenteisessa rakenteessa toimisi hyvin.

Hyvä idea jos maaperässä ei ole kiviä. Kivet pakottaa siirtämään tolppaa sivulle, no ei tuommoinen 2-30cm ole paha siirto, puoli metriä voi vaikuttaa jos trombi saattuu kohdalle.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 08-02-2016, 21:48:10
Mennään sitten käytännön puolelle eli lisään foorumille kuvan tolpan nykyisestä perustuksesta. Jos tuota lähdetään parantamaan, niin ajatus oli leventää tuota sepeli-aluetta (harmaana näkyvä alue sinisen betonivalun ympärillä) ja mennä tarpeeksi syvälle että tuo savikerros poistuu. Täyttö on siis sepeliä + hienompaa sekaisin, jota perusta tiivistyisi kunnolla. (Kai jotain tuollaista kun en ole taloja aiemmin rakennellut ja perustanut.) Routaeristyksenä nuo em. levyt kolmannekseen pinnasta syvyysmitassa ja ilmeisesti myös tuon nykyisen betonivalun ympärille.

Mitä perustuksiin tulee niin oletko harkinnut ruuvipaalua? Hyvin yksinkertainen ratkaisu ja riittävän pitkällä tolpalla, että menee routarajan alapuolelle. Jälkikäteen voisi myös säätää jos silti liikkuu?

Ruuvipaalut taitavat tulla sinne kattokiskojen toiseen päähän, mutta tuossa tolpan perustuksessa uskon massanvaihtoon ja lisäeristyksiin. Yksityiskohdat jätän tuon salaoja-remppafirman harteille, joka tulee okt-pihalle möyrimään pienoiskaivurinsa kanssa ja tekee päätyönään muitakin routaeristyksiä talon salaojitusten päälle. Olettaisin, että tuota kautta syntyy riittävän hyvä perustus, jotta raskasrakenteinen betonimöykky ja kevytrakenteinen havaintosuoja pysyvät jotakuinkin kuosissaan. :rolleyes:

Kaima voisi kommentoida tätä oman Havaintosuoja No:2 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9568) kokemuksensa perusteella ts. miten oma perustuksesi on pysynyt routimatta kun kirjoitit kohta neljä vuotta sitten seuraavaa... :wink:

Ainahan on mahdollisuus että tuollaista suhteellisen pientä ja pinnassa olevaa perustusta routa liikuttaa - varsinkin kun ei ole minkäänlaista kokemusta rakennushommista, tuo on ensimmäinen tekemäni betonivalu. Perusta painaa noin 500kg ja putki jalustoineen, pilareineen alle 100kg.  ---clip---   Jos napasuuntaus kaikesta huolimatta ajansaatossa muuttuu, niin sitten säädellään - ei ongelma.

Samaa mieltä tuosta säätämisestä, mutta onko tuolle ollut tarvetta havaintosuojassasi?
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 12-05-2016, 22:53:17
...tuossa tolpan perustuksessa uskon massanvaihtoon ja lisäeristyksiin. Yksityiskohdat jätän tuon salaoja-remppafirman harteille, joka tulee okt-pihalle möyrimään pienoiskaivurinsa kanssa ja tekee päätyönään muitakin routaeristyksiä talon salaojitusten päälle...

Hiljaista on pidellyt havaintosuojan suhteen, joten tyrkätään tällainen välikuva muutoin hiljaiseloa viettävään foorumiin.
Vanha havaintokoppi on jo vaihtanut omistajaa ja salaojaremppa on menollaan pihalla.

t. nimim. "Etsi tolpan perustukset muun roinan seasta..."  :laugh:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/Piha_5_2016.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/Piha_5_2016.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: kurppa - 12-05-2016, 23:28:34
olisi kyllä jännä nähdä millainen torni tohon on tulossa. noin massiivinen operaatio kerta menossa??  :shocked:
mut pidämpä peukkuja Timpelle.  :azn:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timo Kantola - 13-05-2016, 00:05:41
Kaima voisi kommentoida tätä oman Havaintosuoja No:2 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9568) kokemuksensa perusteella ts. miten oma perustuksesi on pysynyt routimatta kun kirjoitit kohta neljä vuotta sitten seuraavaa... :wink:

Samaa mieltä tuosta säätämisestä, mutta onko tuolle ollut tarvetta havaintosuojassasi?

Hmm, mennyt tämä ohi, ja komentti sitämyöten ehkä aavistuksen jälkijunassa:
Ei ole routa liikutellut perustuksia. Nyt vuoden alussa oli pariviikkoa -30 pakkasia ja lunta ehkä 5cm, ei tarvetta säätöihin. routa on syvällä, mutta ei ole heiluttanut suuntauksia - silleen että olisin havainnoissa huomannut.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 13-05-2016, 08:18:22
olisi kyllä jännä nähdä millainen torni tohon on tulossa. noin massiivinen operaatio kerta menossa??  :shocked:

Täsmennyksenä: tuossa on näkyvissä okt-salaojaremonttia, kun talot ovat sivupäädyistä melkein kiinni toisissaan ja sijaitsevat kadun varrella (ks. kuvan oikeaa reunaa, jossa talon seinän vieressä salaojakaivanto). Tarvittavat maaperän tilapäisvarastoinnit tapahtuvat näin ollen pääosin tontin takapihalla. Reilun viikon päästä päästään käsiksi varsinaisen havaintosuojan perustuksiin, mistä on kyse tässä keskusteluketjussa  :wink:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 05-06-2016, 22:39:25
Kirjoittelen lähipäivinä lisää juttua kuvien kanssa perustuksien tekemisistä yms. rakentelujutuista lattiatasoon saakka, mutta heitetään lämmittelyksi kysymys katon liikutteluun sopivista pyöristä.
Onko joku rakentanut katon liikuntoja tällaisten osien varaan?
http://www.ebay.co.uk/itm/Sliding-Gate-Wheels-very-solid-with-bearing-6-options/111323382743?_trksid=p2047675 (http://www.ebay.co.uk/itm/Sliding-Gate-Wheels-very-solid-with-bearing-6-options/111323382743?_trksid=p2047675)
http://www.ebay.co.uk/itm/Sliding-Gate-Ibbi-Ground-Track-Suitable-for-Concreting-in/121110912205?_trksid=p2047675 (http://www.ebay.co.uk/itm/Sliding-Gate-Ibbi-Ground-Track-Suitable-for-Concreting-in/121110912205?_trksid=p2047675)
Kyse siis liukuportin pyöristä, jotka liikkuvat kiskon päällä...
Koma-kallion pojilla on jokin ratkaisu sorvi-osilla, mutta jos pitäydytään kaupallisesti saatavissa osissa, niin mistä tuollaisia (ja vastaavia) voisi hankkia Suomesta ja kannattaako rakentaa katon siirtoa tuolla tavalla?
Täällä (https://stargazerslounge.com/topic/188206-what-casters-rollers-for-roll-off-roll-on-roof/) kehutaan näin:
"If you have the money and want to ensure you have no problems what so ever then get "U groove wheels" or "sliding gate wheels". These run on a track or rail so you have to fork out additional cost on the tracks. The advantage is that it´s easy to align the roof properly and once fixed down there is very little friction acting against the wheels (I can open and close mine with my little finger). The problem is cost, it obviously costs a bit for the rails and wheels."
Muistelen Komakallion triplakopilta kuuluneen vastaavia kehuja katon liikuttelusta eli periaate sinällään lienee toimiva, mutta miten on osien kaupallisen saatavuuden ja hinnan kanssa? :huh:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 05-06-2016, 23:06:34
Triplakopin pyörät on ihan kaupallisia olikos 80mm V-groove teräspyöriä tuplalaakereilla, ebaysta. Kiskona alumiinista L-profiilia motonetistä. Sorvissa pyöräytettiin vain laakereihin tulevat sivuholkit, koska piti saada epäsymmetriseen kohtaan.

Toisessa kiskossa on sitten pelkkiä Bilteman 60mm suoria laakereita, kiskona alumiinilattaa. Toinen kisko siis ohjaa ja toinen seuraa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: DarkSide - 05-06-2016, 23:35:16
Kirjoittelen lähipäivinä lisää juttua kuvien kanssa perustuksien tekemisistä yms. rakentelujutuista lattiatasoon saakka, mutta heitetään lämmittelyksi kysymys katon liikutteluun sopivista pyöristä.
Onko joku rakentanut katon liikuntoja tällaisten osien varaan?

 Kun tein tornini oli tavoitteena suomen sääolot kestävä ja toimiva ratkaisu. Ratkaisuna metalliset urapyörät ja kulmarauta.
On toiminut kuten pitää eli täydellisesti. 5mm kulmarauta ei kerää lunta/jäätä eikä siten ole urapyörän liikunnan esteenä.
Jos katto on yksi elementti, niin 4 kulmissa olevaa pyörää riittää (kunhan ovat yhdensuuntaiset). Urapyöriksi riittää Pislan
75mm metalliset ja laakeroidut pyörät (14,90 eur / kpl). Asennus raudan kanssa vaakatasoon tai soveltaen.
Tein torniini kaksi n.80kg kattopuoliskoa, joiden kaltevuus on lumelle liikaa metallipinnoitteella (ei kerää lunta painoksi).
Kulmarautaa saa kilohinnalla, mutta ei liene kovinkaan hinnakasta. Musta rauta maalilla sääsuojattuna on toiminut.
Rauta oli muistaakseni 50x50mm 5mm aineenvahvuudella. Kulmaraudan kiinnitin 50x150mm lankkuun.
 On tärkeää, että laittaa topparit radan päähän ettei tarvii kattoa hakea naapurista  :azn:

Ratkaisua suosittelen toimivana suomen keleihin kun kyse on sivuuntyönnettävästä kattomallista.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 06-06-2016, 16:41:03
Tässä nuo meidän käyttämät fillarit: http://www.ebay.co.uk/itm/321322866543

Alemmalla kiskolla on sellaisenaan näitä: http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Kuormaaminen-ja-hinaaminen/Peravaunut/Varaosat/Kuulalaakerit-2000019337/ (6305 2RS, kai).
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 06-06-2016, 23:30:30
Kiitos kommentoineille, palailen pyöriin lähiaikoina kun ennätän kirjoittelemaan :smiley:
Ilmeisesti on niin, että urapyörää sen olla pitää kulmaraudalla varustettuna (jos halutaan herkästi liikuteltava katto), joten mennään tällä ajatuksella. En nyt ennätä tänään kirjoittamaan perustuksia "maanpintaa ylemmäksi", mutta tuonne tuli pohjalle routarajan alapuolelle saakka sekasoraa vanhan betonivalun ympärille. Tuota soraa oli kaivettu talon ympäriltä kasaksi saakka (ks. edelliskuvaa). Sitten EPS100mm eristeet (keskeltä ulos kallistuen) ja muovi sen päälle seuraavan kuvan tapaan asentaen...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160524_perustuskaivanto_eristeet.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160524_perustuskaivanto_eristeet.jpg/_full.jpg)

(Huomatkaa samalla 230VAC verkkokaapelin tulo kaivaukselle talon suunnasta.)
Tuon päälle tuli täytemateriaaliksi pintaan tällaista 0/16 seosta noin 40cm paksuudelta...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160524_perustus_hiekkamurske.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160524_perustus_hiekkamurske.jpg/_full.jpg)

...jolloin lopputulos on tällainen:  :smiley:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160525_perustukset1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160525_perustukset1.jpg/_full.jpg)

Kestopuutakin tuli haettua ennen kuin päästiin havaintosuojan perustusten tekoon...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/KestopuuMitat_20160415.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/KestopuuMitat_20160415.jpg/_full.jpg)

Autotallin pituusmitta riitti juuri ja juuri näiden varastointiin... :grin:
Kustannusta syntyi 48x98 kestopuusta (2,20 euroa/m = 232,32 euroa) ja kestopuupalkista 100x100 (5,20 euroa/m = 87,36 euroa). Jos joku miettii mitä tuo kaivelu maksoi, niin se upposi tähän laskuosuuden sekaan, kun taloon tehtiin etupuolen porrraskivien asennusta muun urakan lisätöinä:
Lisätyöt ja materiaalit
Asfaltti 1 565,00 24 700,60
Kuivabetoni S100/300 50 kg 0,24 24 14,88
Multa 2 m3 24,00 24 59,52
Routaeriste EPS100mm 9 m2 10,00 24 111,60
Portaiden valumuotti, koivuvaneri 20mm 1,8 m2 18,00 24 40,18
Ilmanottoputken hattu 1 kpl 21,50 24 26,66
Valu ja routaeristyksen työ 3 h 63,33 24 235,59


Jatkoa seuraa huomenna...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: kurppa - 07-06-2016, 19:58:30
pitkästä aikaa mielenkiintoinen rakennus projekti  :azn:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 07-06-2016, 23:44:25
No niin, jatkoa seuraa, kun rakennusasioista paremmin perillä oleva kaverini "Näkymätön Viänänen" saapui viikonlopuksi 28.5.-29.5.2016 paikalle tänne "etelään"... (Itse olen syntynyt rakenteluhommissa peukalo keskellä kämmentä, joten rakentelutaitoiset ystävät ovat tässä tilanteessa arvossa arvaamattomassa. :smiley:)

Perjantai-iltapäivänä olin käynyt hakemassa paikallisesta Starkista 30 kpl Leca-harkkoja tyypiltään RUH-250 (http://www.stark-suomi.fi/fi/perustusharkko-leca%C2%AE-lex-ruh-250) ja samasta liikkeestä piti saada matkaan myös 3x25kg Leca-laastia (http://www.stark-suomi.fi/fi/laasti-webervetonit-ml-leca%C2%AE-25-kg), jonka olin käynyt tilaamassa liikkeeseen paria päivää aiemmin. Ja 3x6m tankoja 8mm harjaterästä. Harkot ja terästangot odottivat, mutta laastin tilaus keskusvarastolta oli sählätty paikallisessa rautakaupassa, joten sitä piti käydä erikseen hakemassa lauantai-aamuna paikallisesta K-Raudasta muiden projektiin tarvittavien pikkuosien lisäksi. Pienenä anekdoottina pitää mainita, että Starkissa heräsivät tänään kolmen Leca-laastisäkin äkilliseen olemassa-oloon omassa varastossaan ja soittivat sitten minulle tänään (7.6.) että perjantaiksi (27.5.) tilaamani laastit olisivat NYT valmiina noudettavaksi liikkeessä. (Höh, tämä jos mikä tuo mieleen 1980-luvun Spede-sketsit rautakaupasta  :tongue:)

Lauantai-aamun rautakaupasta selvittyämme olimme sitten valmiita aloittamaan kevyen harkkoperustuksen teon. Kyseessä on siis tämän näköinen alkurakennelma, johon kuuluu mukaan rakennustermi anturan korko (http://www.rakentaja.fi/Suorakanava/keskustelukanava/keskusteludetail.aspx?id=5569)...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_harkkoperustuksen_korkomittaus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_harkkoperustuksen_korkomittaus.jpg/_full.jpg)

Tuota korkoa ihmeteltiin pitkä tovi, sillä maasto vietti paikalla lievästi talolle päin ja perustus olisi hyvä saada vaateriin. Kaverini "Näkymätön Viänänen" sai siis samalla ylennyksen pää- ja rakennesuunnittelijaksi, sillä ..."Rakennuksen korkeusaseman määrittämisestä vastaa ensisijaisesti pääsuunnittelija. Ja tämän korkeusaseman, käytettävien rakenteiden ja pohjatutkimustietojen/perustamisolosuhteiden perusteella rakennesuunnittelija määrää anturoiden korkeusasemat"... :grin: En olisi maallikkona arvannut, että tähän harkkojen asetteluun käytetään aikaa näin paljon, mutta hyvä että käytettiin sillä omilla tiedoillani tehden tämä havaintosuoja seisoisi kyllä huomattavasti vinommassa asennossa kuin mihin nyt päädyttiin. Jokainen kulma katsottiin siis samaan korkoonsa eli yksi kulma päätettiin korkoreferenssiksi ja sieltä lähdettiin mittailemaan muiden harkkojen paikkoja risti-ja kulmamitoilla. Ja kun kulmat olivat paikallaan, välille piti kaivaa asennusura tuohon 0/16 (http://sepelisampo.fi/tuote/murske-0-16-mm/) kalliomurskeeseen, joka sivumennen sanoen omaa hyvin voimakkaan tahtotilan "Alas!" ja soveltuu siksi hyvin tähän tarkoitukseen. (Tarkoitan tuolla, että kyseinen murske ei halua pysyä lapiossa (valuu reunoilta maahan), on hankala ylöskaivettava maasta ja joka tiivistyy hyvin nopeasti perusasentoonsa Alas! maassa... :laugh:)

Tuohon asennusuraan ladottiin sitten Leca RUH250-harkkoja tiiviiseen riviin ja näiden asentoa katseltiin milloin mistäkin kulmasta käsin, sillä näin piti olla ojennuksessa jokaiseen mahdolliseen asennussuuntaansa XYZ-koordinaatistossa. Tässä yksi linjausnäkymä malliksi...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_harkkoperustuksen_linjausta.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_harkkoperustuksen_linjausta.jpg/_full.jpg)

Nyt kun sokkelianturan ensimmäinen kerros oli upotettu korkoonsa, sen kulma- ja ristimittaukset olivat millilleen kohdallaan 2,4m x 2,5m kokoisessa rakennelmassa, todettiin että tuon tarkkuuskollimoidun rakennemitoituksen päälle voi oikeastaan rakentaa myös tuon rakennuksen rungonkin. Tässä yhteydessä tällaiselle bittinörtillekin selvisi kuinka rautakaupasta hankittuja oudon näköisiä "palkkikenkiä" käytetään... :shocked:

(Tästä kuvasta puuttuvat asennusapuna käytetyt naulauslevyt (lattateräkset), joiden avulla saatiin hyvä asennustaso/korkeus tuolle rungossa käytetylle kestopuu-kakkosneloselle Leca-harkon epätasaisen pinnan päällä.)
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_runkoliitokset.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_runkoliitokset.jpg/_full.jpg)

Jatkoa taas huomenna, kun jaksan raapustella (tässä oli esillä noin neljän tunnin edistyminen tuona lauantaipäivänä "Näkymättömän Viänäsen" kanssa)...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 08-06-2016, 18:37:11
Hyvältä kyllä näyttää, Viänänen on kyllä suht tarkka kaveri! Tässä kun näitä erinäisiä rakennusprojekteja seuraa, niin kyllä aika perusteellisesti ja tarkasti hommat tehdään, niinkuin näköjään tässä Timpenkin projektissa. Paljon tuntuu olevan sellaista nykyään liikkellä, että mikään ei saisi maksaa yhtään mitään ja kaikki työt tehdään hirveällä kiirellä mahdollisimman paljon oikaisten... :undecided:

Yrittäkääpä muuten arvata mistä tuohon harkkoon tulee tuo omituinen kirjainyhdistelmä RUH?? :wink:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: naavis - 08-06-2016, 18:45:18
Nyt kun sokkelianturan ensimmäinen kerros oli upotettu korkoonsa, sen kulma- ja ristimittaukset olivat millilleen kohdallaan 2,4m x 2,5m kokoisessa rakennelmassa, todettiin että tuon tarkkuuskollimoidun rakennemitoituksen päälle voi oikeastaan rakentaa myös tuon rakennuksen rungonkin. Tässä yhteydessä tällaiselle bittinörtillekin selvisi kuinka rautakaupasta hankittuja oudon näköisiä "palkkikenkiä" käytetään... :shocked:

(Tästä kuvasta puuttuvat asennusapuna käytetyt naulauslevyt (lattateräkset), joiden avulla saatiin hyvä asennustaso/korkeus tuolle rungossa käytetylle kestopuu-kakkosneloselle Leca-harkon epätasaisen pinnan päällä.)

Meinaatteko laskea rakennuksen puisen alasiteen suoraan noiden harkkojen päälle kuten kuvassa? Voisin kuvitella, että harkkojen kautta johtuu puuhun kosteutta maasta. Komakallion triplakopin perustusten ja alasiteen välillä on metalliset pilarikengät, jotta kosteutta ei pääsisi maasta puurakenteisiin ollenkaan. Triplakoppi on rakennettu kalliolle. Voisin kuvitella, että soramaalla kosteus muodostuu vielä helpommin ongelmaksi. Mehän emme toisaalta triplakoppia tehdessä tienneet ihan tarkkaan mitä teemme, joten yritimme varautua kaikkeen, luultavasti osittain turhaankin. :grin: Varmaan vähintään olisi hyvä laittaa harkkojen ja puun väliin bitumihuopaa tms.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 08-06-2016, 18:45:45
Ratkaisuna metalliset urapyörät ja kulmarauta. On toiminut kuten pitää eli täydellisesti. 5mm kulmarauta ei kerää lunta/jäätä eikä siten ole urapyörän liikunnan esteenä.
Jos katto on yksi elementti, niin 4 kulmissa olevaa pyörää riittää (kunhan ovat yhdensuuntaiset) ...clip...
Rauta oli muistaakseni 50x50mm 5mm aineenvahvuudella. Kulmaraudan kiinnitin 50x150mm lankkuun.
Tässä nuo meidän käyttämät fillarit: http://www.ebay.co.uk/itm/321322866543

Hiukan soveltaen eli laitoin tilaukseen eBaysta 6 kpl tällaisia V-urapyöriä: http://www.ebay.co.uk/itm/321143065957 (http://www.ebay.co.uk/itm/321143065957)
77x19mm STEEL WHEEL, WITH 'V' GROOVE
1 x 6201-2RS BALL BEARING IN WHEEL
OVERALL HEIGHT: 95mm
WIDTH OF BRACKET: 36mm
WHEEL & BRACKET ARE ZINC PLATED, The wheel is riveted into the bracket
Weight Capacity: 150kg per WHEEL


Noissa on yksinkertainen laakerointi ja 150 kg kantavuus/pyörä verrattuna Laurin linkittämään malliin tuplalaakeroinnilla ja 250kg kantavuudella. Valitun mallin etuna oli valmis runkokappale ilman lisätyöstöjä, joten eiköhän noilla saada yhden tornin katto liikkumaan ihan sutjakasti, kun alta löytyy sopivan kitkaton kulmarauta. Kustannus PayPalin kautta 141.32 EUR (106.00 GBP) lähetyskuluineen.

Edellisviestissä jäin rungon tekoon, joten jatkoa seuraa rungon kakkosnelosten katkaisulla ja paikalleen ruuvaamisella noihin edelliskuvan päätykaappaleisiin. Kehikon kiinnitystä varten piti rakentaa tällainen lukitus kuormaliinoilla ja nostaa runkoaihio vaakaan anturoiden päälle...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_runkoliitokset_lukitus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_runkoliitokset_lukitus.jpg/_full.jpg)

Rungon tultua valmiiksi sen avulla mitoitettiin lattian alle jäävien harkkojen paikat ts. rungon poikkipuiden mitoituksen määräsi tällä kertaa Leca-harkkojen pituus.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_rungon_lattiatuenta_harkot.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_rungon_lattiatuenta_harkot.jpg/_full.jpg)

Harkkoanturan seuraava kerros tulee limittäin pohjakerroksen kanssa, joten tuota varten piti katkaista kaksi harkkoa keskeltä halki. Tähän tarkoitukseen oli saatavilla vitosen "harkkosaha", jonka laskennallinen kulutuskestävyys loppui aavistuksen kesken. (Kunnollinen harkkosaha (https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/ty%C3%B6kalut-ja-pienrauta/k%C3%A4sity%C3%B6kalut/betoniharkkosaha-bahco-kovapalahampailla) maksoi 10x tämän työvälineen hinnan, mutta tästä saadaan jälkimarkkinointia varten esim. hyvää materiaalia Newtonin apupeilinpitimiin, jos joku sellaista kaipaisi...  :grin:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_vitosen_harkkosaha.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_vitosen_harkkosaha.jpg/_full.jpg)

Päätyharkkojen teon jälkeen voitiin asentaa harkkojen kakkos-kerros (mukaanlukien nuo lattian alusharkot) ja mittailla perustuksen lopullinen paikka samalla tarkkuudella kuin pohjakerros tuli tehtyä. "Harkkosahan" hyytymisen takia päädyissä näkyvät pienet jäljet harkkojen lohkaisusta kahteen osaan... :undecided:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_harkkojen_kakkoskerros_korossaan.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_harkkojen_kakkoskerros_korossaan.jpg/_full.jpg)

Harjateräs piti katkaista (rälläkällä) ja vääntää (käsin) sopiviin U-pätkiin harkkojen raudoitusta varten, mutta siitä ei ole kuvaa tarjolla. Tässä kumminkin seuraavan vaiheen tekoa eli laastin valmistusta ja käyttöä muuraukseen. "Näkymätön Viänänenkin" pääsi tähän kuvaan vähän vastoin tahtoaan, joten pikseli-sensuuri iskee. Muutoin kuva on näet niin hyvin tästä työvaiheesta kertova, ettei tätä voi ohittaa. Vasara on U-rautojen pohjaan naputtelua varten, kun niissä tuli mittavirhe, kun hiekkaa nousi harkon reikään pohjalle ja laastia täynnä oleva reikä vastusti teräksen paikalleen menoa. Tässä yhteydessä huomattiin myös, että Leca-laastin pussin tuotetiedoista löytyvä laastin riittoisuus ei ptänyt alkuunkaan paikkansa eli täällä saatiin kulumaan kolme 25 kg säkillistä pelkkään pohjakerroksen valuun, kun nuo RUH-250:n reiät töpöteltiin täyteen ja vaakauraan lisättiin tarvittava määrä harjateräksen ympärille. K-raudan myyjä olikin osuvasti vihjannut, että "Olemme myös sunnuntaina auki..." kun noudimme rakennusmyynnin tiskiltä harkkolaastin maksutiedot eli sinne siis seuraavan päivän aamuna...  :laugh:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_harkkojen_valut_rappari.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_harkkojen_valut_rappari.jpg/_full.jpg)

Tässä on pari kuvaa laastin teon ja käyttämisen välineistä; ensimmäinen kuva on enemmän "pro" kuin toinen, mutta tuollainen halpa kahvikuppi oli parempi laastin levitysväline kuin mikään teräslasta tms. :shocked: Huomaa rungon perustakiinnitykseen käytetty L- latta valussa sopivalla välietäisyydellä rungosta. Noita on kuusi kappaletta harkoissa, jottei rakennus lähde tuulien mukana liikkeelle, kun se ruuvataan paikalleen valuteräksiin.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_harkkojen_valut_rungon_kiinnitys.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_harkkojen_valut_rungon_kiinnitys.jpg/_full.jpg)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_harkkojen_valutyokalu.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_harkkojen_valutyokalu.jpg/_full.jpg)

Tässä vaiheessa on taas hyvä pitää taukoa kirjoittelussa, kun ei tällaista eeposta synny ihan hetkessä naputellen. Jatkoa siis seuraa myöhemmin...

Hyvältä kyllä näyttää, Viänänen on kyllä suht tarkka kaveri! Tässä kun näitä erinäisiä rakennusprojekteja seuraa, niin kyllä aika perusteellisesti ja tarkasti hommat tehdään, niinkuin näköjään tässä Timpenkin projektissa. Paljon tuntuu olevan sellaista nykyään liikkellä, että mikään ei saisi maksaa yhtään mitään ja kaikki työt tehdään hirveällä kiirellä mahdollisimman paljon oikaisten...

Juu kiitos... ei tässä ole kiirettä pidetty, eikä tällainen perustusten paikalleen "hierominen" kovin paljon eroa kollimoinnista. Minkäs sitä tavoilleen voi eli pyritään tekemään kerralla valmista, vaikka varmaan jotain korjattavaa tuonne jääkin 100% varmuudella.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: naavis - 08-06-2016, 18:50:28
Jaaha, kirjoititkin lisää tarinaa heti kun lähetin kysymykseni ketjuun! Ilmeisesti kiinnitätte puisen rungon perustuksissa oleviin rautoihin siten, että puu ei tule suoraan harkkoja vasten?
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 08-06-2016, 18:52:32
Meinaatteko laskea rakennuksen puisen alasiteen suoraan noiden harkkojen päälle kuten kuvassa? Voisin kuvitella, että harkkojen kautta johtuu puuhun kosteutta maasta. Komakallion triplakopin perustusten ja alasiteen välillä on metalliset pilarikengät, jotta kosteutta ei pääsisi maasta puurakenteisiin ollenkaan. Triplakoppi on rakennettu kalliolle. Voisin kuvitella, että soramaalla kosteus muodostuu vielä helpommin ongelmaksi. Mehän emme toisaalta triplakoppia tehdessä tienneet ihan tarkkaan mitä teemme, joten yritimme varautua kaikkeen, luultavasti osittain turhaankin. :grin:

Ei meinata... kuvissa runko on vasta välivarastossa harkojen päällä odottamassa seuraavaa vaihetta eli seinien pystytystä etc. Autotallista löytyy kattohuopaa jämä-paloja, jotka tulevat tuonne harkon ja kestopuun väliin, mutta katsotaan miten tuo etenee kun "Näkymätön Viänänen" pääsee kuittailemaan sähköpostiini kuinka tuosta tasosta edetään ylemmäksi. Muistakaa että olen itse se liki rakennustaidoton "bittinörtti", joka maksaa rakennuksen kustannukset ja jota voi pitää oppipoikana (lue: syntipukkina) rakennuksen vääristä ratkaisuista. Ehdotelkaa korjauksia, jos siltä tuntuu ja on tarpeen... :grin:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 08-06-2016, 21:16:13
Yrittäkääpä muuten arvata mistä tuohon harkkoon tulee tuo omituinen kirjainyhdistelmä RUH??

Ei tarvitse arvata, kun tietoakin (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32693/Anssi_Pentsinen.pdf?sequence=1) löytyy...  :wink:
Tuolta lainaten
"3.2.2 Tuotteet ja ominaisuudet
Standardin mukaiset harkot ja merkinnät ovat seuraavat:
suorakulmainen umpiharkko merkintä H
suorakulmainen uraharkko merkintä UH
suorakulmainen reikäharkko merkintä RH
suorakulmainen reikäuraharkko merkintä RUH
(SFS-Käsikirja 176, 2007,87–88)."


Sitten takaisin rakenteluun, kun pääsin takaisin koneen ääreen. Perustus on nyt tehtynä tähän vaiheeseen, josta voi saada hiukan kuvaa rakennuksen mitoistakin. Älkää miettikö rungon kiinnitystä harkon päälle liikaa, koska tuo on nyt tuossa harkkojen päällä vain varastossa odottamassa rakentelun seuraavaa vaihetta.
(Kuvanimiin jäi ääkköset mukaan, ilmoitelkaa jos jonkin selain ei noita näytä, niin päivitän linkit webbistandardin mukaisiksi.)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_runko_harkkojen_paalla_ok.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_runko_harkkojen_paalla_ok.jpg/_full.jpg)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_runko_harkkojen_paalla.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160528_runko_harkkojen_paalla.jpg/_full.jpg)

Ja sitten on kuva tulevasta tolpasta rungon keskellä, sillä tolppa raahattiin paikalle malliksi rakennuksen mittasuhteita antamaan (=yksin sitä ei pysty siirtämään lyhyttä matkaa pidemmälle ja pitäisi miettiä katon rakenteita mm. kattopeltien ja seinäkorkeuksien suhteen). Kaikki nuo osat ovat vielä irrallaan toisistaan, sillä vasta heinäkuussa tapahtuu taas jotain pysyvämpää asennusta. Ja jos säät sallivat, niin tolpalle varattu pullo spray-maalia antaa sille uuden pintasilauksen. Tolpasta vasemmalla tulevaan päätyyn pitäisi kaivaa betonilaatoille riittävä perustussyvyys, johon voi asentaa noin 2,5m2 kokoisen pation siihen suuntaan tulevien kattokiskojen alle. Nyt näyttäisi siltä, että 2"x 4" kestopuut vääntävät itseään vielä kaarelle kuivuessaan, joten noita päästään oikaisemaan rungon kiinnitysvaiheessa. Eli se niistä tarkoista ristimitoista, kunnes ne vängätään taas paikalleen asennusvaiheessa. (=Puu on elävä materiaali kyllästettynä ja ruuvattunakin :undecided:)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160607_tolpan_sijainti.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160607_tolpan_sijainti.jpg/_full.jpg)

Lisäksi talon salaoja-rempan alta piti purkaa pois terassin lattia. Siitä jäi alla olevan kuvan mukaista painekyllästettyä ja n+1 kertaan "valtattua" lautaa ihan riittävästi tulevan havaintosuojan lattiamateriaaliksi. Katsotaan sitten ajallaan, miltä tuo laudoitus näyttäisi rungon päälle asennettuna, tässä kuvassa se on vain kasa likaista painekyllästettyä ongelmajätettä vesisateessa.  :police:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160526_lattialaudat.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160526_lattialaudat.jpg/_full.jpg)

Edit: Muokkasin ääkköset pois parista kuvalinkistä.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: kapa - 09-06-2016, 09:38:11

     Hei
En saanut kuvasta selville,mitä nauloja käytit lattiavasojen kiinnitykseen?

 



Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: AstroIle - 09-06-2016, 10:25:10
Meinaatteko laskea rakennuksen puisen alasiteen suoraan noiden harkkojen päälle kuten kuvassa? Voisin kuvitella, että harkkojen kautta johtuu puuhun kosteutta maasta.

Hei, Ilman pilarikenkiä voit hoitaa maakosteuden ostamalla bituminauhaa (käyteään talojen sokkeleissa ja tai huopakatoissa (huopakaton palaset käy yhtähyvin). Myydään rautakaupassa rullissa parillakympillä. Laita bituminauhaa niihin kohtiin, missä puukoskee harkkoihin. Voi jopa vähentää värähtelyiden määrää rakenteisiin  :azn: 
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 09-06-2016, 11:58:12
     Hei
En saanut kuvasta selville,mitä nauloja käytit lattiavasojen kiinnitykseen?

Normaalisti käytetään Kuumasinkittyä tai jopa ruostumatonta 90 millistä konenaulaa. Vastaava käsinaula taitaa kuumasinkitty 100x3,4 millinen... Ruuvejakin voi käyttää, mielellään vähintään 75 milliä pitkiä ja 6 milliä paksuja. Ruostumattomat ruuvit ei tarvitse olla noin paksuja
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: plari - 09-06-2016, 14:57:58
Nykyiset kyllästeaineet syövät aika nopsaan kuumasinkityt kiinnikkeet, ehdottomasti käytettävä rakenteissa rst- tai mielummin haponkestäviä kiinnikkeitä.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 09-06-2016, 17:33:00
Tässä tulee kuva, joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa (ilmeisesti :laugh:)...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160609_rst_ruuvit.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160609_rst_ruuvit.jpg/_full.jpg)

Tuonne on nyt mennyt 5x50mm rst-ruuveja (https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/yleisruuvi-prof-uppokanta-5x50-rst-a2-100kpl-tx20) palkkikenkiin. Pidempiä ei oikein saa 48x98 lankkuun mahtumaan, mutta paksumpikin ruuvi olisi ollut tarjolla (6x50mm rst (https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/yleisruuvi-prof-uppokanta-6x50-rst-a2-100kpl-tx20)) käytännössä samaan hintaan. Kumpi lie parempi, kun paksumpi voi pyrkiä halkaisemaan lankun pään ilman esiporauksia? Kengän kiristys on nyt vielä tuolla tavoin "vajaana" eli vapaisiin reikiin saa vielä tarvittaessa lisättyä ruuveja, kun runko asemoidaan paikalleen. Palkkikengän sisällä olevat ruuvireiät on jo käytetty kaikki ja tuollaisten 5x50 uppokantaruuvien kannat aiheuttavat kuvassa näkyvän välin lankun pään ja kengän väliin (rakennuksen kokonaismitoitus heittää siis "ruuvikannan korkeus x 2" verran toisella seinäsivulla, kun tuota ei muistettu huomioida  :huh:).

Samassa kuvassa näkyy myös tuo L-lattarauta. johon rungon saa kiinni, kun väliin laittaa 48x98 lankun pätkän jokaiselle sivulle Puun ja harkon väliin on varattuna autotallista jämäkattohuopaa eli sitä samaa palaa mitä Komakallion pohjat laittoivat kattoonsa. Tarvittaessa tuon saa kyllä nousemaan vaikka sentin-pari ylös harkon pinnasta, kun noita L-latan reikiä katsoo.
Ebay ilmoitti myös V-urapyörien lähteneen liikkeelle: "Estimated delivery : Mon. 13 Jun. - Wed. 15 Jun. Delivery service : Standard Int'l Postage".

PS. Rakennustermit saattavat olla sitten mitä sattuu eli koettakaa kestää, onneksi edes toinen eli "Näkymätön Viänänen" tietää mitä pitää kysellä rautakaupasta...  :grin:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: W1lleM - 09-06-2016, 18:51:57
Hyvälle näyttää jo nyt. Mitä olet suunnitellut asukiksi?

Omassa kopperossani päädyin ratkaisuun jossa koko rakennelma on enemmän tai vähemmän irti maasta (harkkojen päällä). Se oli hyvä valinta sillä puu pääsee tuulettumaan ja kosteus haihtumaan altapäin.

Ruuveista puheenollen, joskus jos porailet pidempiä ruuveja niin kannattaa ostaa torx -päällä varustettuja. Ristipäällä tein itse pääasiallisesti ja välillä oli melkoista tuskaa. Vaihdoin torxiin niin upposi 4x4" palkin läpi seinäpalkkiin ja jos olisi halunnut niin kanta olisi mennyt helposti 5 senttiä syvemmällekkin ilman lipsumista. Varsinaisia uppokantaruuveja! :cheesy:

-V
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 09-06-2016, 19:26:42
Nykyiset kyllästeaineet syövät aika nopsaan kuumasinkityt kiinnikkeet, ehdottomasti käytettävä rakenteissa rst- tai mielummin haponkestäviä kiinnikkeitä.

Kauankohan sitten on tuo nopsaan??? Odotetaan 50 vuotta ja naula on aika pahasti kyllä ruostunut, mutta nykyisistä kyllästeaineista ei ole varmasti jäljellä mitään. Nykyiset kyllästeaineethan eivät edes imeydy sydänpuuhun asti... Haponkestävät tuotteet tuppaavat olemaan aika hintavia verrattuna hyötyyn mitä ei juurikaan ole verrattaessa esim. noihin Timpen käyttämiin A2 luokan ruuveihin...

Timpe ja Viänänen ovat tehneet todella viimeisen päälle. Itse olisin tuossa vähän "oikaissut" ja jättänyt ehkä nuo palkkikengät pois ja kiinnittänyt puut yhteen naulaamalla/ruuvamalla vaan ne tuolta ulkopuolelta... Ville on varsin oikeassa tuossa torx-hommassa, ja lisäksi kärjen koko mielellään vähintään 25 tai isompi...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: prototype - 09-06-2016, 20:47:54
Kyllä taas rupee tornikuume kasvamaan melkoista tahtia, kun näitä katselee  :azn: Jäänyt taivaan tuijottelut ja kuvailut nyt hetkeksi tauolle perheen väkiluvun kasvamisen myötä. Täytyy siihen asti vain haaveilla ja suunnitella, kunnes on taas aikaa harrastaa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: plari - 10-06-2016, 00:26:21
Kauankohan sitten on tuo nopsaan??? Odotetaan 50 vuotta ja naula on aika pahasti kyllä ruostunut, mutta nykyisistä kyllästeaineista ei ole varmasti jäljellä mitään. Nykyiset kyllästeaineethan eivät edes imeydy sydänpuuhun asti... Haponkestävät tuotteet tuppaavat olemaan aika hintavia verrattuna hyötyyn mitä ei juurikaan ole verrattaessa esim. noihin Timpen käyttämiin A2 luokan ruuveihin...

Timpe ja Viänänen ovat tehneet todella viimeisen päälle. Itse olisin tuossa vähän "oikaissut" ja jättänyt ehkä nuo palkkikengät pois ja kiinnittänyt puut yhteen naulaamalla/ruuvamalla vaan ne tuolta ulkopuolelta... Ville on varsin oikeassa tuossa torx-hommassa, ja lisäksi kärjen koko mielellään vähintään 25 tai isompi...
No nuo kyllästämisessä käytetyt aineet muuttuivat tuossa joitakin vuosia sitten ja nämä nykyiset ns. ympäristöystävällisemmät kyllästysaineet ovat kiinnikkeille pahempia kuin ne vanhat kyllästysaineet. 

Ihan omakohtaisiakin kokemuksia on että sähkösinkityt "pyssynnaulat" ovat umpiruosteessa jo parin vuoden jälkeen jos ovat alttiina kosteudelle ja kyllästetyn puun tapauksessa näin monesti on.

Myöskin nykyään rakennussuunnitelmissa kyllästetyn puun kiinnikkeet ovat aina haponkestäviä. Luultavasti RST ajaa saman asian mutta sinkittyjä en käyttäisi kyllästepuun kanssa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: kapa - 10-06-2016, 10:22:23

  Moro
Kyllästetyn puutavaran kiinnittämiseen kuuluu käyttää haponkestävivä tuotteita.Tavalliset sulaa muutamassa vuodessa pois.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: wm-x - 10-06-2016, 12:22:59
Nyt on keskustelu lähtenyt käsistä. Palataanpa aiheeseen ja odotetaan uutta stooria mielenkiintoisesta rakennus urakasta. Muutama vuosi on suhteellinen käsite(2 vuodessa ainakaan yksikään ruuvi ei sula), maalaisjärkeä mukaan hommiin  :azn:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: plari - 10-06-2016, 14:16:37
Nyt on keskustelu lähtenyt käsistä. Palataanpa aiheeseen ja odotetaan uutta stooria mielenkiintoisesta rakennus urakasta. Muutama vuosi on suhteellinen käsite(2 vuodessa ainakaan yksikään ruuvi ei sula), maalaisjärkeä mukaan hommiin  :azn:
Kukin tekee tietysti mielensä mukaan mutta tässä vielä linkki aiheeseen:
http://fi.sormat.com/article/painekyllastetty-puu-ja-kiinnittaminen/ (http://fi.sormat.com/article/painekyllastetty-puu-ja-kiinnittaminen/)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 10-06-2016, 17:57:01
Nyt on keskustelu lähtenyt käsistä. Palataanpa aiheeseen ja odotetaan uutta stooria mielenkiintoisesta rakennus urakasta. Muutama vuosi on suhteellinen käsite(2 vuodessa ainakaan yksikään ruuvi ei sula), maalaisjärkeä mukaan hommiin  :azn:
Olen kyllä samaa mieltä, aiheeseen olisi nyt varmaan hyvä palata. Eiköhän tuo tähtitorni kuitenkin pysy noilla kasassa... Kapa:n aikaisempaan kyselyyn vaan vastasin, koska luulin tietäväni miten tuo(kin) homma tehdään. Sen lisäksi, että työn puolesta olisi jotain voinut joskus tarttua päähän pidän itseäni myös muutenkin ihan fiksuna :grin: Tässä vaan on valitettavasti kertynyt vuosien saatossa melkein 20 vuoden työkokemus kirvesmiehenä.

Kukin tekee tietysti mielensä mukaan mutta tässä vielä linkki aiheeseen:
http://fi.sormat.com/article/painekyllastetty-puu-ja-kiinnittaminen/ (http://fi.sormat.com/article/painekyllastetty-puu-ja-kiinnittaminen/)
Varmaan tässäkin asiassa, niinkuin monessa muussakin kannattaa myös selata muita kun kiinnikevalmistajan sivuja... :wink:

Mutta jos aiheeseen takaisin, niin meinasitteko Timpe(ja Viänänen tietty) tehdä seinät maassa ja nostaa sitten pystyyn elementteinä? Vähän joutuu silloin enemmän mittaamaan, mutta Ihan mukava on tehdä noin kun ei tarvitse kiipeillä... Tätäkin projektia on mukava seurata sivusta, koska itselläni ei kyllä aika riittäisi millään moiseen :shocked:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Kaizu - 10-06-2016, 18:17:45
Nyt on keskustelu lähtenyt käsistä. Palataanpa aiheeseen ja odotetaan uutta stooria mielenkiintoisesta rakennus urakasta. Muutama vuosi on suhteellinen käsite(2 vuodessa ainakaan yksikään ruuvi ei sula), maalaisjärkeä mukaan hommiin  :azn:

Tein meteorikameran kannakkeen suolapuusta ja kokosin sen sähkösinkityillä ruuveilla. Ei mennyt kahtakaan vuotta kun ruuvit olivat hapertuneet poikki. Muutama oli jäljellä niin ettei härveli vielä katolta pudonnut. Kerkisin korvata sinkityt ruuvit terassiruuveilla. Syöpyminen on myös näkyvissä sinkityissä naulauslevyissä jotka ovat painekyllästettyä lankkua vasten.

Kaizu
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 10-06-2016, 19:40:22
Tein meteorikameran kannakkeen suolapuusta ja kokosin sen sähkösinkityillä ruuveilla. Ei mennyt kahtakaan vuotta kun ruuvit olivat hapertuneet poikki. Muutama oli jäljellä niin ettei härveli vielä katolta pudonnut. Kerkisin korvata sinkityt ruuvit terassiruuveilla. Syöpyminen on myös näkyvissä sinkityissä naulauslevyissä jotka ovat painekyllästettyä lankkua vasten.

Kaizu
Kaipa tätä offtopicia jatketaan sitten, sori! Itse ostin joku 5 vuotta sitten Robin Hoodista kilotavarapuolelta 40x3mm sähkösinkittyjä ruuveja. Kesti kukkapenkin normaalista puusta tehdyssä kehikossa 2 vuotta ja olivat entiset. Olisiko nuo Kaizun olleet kenties samoja?? Kuinka paksuja nuo ruuvit muuten olivat?? Nykyään käyttämäni ruuvit ovat järeitä tai A2 luokkaa. Ulkorakenteissa olen aina käyttänyt kuumasinkittyjä nauloja, eikä ikinä mitään ongelmia ole ollut...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jhmt - 10-06-2016, 20:59:41
Tosi hieno projekti ja lisäpisteet hienoista kuvista! Pohdinnat ruuvien kestävyydestä... :rotfl:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 10-06-2016, 22:53:57
Hyvälle näyttää jo nyt. Mitä olet suunnitellut asukiksi?

Pitkän tähtäimen suunnitelma on uusio-käyttää Orion Opticsin 1/10pv peili ja Starlight Instrumentsin FeatherTouch fokkari vanhasta 300/1500mm Newtonista tuon kokoisen hiilikuiturungoisen astrograafin rakenneosiksi. Jos tuolle mitoittaisi väliin vaikka sen ASA 0,73x komakorjaimen, niin siinä olisi "valoämpäriä" 300mm kokoluokassa kohtuullisen mukavasti saatavilla. Mutten tiedä kannattaako tuohon projektiin ryhtyä eli riittääkö oma motivaatio sen läpiviemiseen, kun tuo nykyputki (10" RCT) olisi sekin kuvausvalmiina asuttamaan tönön, kun se saadaan valmiiksi.

Kyllästetyn puutavaran kiinnittämiseen kuuluu käyttää haponkestävivä tuotteita.Tavalliset sulaa muutamassa vuodessa pois.

Tätä pitää kommentoida sen verran, että "plarin" linkistä (http://fi.sormat.com/article/painekyllastetty-puu-ja-kiinnittaminen/) aukeaa tällainen  teksti:
"– Jos kohde ulkona tai kyse on kantavista rakenteista, käytä ruostumattomasta tai haponkestävästä teräksestä valmistettuja kiinnikkeitä.
– Muissa rakenteissa riittävät kuuma- tai mekaanisesti sinkityt tai ruostumattomasta teräksestä valmistetut kiinnikkeet."


Ja plari näin...
Ihan omakohtaisiakin kokemuksia on että sähkösinkityt "pyssynnaulat" ovat umpiruosteessa jo parin vuoden jälkeen jos ovat alttiina kosteudelle ja kyllästetyn puun tapauksessa näin monesti on.
Myöskin nykyään rakennussuunnitelmissa kyllästetyn puun kiinnikkeet ovat aina haponkestäviä. Luultavasti RST ajaa saman asian mutta sinkittyjä en käyttäisi kyllästepuun kanssa.

Jos luokituksia katsotaan, niin tuo A2 on käsittääkseni ruostumattoman teräksen luokka ja A4 vastaavasti haponkestävän teräksen, right? Sinällään mielenkiintoista, kun tekee rautakauppaan haun "haponkestävä ruuvi (https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/haku/haponkest%C3%A4v%C3%A4%20ruuvi)", niin tuonne tulee vain noita A2 ruuveja tarjolle  :huh:
Keskustelun konsensus taisi kumminkin olla, että tuo "...eiköhän tuo tähtitorni kuitenkin pysy noilla <A2 ruuveilla> kasassa...", kuten VeskuP asian ilmaisi vai oliko tässä nyt nostettu varoitus esille kaikille suomalaisille tähtitornin rakentajille, että jos olet käyttänyt jotain muuta kuin A4 luokan haponkestäviä ruuveja kestopuun kiinnittämiseen niin tähtitornisi rapautuu käsiisi hetkenä minä hyvänsä? (Ja jos olet hiukankaan varomaton, niin sieltä se korroosio kulkeutuu autosi helmapelteihinkin... :grin:)

Itse haluaisin nähdä asian empiirisessä mielessä ts. laittakaapas ketjuun muutamia kuvia kestopuuhun ruuvatuista ruuveista esim. 1 vuoden / 5 vuoden ja 10 vuoden ikäisistä rakennelmista. Ei mitään uppolaiturin ruuvikuvia, vaan realistisesti tähtitornisi kestopuurungosta esille kaivettuja yksityiskohta-kuvia ruuveista, niin nähdään mitä noille ruuveille tai nauloille on tapahtumassa Suomen säissä. Kuvan mukaan sitten käytetyn kiinnikkeen materiaalityyppi ja sijaintitiedot säälle alttiuden mukaan. Kiitos! Saadaan selvyys asiaan ihan harrastajayhteisön voimin ilman VTT:n yms. tahojen apua.  :wink:  Ai niin, jos tuota metallipari-kuvaa (http://fi.sormat.com/wp-content/uploads/sites/3/2014/09/Sormat_galvaaninen-korroosio-630x553.jpg) katsotaan, niin kestopuussa on tuota kuparia. Jos loogisesti ajatellaan, niin eikö tuon mukaan täysin korroosiovapaaseen ratkaisuun pitäisi käyttää vain ruostumattomasta teräksestä tehtyjä kiskoja yms. metalliosia?

Mutta jos aiheeseen takaisin, niin meinasitteko Timpe(ja Viänänen tietty) tehdä seinät maassa ja nostaa sitten pystyyn elementteinä? Vähän joutuu silloin enemmän mittaamaan, mutta Ihan mukava on tehdä noin kun ei tarvitse kiipeillä...

Tästä elementtirakentamisesta on ollut puhetta "Viänäsen" kanssa, mutta täällä ollaan vielä avoimina ratkaisun suhteen. Kumpi on parempi tai helpompi tapa, pystyrakentaminen vai seinäelementtien tekeminen?
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Ransu - 11-06-2016, 09:30:41
En ole toistaiseksi kuullut rakennuksesta joka olisi romahtanut naulojen tai ruuvien ruostumisen takia, joten Timpe uskaltanee käyttää tulevaa tornia huoletta :grin:
Noiden ruostumattomien tarve tulee lähinnä rakenteissa jotka ovat jatkuvasti altistuneena kosteudelle tai kiinni maaperässä. Rossipohjarakennehan tuosta taitaa olla tulossa, tuulettuva alapohja takaa sen että tuo tulee kestämään pitkään. Lupaan tarjota sadan vuoden päästä kaljat kaikille halukkaille jos tuo on romahtanut korroosion takia.. sillä edellytyksellä että katto pysyy kunnossa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Pappis - 11-06-2016, 09:48:28
Ai niin, jos tuota metallipari-kuvaa (http://fi.sormat.com/wp-content/uploads/sites/3/2014/09/Sormat_galvaaninen-korroosio-630x553.jpg) katsotaan, niin kestopuussa on tuota kuparia. Jos loogisesti ajatellaan, niin eikö tuon mukaan täysin korroosiovapaaseen ratkaisuun pitäisi käyttää vain ruostumattomasta teräksestä tehtyjä kiskoja yms. metalliosia?
Timpe on tässä oikeilla jäljillä. Se on näiden metallien välille muodostuva sähköpari ja tämän sähköparin sisäinen sähköinen elektrolyysi, mikä syö toisen metallin. Kosteus nopeuttaa prosessia kovasti.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: iosainio - 11-06-2016, 10:02:40
Kommentoinpa minäkin muutaman kymmenen vuoden kokemuksella painekyllästettyyn puuhun kiinnittämisestä. Aiemmin painekyllästettyä (CCA) puutavaraa oli oikeastaan vain yhdenlaista. Kyllästämisen kriteerit olivat ennen sertifikaatteja hiukan sitä ja tätä Ulkokäytössä yllättävästi siinä kesti kolmen tuuman kuumasinkitty naula, samoin kuin sähkösinkitty muutaman millin ruuvikin. Niiden ruostumiseen vaikutti kaikkein eniten altistuminen sateelle ja veden pääsy puun sisään ruostuttamaan metallia. Ruuvien ja naulojenkin laatu on nykyisin huonontunut kilpailukyvyn ansiosta.

Nykyisillä miedommilla kyllästysaineilla näyttää olevan huomattavasti tärkeämpää käyttää oikeita kiinnityksiä ja ainakin johonkin tärkeämpään käyttäisin vain haponkestäviä ruuveja/nauloja. Niiden hinta on siten jotain maan ja taivaan väliltä (sopii foorumin aiheisiin). Siksi kannattaa suunnitella rakenteet niin, etteivät ne välttämättä ole runsaiden ruuvien varassa.

Rakennuksia ei varmaan ole romahtanut ruostumisten takia. Puupylväitä sen sijaan on.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: blaatu - 11-06-2016, 18:21:06
Kyllästetyn puutavaran RT kortti sallii sekä sinkittyjen että ruostumattomien/haponkestävien ruuvien ja kiinnikkeiden käytön, käyttökohteesta riippuen.

http://www.kestopuu.fi/tiedostopankki/140/RT_21_10880.pdf
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: jame1967 - 11-06-2016, 19:47:39
Tein 30 vuotta sitten synnyinkotiini laiturin painekyllästetystä ja naulasin sinkityillä .
Täytyypä seuraavan kerran kun poikkean käydä tutkimassa onko romahtanut....
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 11-06-2016, 21:06:43
Kyllästetyn puutavaran RT kortti sallii sekä sinkittyjen että ruostumattomien/haponkestävien ruuvien ja kiinnikkeiden käytön, käyttökohteesta riippuen.
http://www.kestopuu.fi/tiedostopankki/140/RT_21_10880.pdf

Jep, tuotakin tuli luettua, kun näistä ruuvi-asioista tuli näin laajalti juttua. Sieltä löytyy mm. tämä "vastuuvapautus" painekyllästäjien kannalta:
"Mikäli kyllästetyn puun kiinnitykseen käytetään muita kiinnikkeitä, tulee ottaa huomioon että kiinnikkeiden kestoikä saattaa olla lyhyempi kuin kyllästetyn puun kestoikä..."

Ja tähän liittyen lisään ketjuun kuvan kuumasinkityistä "tavallisista" ruuveista, jotka ovat olleet terassin kestopuukaiteessa kiinni noin viisi vuotta. Kannattaa huomata, että ruuvin kanta on päälle päin ihan ehjän ja kelvollisen näköinen, vaikka ruuvien kierteet ovat jo vahvasti korroosion syövyttämät! Tuon perusteella kannattaa tsekata tilanne, jos olet käyttänyt tavallisia ruuveja kantavissa kestopuurakenteissa!

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160611_kuumasinkityt_ruuvit_kestopuussa_5v.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160611_kuumasinkityt_ruuvit_kestopuussa_5v.jpg/_full.jpg)

Ja tähän seikkaan liittyen tässä observatorio-projektissa on nyt käytössä "pahana poikana" eli ym. korroosioparina kuparinen NTR A kyllästetty "kakkosnelonen" :wink:
(Sen päädystä löytyy näet leima "NTR A LUOKKA * KUPARIKYLLÄSTE".)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160415_kestopuu.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160415_kestopuu.jpg/_full.jpg)

Takaisin aiheeseen palatakseni tämän päivän pihaprojektina oli pienen piha-pation laatoituksen tekeminen. Kyseinen rakennelma tulee ketjuun sen takia, että tämä oleskelutila jää jatkossa observatorion kattokiskojen alle ja patiolaatoitus on nyt mitoitettu sopivasti siten, että laatoille mahtuu kaksi terassituolia (näkyvät kasattuina leikkimökin seinänvierustalla) ja tarjoiluvaunu. Saa sitten nähdä kuinka katon kuljetuskiskot tehdään tuon piharakenteen ylitse sujuvasti... :rolleyes:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160611_pieni_patio.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160611_pieni_patio.jpg/_full.jpg)

Noista betonilaatoista pitää sen verran kertoa, että ne ovat noin 20 vuoden ajanjaksolta vähitellen pihalle kerättyjä. Pienissä laatoissa ajan mukana tapahtunut vaihtelu on vähäisempää (vain 10 mm leveyseroja mitoituksessa paksuuden pysyessä liki samana), mutta noissa suuremmissa näkee kuinka betonifirmojen voitontavoittelu on ohentanut betonilaatan paksuutta säännöllisesti. Pihalta löytyi siis isoja betonilaattoja tällainen paksuussarja iän mukaan vanhimmasta uusimpaan: 55-50-45-40 mm :shocked: Käytännön tekemisessä tästä oli sen verran haittaa, että työssä sai unohtaa 100% suorien laattarivien tekemisen.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: DarkSide - 12-06-2016, 00:27:17
Huikeeta on keskustelu. Jotta vapautamme ruuvien valmistajat vastuusta ja kiinnitämme kestopuutapeilla tai
vaijerilla/narulla. Tämä siksi,että päästämme Timpen eteenpäin rakentelussa ajattelematta yli 5 vuoden kestävyden
lupaavien valmistajien pitkien oikeuskäsitteyiden pelosta.
Ps. Siperian lehtikuusi olisi ollut huomattavasti parempi valinta. 
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 12-06-2016, 16:41:15
Tai tavallinen kuusi/mänty joka suojataan riittävän leveillä räystäillä.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 12-06-2016, 19:51:20
jos olet käyttänyt jotain muuta kuin A4 luokan haponkestäviä ruuveja kestopuun kiinnittämiseen niin tähtitornisi rapautuu käsiisi hetkenä minä hyvänsä? (Ja jos olet hiukankaan varomaton, niin sieltä se korroosio kulkeutuu autosi helmapelteihinkin... :grin:)

 :grin: :grin: :grin:

Tästä elementtirakentamisesta on ollut puhetta "Viänäsen" kanssa, mutta täällä ollaan vielä avoimina ratkaisun suhteen. Kumpi on parempi tai helpompi tapa, pystyrakentaminen vai seinäelementtien tekeminen?

Kyllä lähtisin tuossa hyvän ja tasaisen laatoituksen päällä tekemään nuo seinät elementteinä ja siitä sitten torni pystyyn seinä kerrallaan. Saman tekisin katon kanssa...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: W1lleM - 12-06-2016, 20:44:49
Elementtirakentaminen on hyvä valinta jos tontti sen sallii. Oman hökkelin ympäriltä ei juuri tasaista kohtaa löydy joten päädyin pystyrakentamiseen. Ei sekään varsinaisesti huono vaihtoehto ollut, mutta uskoisin että elementtirakentamisella se olisi ollut helpompaa / nopeampaa.

-V
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 12-06-2016, 23:08:30
Hyvä juttu, jos elementtirakentaminen saa kannatusta. Tontin puolesta sille ei ole estettä eli tasaista maata löytyy vapaana rakennelman vierestä eli luultavasti kannattaa valmistaa tilapäistaso, jonka päällä nuo elementit voi kasata (kun en luota liikaa pihalaatoitusten tasaisuuteen).

Ruuveista viisastuneena pitänee siirtyä eteenpäin projektin suunnittelussa. "Viänäsen" kesälomat koittavat heinäkuussa ja tässä välissä on mm. oman pojan rippijuhlat, joten seinäelementtien rakentelu yms. alkaa toden teolla vasta noin kuukauden päästä. Mittailin tänään laudanpätkillä millaista kattoa tuonne voisi tehdä ja päädyin alustavasti (omalla perstuntumalla ;-) tällaiseen esimerkkimitoitukseen seinien ja katon suhteen. (Tuossa kuvassa on siis rakennuksen pääty "kaadettu" vaakaan rakennuksen pohjan päälle ja haettu katon mitoitusta sivusta ikään kuin kopin päädystä katsomalla.)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160612_kattosuunnitelma1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160612_kattosuunnitelma1.jpg/_full.jpg)

Tarkoituksena on siis tehdä roll-off harjakatto hiukan epäsymmetrisenä ts. etelän antava katon lape on pidempi kuin pohjoiseen antava (etelän seinä on matalampi kuin pohjoisen seinä). Komakallion pojilla syntyi vastaavassa tilanteessa pulpettikatto, mutta täällä olisi halua tehdä harjakatto mm. rakennuksen ulkonäön takia. Rossipohjan korkeus on tuollaiset 38cm ja siihen kun lisätään lattia, niin ollaan jossain 40cm korkeudessa maanpinnasta. Tontilta löytyy leikkimökki/halkoliiteri ja peremmältä pihavarasto, joiden kummankin harjakorkeus on noin 270cm maasta.
Tässä tienolla olisi siis  yksi "psykologinen raja" vastassa, vaikkei se mitään merkitsekään. Tolpan korkeus lattian yläpuolelta on noin 90 cm ja sitten kun sen päälle nostetaan jalustaa ja kaukoputkea, tulee noin 80cm lisävaatimus tilantarpeeseen korkeussuunnassa. Näistä tulee siis yhteensä noin 170 cm minimimitta lattian ja kiinni olevan katon tukirakenteiden väliin. Piirsin nyt vihreällä värillä viivan tuohon korkeuteen ja katkoviivalla toisen tason 190 cm korkeuteen.

Kuinka rakennelman mittoja kannattaa tuosta lähtötilanteesta muuttaa, jotta rakennuksen sisäpuolen hyötymitat saadaan tehokkaaseen käyttöön? Olisi mukava, jos sisällä pääsisi noin 180...185 cm pituinen kaveri seisomaan ainakin rakennuksen keskellä (jalustan lähellä). Katselen nyt mm. tuota katon kallistusta, sillä jos sen laittaisi tuota piirrosta loivemmaksi, tulisi seinien lähelle lisää tilaa. Rakennuksen harjakorkeus on kumminkin minusta riittävä ts. keskeltä löytyy riittävästi korkeutta tähän seisomistarpeeseen nähden. Katon kallistuskulman loivennus tehtäisiin näin ollen sivuseiniä korottamalla. Tuossa esimerkkiratkaisussa etuseinä on 150cm ja takaseinä 170cm korkuinen. (Huom! Näissä mitoissa ei ole mukana tuota sokkelin n.40cm korkeutta)

En nyt osaa hahmottaa rakennusteknisiä vaatimuksia tuonne katon alle eli mitä tukirakenteita sinne tarvitaan, jotta saadaan mahdollisimman vääntöjäykkä (ja lumikuorman kestävä) kattorunko sivulle työnnettäväksi? Ja samaan aikaan pitäisi sisälle saada suurin mahdollinen hyötykorkeus noihin pieniin ulkomittoihin. Heittäkääpä ideoita mikä tuossa mitoituksessa kenties on pielessä ja kuinka sitä voisi parantaa? Siirrettävän katon mukana kulkisi varmaankin yläosa tuosta länsipäädystä eli se pääty liikkuisi katon mukana sen jäykisteenä (ko. pääty näkyy edelliskuvissa pihalaatoituksen puolella). Vastakkaiselle itäseinälle tulee varmaankin oviaukko rakennuksen päätyyn, koska se on ainoa sivu, jonne mahtuu normikokoinen varasto-ovi tuossa mitoituksessa (seinät ovat mm. liian matalia tuolle).  Tolpan sijainti on keskellä rakennusta.

Lisään vielä tähän alle tuoreen olohuonenäkymän pihalle ts. ei tuohon tilaan oikein haluaisi rakentaa mitään kovin suurta rakennuskolossia, kun tuollainen 270cm korkea rakennelmakin jää ihan keskelle pihanäkymää! :undecided: Olen itse pyöritellyt kaavioita Excelin piirtotyökaluilla ja tuo tänään tekemäni "lautamallinnus" auttoi sekin hahmottamaan tilannetta. Seinä- ja kattoelementtejä rakentaessa sen rakennusmestari "Viänäsen" olisi ihan kiva tietää mitä loppusuunnitelmia käytetään kuukauden päästä... :tongue:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160612_pihanakyma.jpg/_small.jpg)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Kaizu - 13-06-2016, 13:31:45
Kasasin omani kevyistä elementeistä. Niitä jaksoi hentorakenteinen tähtiharrastaja yksikseen nostella.

http://www.kaiforssen.fi/building%20site.htm (http://www.kaiforssen.fi/building%20site.htm)

Kaizu
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 13-06-2016, 18:20:50
Jos vertaa leikkimökin kattoon niin taitaa olla, että sivuseiniä voisi pikkaisen korottaa niinkuin mainitsitkin.

Tällaista pälkähti Porvoon Pelle Pelottoman mieleen:

Yleisesti ottaen jos tarvitaan sisällä vapaata tilaa, käytetään harjapalkkia. Se kulkee nimensä mukaan katon harjalla pitemmän sivun suuntasesti ja kannattaa yksinään kattovasoja. Tuossa sinun mökissäsi se harjapalkki voisi olla esim. 198x48 puutavaraa(ihan mutulla). Ainoa ongelma tuossa on vaan se että, harjapalkki kantaa ainoastaan päistään. Kattoon vaikuttavat kuormat on sitten tässä(kin) tapauksessa siirrettävä katon pitemmän sivun sivuseinille päätyjen kautta. Tämä kuitenkaan ei tule olemaan mikään ongelma, pientä suunnittelua vain vaatii :wink: Tässä tapauksessa harjapalkkia käytettäessä olisi koko tila käytettävissä kun katto on kiinni(ainoa este olisi se 200mm alaspäin tuleva palkki tuossa sinisen nuolen kohdalla)

Eikö nyt ollut niin, että ainakin toinen pääty liikkuu kiinteänä katon mukana?? Entäs jos pienentäisi kylmästi ovea yläreunasta ja toinenkin pääty liukuisi mukana, silloin voisi käyttää tuota harjapalkkisysteemiä ilman mitään ongelmaa. Saattaa olla, että kuormat saa siirrettyä jotenkin(esim. haruksia, vinoreivuja ym.) käyttämällä vaikka ovi olisikin täysikokoinen, mutta tietysti hankaloittaa hommaa kummasti. Miltähän tämä kuulostaisi??
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 13-06-2016, 22:47:26
Eikö nyt ollut niin, että ainakin toinen pääty liikkuu kiinteänä katon mukana?? Entäs jos pienentäisi kylmästi ovea yläreunasta ja toinenkin pääty liukuisi mukana, silloin voisi käyttää tuota harjapalkkisysteemiä ilman mitään ongelmaa.

Se pääty vaan tulee niin alas että voi olla vaikeaa ohittaa kaukoputkea?
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 13-06-2016, 22:59:28
Hyviä pohdiskeluja VeskuP, kiitos näistä! :smiley:
Harjapalkista voitaisiin lähteä liikkeelle, mutta mitä tahtuisi jos sille tarjoaisi lisätukea esim.  U, I tai T-alumiiniprofiilista (http://www.nordicaluminium.fi/linked/fi/palvelut/vakioprofiilit_12.pdf), joka kiinnitetään harjapalkin alle? Tuon lisäksi viistotuennat keskemmältä nurkkia kohti, kuten kerroit katon kuormien siirtämisestä päätyihin. Teräskattoa varten tulee kumminkin jonkinlainen ruodelaudoitus rungon päälle, mikä jäykistää sekin rakennetta. "Viänäsen" kanssa keskusteltiin lyhyesti myös kuusivanerin käyttämisestä päätyjen jäykistämiseen. Sen voisi muotoilla vaikka holvikaaren muotoon seinän sisäpuolelle jäykisteeksi. Tuossa on niitä ajatuksia, mitä Pelle Pelottoman apulaiselle syttyi lamppupäähän lukemansa perusteella :wink:

Länsipäätyä on ajateltu liikkumaan katon mukana, mutta tuossa pitää huomioida sen alle jäävän pation kohtalo. Toisin sanoen kiskot ja pyörät pyritään rakentamaan mahdollisimman ylös, jotta patiolle jää mahdollisimman esteetön kulku noiden kiskopalkkien alle talon puolelta. Toisaalta tuon päädyn osuus katon tukevuudessa on kumminkin merkittävä. Toisesta (itä)päädystä pyritään ottamaan mukaan se osa päätyä, mikä saadaan liikkumaan jalustan ja putken päältä sujuvasti. Olisi kumminkin hyvä, jos kattorakennetta saisi tuettua myös sen päädyn avulla jäljelle jäävällä osuudella madaltamatta oviaukkoa (190cm?). Hiukan ristiriitaisia toiveita rakenteesta kaiken kaikkiaan, mutta pitää pohtia asiaa lisää.
Heitelkää tässä välin ideoita ilmaan, jos tuosta irtosi jotain jatkojutun aihetta tai uusio-ideoita. (Ei niitä ole pakko käyttää kaikkia tähän rakennukseen, mutta otsikon alkuperäiskysymys pätee yhä...)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 13-06-2016, 23:46:03
Se pääty vaan tulee niin alas että voi olla vaikeaa ohittaa kaukoputkea?
Tämä voidaan ratkaista niin, että tehdään palkin kannatukseen saksikattotuolimainen(vilkaiskaa kuuklesta) rakenne siihen päätyyn joka liikkuu kaukoputken yli...

Hyviä pohdiskeluja VeskuP, kiitos näistä! :smiley:
Harjapalkista voitaisiin lähteä liikkeelle, mutta mitä tahtuisi jos sille tarjoaisi lisätukea esim.  U, I tai T-alumiiniprofiilista (http://www.nordicaluminium.fi/linked/fi/palvelut/vakioprofiilit_12.pdf), joka kiinnitetään harjapalkin alle? Tuon lisäksi viistotuennat keskemmältä nurkkia kohti, kuten kerroit katon kuormien siirtämisestä päätyihin. Teräskattoa varten tulee kumminkin jonkinlainen ruodelaudoitus rungon päälle, mikä jäykistää sekin rakennetta. "Viänäsen" kanssa keskusteltiin lyhyesti myös kuusivanerin käyttämisestä päätyjen jäykistämiseen. Sen voisi muotoilla vaikka holvikaaren muotoon seinän sisäpuolelle jäykisteeksi. Tuossa on niitä ajatuksia, mitä Pelle Pelottoman apulaiselle syttyi lamppupäähän lukemansa perusteella :wink:

Länsipäätyä on ajateltu liikkumaan katon mukana, mutta tuossa pitää huomioida sen alle jäävän pation kohtalo. Toisin sanoen kiskot ja pyörät pyritään rakentamaan mahdollisimman ylös, jotta patiolle jää mahdollisimman esteetön kulku noiden kiskopalkkien alle talon puolelta. Toisaalta tuon päädyn osuus katon tukevuudessa on kumminkin merkittävä. Toisesta (itä)päädystä pyritään ottamaan mukaan se osa päätyä, mikä saadaan liikkumaan jalustan ja putken päältä sujuvasti. Olisi kumminkin hyvä, jos kattorakennetta saisi tuettua myös sen päädyn avulla jäljelle jäävällä osuudella madaltamatta oviaukkoa (190cm?). Hiukan ristiriitaisia toiveita rakenteesta kaiken kaikkiaan, mutta pitää pohtia asiaa lisää.
Heitelkää tässä välin ideoita ilmaan, jos tuosta irtosi jotain jatkojutun aihetta tai uusio-ideoita. (Ei niitä ole pakko käyttää kaikkia tähän rakennukseen, mutta otsikon alkuperäiskysymys pätee yhä...)

Siitä pitäisi lähteä liikkelle, että palkki on pelkkää puuta... Voisi luulla muuta, mutta itseasiassa vähän alle puolet lumikuormasta on tuolla palkilla ja sitäkautta päätyjen varassa.... Jos ei 198x48 tai 248x48millinen lankku kestä, niin sitten voidaan ottaa käyttöön esim. 200x50mm tai 260x50mm kertopuupalkki(käytännössä siis tuon kokoista vaneria :shocked:) Kestää aivan hurjat painot tuolla 2,5m aukkomitalla. Tarkoititko nyt noilla viistotuilla toisinsanoen tuulisiteitä? Siis ne laitettaisiin tässä tapauksessa kattovasojen alapintaan niin että ne menevät ristiin kummallakin lappeella...

No ovipäädynhän voi tehdä vaikka kokonaan liikkumattomana ja sitten se saksikattotuoli siihen niin, että se "törmää" sinne päätykolmioon ja katto vaan menee normaalisti sen ovipäädyn yli.. Saksikattotuolin voisi vuorata jopa puolin ja toisin tuolla vanerilla niin, että "kattotuoli" jää vanerin sisään. Näin tulee todella vahva rakenne! Tuohon patiohommaan pitää vielä paneutua, mutta muuten sehän on sitten siinä!!! :grin:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 14-06-2016, 11:38:42
Entisenä rakennesuunnittelijana sanoisin, että pitäkää rakenteet yksinkertaisina. Silloin ne on helppo tehdä ja myöhemmin huoltaa tai korjata. Sivuseinien pitäisi olla matalalla, mutta katon korkealla. Tämä ongelma näyttää olevan amerikkalaisissa liukuvakattoisissa malleissa ratkaistu oheisen kuvan tapaan ja niin olen tehnyt omankin tähtivajani. Kattotuolit on helppo tehdä valmiiksi maassa ja nostella ne sitten yksitellen paikoilleen (onnistuu yhdeltäkin mieheltä). Jos ei halua vinoja tukia sisäpuolelle, ne voi tehdä myös ulkopuolelle, jolloin räystäistä tulee vähän pidemmät. Toinen pääty kulkee katon mukana ja toiseen päätyyn laitetaan saranat niin, että se kaatuu ulospäin.
Naulauslevyille on ihan omat ruuvinsa (kuvan alaosa). Ruuvin kantaan tulee suuri rasitus ja siksi sen tulee olla luja sekä täyttää naulauslevyn reikä kokonaan. Uppokantaruuvit eivät sovi tähän ollenkaan.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: einari - 14-06-2016, 11:55:57
Vaikka isäni olikin kirvesmies niin paljon ei niitä geenejä ole minulle valunut (tai sitten ne odottaa piilevänä).
Eli itse voisin kuvitella jotain tällaista:
http://www.homeobservatoryuk.com/?p=rolling.roof.observatories

Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 14-06-2016, 20:38:17
Entisenä rakennesuunnittelijana sanoisin, että pitäkää rakenteet yksinkertaisina. Silloin ne on helppo tehdä ja myöhemmin huoltaa tai korjata. Sivuseinien pitäisi olla matalalla, mutta katon korkealla. Tämä ongelma näyttää olevan amerikkalaisissa liukuvakattoisissa malleissa ratkaistu oheisen kuvan tapaan ja niin olen tehnyt omankin tähtivajani. Kattotuolit on helppo tehdä valmiiksi maassa ja nostella ne sitten yksitellen paikoilleen (onnistuu yhdeltäkin mieheltä). Jos ei halua vinoja tukia sisäpuolelle, ne voi tehdä myös ulkopuolelle, jolloin räystäistä tulee vähän pidemmät. Toinen pääty kulkee katon mukana ja toiseen päätyyn laitetaan saranat niin, että se kaatuu ulospäin.
Naulauslevyille on ihan omat ruuvinsa (kuvan alaosa). Ruuvin kantaan tulee suuri rasitus ja siksi sen tulee olla luja sekä täyttää naulauslevyn reikä kokonaan. Uppokantaruuvit eivät sovi tähän ollenkaan.
Tässä on vaan sellainen ongelma, että tuo patiohomma ei sitten onnistu, koska katon tuet ovat tuolla takana todella matalalla. Nythän muuten samalla sitten selvisi minkäkokoisen harjapalkin tarvitset, koska Joukohan sen osaa mitoittaa :wink:

Vaikka isäni olikin kirvesmies niin paljon ei niitä geenejä ole minulle valunut (tai sitten ne odottaa piilevänä).
Eli itse voisin kuvitella jotain tällaista:
http://www.homeobservatoryuk.com/?p=rolling.roof.observatories

Ehkä ne taidot sieltä heräävät :grin: Vähän samaa vikaa, vaikka äitini oli pankissa töissä, minulla jotenkin raha vaan polttaa käsissä :cry: Tuolta Tapion laittamasta linkistä näkyy muuten yksi erittäin hieno yksityiskohta. Noiden palkkien tuenta tuossa tornissa on ratkaistu mielestäni hienosti. Tuo on yksinkertainen ja siro, ja lisäksi noin tekemällä patio pysyy suht esteettömänä...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Javs86 - 14-06-2016, 22:36:50
Pistetäänpä tänne ilmoille.. Mitäs mieltä olette clamshell tyylisestä katto ratkaisusta? Lumet voisi vaikka harjata katolta pois ennen käyttöä... http://oxtool.blogspot.fi/2013/03/hamburgers-and-telescopes-part-1.html?m=1
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: naavis - 14-06-2016, 22:38:33
Pistetäänpä tänne ilmoille.. Mitäs mieltä olette clamshell tyylisestä katto ratkaisusta? http://oxtool.blogspot.fi/2013/03/hamburgers-and-telescopes-part-1.html?m=1

Tällainen on ainakin Suomessa ongelmallinen. Rakennelman päälle kertyy lunta, ja kaikki lävähtää sisään kun katto avataan. :)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 14-06-2016, 23:13:23
Tämä voidaan ratkaista niin, että tehdään palkin kannatukseen saksikattotuolimainen(vilkaiskaa kuuklesta) rakenne siihen päätyyn joka liikkuu kaukoputken yli...
Siitä pitäisi lähteä liikkelle, että palkki on pelkkää puuta... Voisi luulla muuta, mutta itseasiassa vähän alle puolet lumikuormasta on tuolla palkilla ja sitäkautta päätyjen varassa.... Jos ei 198x48 tai 248x48millinen lankku kestä, niin sitten voidaan ottaa käyttöön esim. 200x50mm tai 260x50mm kertopuupalkki(käytännössä siis tuon kokoista vaneria :shocked:) Kestää aivan hurjat painot tuolla 2,5m aukkomitalla. Tarkoititko nyt noilla viistotuilla toisinsanoen tuulisiteitä? Siis ne laitettaisiin tässä tapauksessa kattovasojen alapintaan niin että ne menevät ristiin kummallakin lappeella...

Ok, mennään sitten riittävän kokoisella harjapalkilla, kun en itse tiedä rakennesuunnitelusta tuon taivaallista. (Antakaa minuille tavalla tai toisella rikkinäinen tietokone, niin saan sen kuntoon hetkessä bittinikkarina, mutta kun puhutaan tuulisiteistä, vasoista, paarteista ja juoksuista yms. niin tipahdan hetkessä kartalta.) Joo, on siellä puita ristiin rastiin tuennassa... :shocked: Maksaisin siis mieluusti tekijän tietämään asiat puolestani, mutta kun se ei käytännössä onnistu Suomen kokoisessa maassa, niin pitää yrittää "vääntää ratakiskoa" itselle ymmärrettävään muotoon muiden neuvomana. (Ymmärrän siis sangen hyvin, miksen valinnut rakennusalaa ammatikseni!) Niin... vilkaisin "kuuklesta" tuulisiteitä (+saksikattotuoleja) ja ilmeisesti tarkoitin jotain sellaisia, jolloin tuo "...kattovasojen alapintaan niin että ne menevät ristiin kummallakin lappeella..." -lause kertoo loput ymmärrettävästi.  :grin:

No ovipäädynhän voi tehdä vaikka kokonaan liikkumattomana ja sitten se saksikattotuoli siihen niin, että se "törmää" sinne päätykolmioon ja katto vaan menee normaalisti sen ovipäädyn yli.. Saksikattotuolin voisi vuorata jopa puolin ja toisin tuolla vanerilla niin, että "kattotuoli" jää vanerin sisään. Näin tulee todella vahva rakenne!

Tämä periaate kuulostaa paremmalta kuin Joukon ehdottama ovipäädyn saranointi kaatoa varten. Käytännössä tontti on näet sen verran peitteinen (mm. naapuritalot ja metsänreuna kauempana), ettei pystyyn jäävästä itäpäätyseinästä tulisi edes haittaa. Pikemminkin siitä olisi hyötyä, koska siellä sivulla on naapuritontin takana katulamppu, joka näkyy havaintopaikalle. Nyt tuo pystyseinä peittäisi katulampun suoran valon taakseen eli tulisi "win-win" tilanne :smiley: Ensisuunnitelmaa korkeampi eteläseinä ei sekään taida olla rajoittava tekijä, koska siellä horisonttinäkymää rajoittaa oman talon katto.

Noista saksikattotuoleista tarkoittanet tällaista #1 (http://www.ristikko.com/images/big/saksiristikkoZ7Vb.jpg) tai tällaista #2 (http://www.ristikko.com/images/big/saksiristikko_keskelta_suoraBYjs.jpg) mallia (tältä (http://www.ristikko.com/tarjouspyynto.html) sivulta)? Kuinka paljon noiden seinien korkeutta voisi madaltaa eli tässä on kyse rakennuksen korkeudesta ja sen pation yli kulkevien kiskojen korkeudesta. Rakenne nojaa kolmiotukiin ja jos noita muuttaa liikaa, menetetään samalla tukea? Vai pystyykö tuonne rakentamaan pienempiä kolmioita esim. kaksi kappaletta per lape, jolloin rakenne saadaan matalammaksi? Kyse on kumminkin 2,5m pituisesta katosta, eikä mistään teollisuushallista. Eli mikä olisi optimirakenne tuollaiseen matalaan saksikattotuoliin?

Ai niin, päätyseinän saranointia vastaan puhuu myös mahdollisuus katon automatisointiin tulevaisuudessa. En siis halua katon avaamiseen/sulkemiseen yhtään lisätyövaihetta mahdollista automaatiota mutkistamaan. Pidetään siis rakenteet mahdollisimman yksinkertaisina  :wink:

Entisenä rakennesuunnittelijana sanoisin, että pitäkää rakenteet yksinkertaisina. Silloin ne on helppo tehdä ja myöhemmin huoltaa tai korjata. Sivuseinien pitäisi olla matalalla, mutta katon korkealla. ---clip---
Naulauslevyille on ihan omat ruuvinsa (kuvan alaosa). Ruuvin kantaan tulee suuri rasitus ja siksi sen tulee olla luja sekä täyttää naulauslevyn reikä kokonaan. Uppokantaruuvit eivät sovi tähän ollenkaan.

Tuohon sivuseinien mataluuteen ja katon korkeuteen on ilmeisesti jokin rakennustekninen perustelu, joten avaatko sitä meille muillekin? Ilmeisesti on kyse noista tukikolmioiden mitoituksista ja lujuuslaskennoista? Ja onko tuohon olemassa kiertotietä, jossa seinät (ja pyörät) saadaan harjakatolla mahdollisimman ylös, jotta mm. katon siirrettävä paino pysyy kevyenä ja kiskojen sijainti tuossa pation yllä riittävän korkealla? Vai pitäisikö vaihtaa kiskot kulkemaan rakennuksen toiseen päätyyn, jolloin ovi jäisi tuohon laatoituksen eteen? Tuolla itäpäädyssä tulee keskenkasvuinen omenapuu vastaan katon siirrolle kiskoja pitkin ts. omenapuun oksia joutuisi katkomaan varmaan vuosittain. Lisäksi kattokiskojen alapuolelle (ja kenties pohjoissivullekin) oli tarkoitus laittaa valokatetta sääsuojaksi, mikä parantaisi pation käyttömukavuutta.
Kiitos tuosta naulauslevyn ruuvivinkistä, Jouko!  :smiley:

Tuolta Tapion laittamasta linkistä näkyy muuten yksi erittäin hieno yksityiskohta. Noiden palkkien tuenta tuossa tornissa on ratkaistu mielestäni hienosti. Tuo on yksinkertainen ja siro, ja lisäksi noin tekemällä patio pysyy suht esteettömänä...

Tuollaista kiskojen tuentaa on jo ajateltukin, sillä autotallissa odottaa 100x100 kestopuupalkkia tuohon tarpeeseen.
Tsekkasin muuten kertopuupalkin ja tällainen löytyi pikaisesti hakien 6m pituisena: https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/rakennustarvikkeet-ja-puutavara/puutavara/kertopuupalkki-51x200x6000mm (https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/rakennustarvikkeet-ja-puutavara/puutavara/kertopuupalkki-51x200x6000mm)
Tuosta jäisi siis 3,5m pituus varalle, jos sitä tarvittaisiin jäykisteenä jossakin kohtaa rakennetta, kuten esim. avonaisessa päässä siirrettävää kattoa  :wink:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Javs86 - 14-06-2016, 23:15:54
Tällainen on ainakin Suomessa ongelmallinen. Rakennelman päälle kertyy lunta, ja kaikki lävähtää sisään kun katto avataan. :)

Tuohon päälle voisi pistää jonkinlaiset kynnyslistat, jotka ikäänkuin vetäisivät lumen mukanaan kupua aukaistaessa. Näyttäisihän se ehkä vähän hassulta, mutta voisi toimiakin.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 15-06-2016, 00:21:14
Ok, mennään sitten riittävän kokoisella harjapalkilla, kun en itse tiedä rakennesuunnitelusta tuon taivaallista. (Antakaa minuille tavalla tai toisella rikkinäinen tietokone, niin saan sen kuntoon hetkessä bittinikkarina, mutta kun puhutaan tuulisiteistä, vasoista, paarteista ja juoksuista yms. niin tipahdan hetkessä kartalta.)

Harjapalkki vaan kantaa vasojen päihin tulevan voiman. Jos vasojen päät harjalla yhdistettäis teräksestä hitsatuilla kulmakappaleilla, ei harjapalkkia tarvittaisi. Komakalliolla kun on pulpettikatto, niin sen vasat kestää ilman harjapalkkia, kun ne on yhtä puuta koko leveydeltä. Teräsliitos harjalla on luja ja suht pienikokoinen mutta jos liitos saa olla leveämpi, saattaisi esim. 1,2m leveät vanerikolmiot korvata teräksen. Edelleen jos levennetään niin laudasta voi tehdä koko huoneen levyisen liitoksen, se on sitten kattotuoli. Siinä oli vaan niin matala huonekorkeus.
Varmaan harjapalkki on toimiva ratkaisu.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 15-06-2016, 12:10:18
Einarin löytämät kotiobservatorioratkaisut ovat sitä, mitä tarkoitin. Näissä esimerkeissä on katon mukana liikkuvan seinän osan liittyminen kattotuoleihin jäykistetty jollakin muulla tavalla kuin vinotuilla (todennäköisesti teräskulmilla). Matalat seinät antavat esteettömän näkymän kaukoputkelle horisonttiin asti ja katon ollessa kiinni korkealla oleva katto antaa hyvät tilat seisovalle aikuiselle sekä parkissa olevalle kaukoputkelle. Suomessa on paljon sateisia säitä, jolloin voi observatorion sisätiloissa huoltaa ja päivittää mukavasti laitteistoa sekä ohjelmistoa.
Kaupan standardioven voi kylmässä rakennuksessa helposti korvat omilla mitoilla itse tehdyllä ovella, eikä se ole edes vaikeaa.
En nyt mitenkään halua mestaroida tässä projektissa. Observatoriota sovitettaessa valmiiseen pihapiiriin on paljon erilaisia rajoitteita, joita en kommenteissani ole voinut ottaa huomioon. Erilaisia toimivia ratkaisuja on paljon jo lähtien perusmateriaalivalinnoista (teräs tai puu).
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: wm-x - 15-06-2016, 13:22:34
Minulla olisi tuon oman katto-observatorion aukaisumekanismin päivitys. Juuri yritän hakea tuota matalaa näkymää. Ei enempää siitä tähän keskusteluun, mutta tarkoitan että tuota hyvinkin matalalle olevaa näkymää jää kaipaamaan ja ärsyttävä tehdä jälkikäteen työ uudestaan. Siihen vaikuttaa tietysti puusto ja muut maaston esteet.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: einari - 15-06-2016, 14:27:34
Mitä tarkoittaa tässä yhteydessä matala ?
Liian alhaalla olevien kohteiden havainnointi/kuvaus on aika epätoivoista puuhaa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: wm-x - 15-06-2016, 15:00:52
Minusta parempi liian matala kuin liian korkea. Jälkimmäistä ei saa myöhemmin helposti matalaksi. Mutta jos tarkasti osaa mitoittaa saa juuri sopivan  :azn:. Itse olisin kuuta/planeettoja kuvannut mielellään alkuillasta viime kaudella, jolloin ne olivat pääsääntöisesti matalalla ja sitten voi vaihtaa ds kohteisiin myöhemmin.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: blaatu - 15-06-2016, 15:15:09
Observatorion rakentaminen on selvästikin sosiaalinen tapahtuma!

Varsin paljon pähkäiltävää ennenkuin ryhtyy varsinaiseen rakentamiseen,  talvi, lumikuormat, kondenssivesi, tuuletus, lämmitys, materiaalit, korroosio, salaojituksen tarve, katolta sisään ja laitteiden päälle kariseva lumi, liukukatto vai pyörivä kupoli vai jotain aivan muuta, laitteiden etäkäyttö, katon etäkäyttö, missä ilmansuunnassa rakennuksen itsensä muodostamat näköesteet vähiten haittaavat, missä ilmansuunassa taivaalla on vähiten kiinnostavaa kuvattavaa, ...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 15-06-2016, 20:53:36
Joo, uskon näissä asioissa parviälyn voimaan eli on parempi miettiä pieniä osaratkaisuja suurella joukolla, kuin tehdä suuria virheitä itsekseen asioita pieleen pähkäilemällä. :laugh:
 Asiaa on tullut sen verran sitten edelliskuvan, että nyt kannattaa heittää seuraava havaintokuva esille. Pääty on taas kaadettu rakennusrungon päälle vaakaan ja aseteltu laudat/lankut suunnilleen mittakaavaan paikoilleen.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160615_kattosuunnitelma2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160615_kattosuunnitelma2.jpg/_full.jpg)

Tuossa on nostettu rakennuksen kokonaiskorkeutta noin 275-280cm korkeuteen (leikkimökki edellissivun kuvassa jää 250cm mittaan, mutta se onkin hiukan vajaakasvuinen). Seinät nousivat noin +15cm / sivuseinä, mutta kun tuonne alle asetteli 48x98 lankut kuvitteellisen katon alle, niin sisäkorkeus pysyi liki samana. Harjapalkkina olisi 48x198 lankku, mutta liki samaa mitoitusta saisi kertopuupalkkinakin (51x200). Sitten puutavaraliikkeestä löytyi myös 115x115mm liimapuupalkki, mutten tiedä kuinka sellainen suhtautuu lujuudeltaan näihin kahteen edelliseen (meneekö noiden väliin?). Piirsin kuvaan lisäksi myös kaukoputken/jalustan, jos se olisi vaaka-asennossa parkissa. Tällöin yhdistelmän korkeus lattiasta olisi noin 160cm.

Mistral tuolla pohdiskeli pienikokoista teräsliitosta harjalla ja mainitsi vanerikolmiot tuennassa. VeskuP puhui saksikattotuolista, minkä voisi "vuorata puolin ja toisin vanerilla niin, että "kattotuoli" jää vanerin sisään. Näin tulee todella vahva rakenne!" Mietin noiden perusteella kuvaan sinisellä viivalla eroteltua vanerituentaa, jonka saisi tehtyä katon yläosaan tuollaisena kaarevana ratkaisuna. Miten tuollainen "vaneripäälysteinen kakkosnelosista tehty kattovasa-kattotuoli" mahtaisi toimia? Vanerin sisälle saisi kulkemaan vaakaan yhtenäisen 48x98 vaakalankun noin 185cm korkeuteen lattiasta, mikä olisi jotakuinkin minimi-sisäkorkeus keskellä rakennusta, minkä vielä hyväksyn sisälle. Käytännössä, jos nuo vanereilla päällystetyt kattovasat riittävät tuennaksi kuvaan tehtyä piirrosta pienemmässä mitassa, niin nostaisin tuota sisäkorkeutta tuosta vielä ylemmäksi. Yhtä kaikki, jos tuonne voisi (?) kiinnittää riittävän järeää vaneria kattovasojen ympäri korvaamaan teräskolmioita kattovasojen liitoksessa, niin riittäisikö se tuentaan? Tai sitten pitää kysyä "Näkymättömältä Viänäseltä", jos kattotuolit saisi tehtyä (närperreltyä?) vaikka tähän (http://www.ristikko.com/images/big/saksiristikko_keskelta_suoraBYjs.jpg) malliin noin pienessä mittakaavassa, jossa on vain 2,5m jänneväli seinästä seinään.
 
Eli kertokaapas mikä tuossa #2 piirroksessa meni nyt pieleen? Ja saisiko tuossa kattokiskot kulkemaan noin 140-150cm korkeudella eli lähes räystäiden alla? Tämä lisättynä rossiperustuksen 40cm korkeuteen nostaisi kiskot pation kannalta sopivan ylös (tai olisi siinä varaa laskeakin hiukan alemmaksi tuota kiskorakennetta). Ja kuten tuosta näkee, putken näkymä on alemmaksi kuin eteläsuunnalla esteeksi tuleva omakotitaloni eli siinä suhteessa asia olisi kunnossa. Mutta mistä tuollaisen ratkaisun rakennelujuudet tietää?
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 15-06-2016, 23:10:53
Hyvää keskustelua mielestäni ja loistavia ehdotuksia! Taas tulen kuitenkin sotkemaan /hämmentämään pakkaa :evil: Laitan muutaman pointin perus ranskalaisilla viivoilla.

-Pulpettikatto kantaa molemmista päistä, niinkuin mainituksi tuli. Tässä harjalla on nyt nivel, joka on tuettava jollain tavalla. Painon lisääntyessä katolla, vasat tietysti pyrkivät painumaan keskeltä alas, jolloin samalla vasojen alapäähän syntyy työntävä vaikutus, jos painavaa voimaa ei sirretä jotenkin tuelle(seinille). Käsittääkseni ulkokehällä on tässä vaan 98x48 puu johon kattovasat on kiinnitetty kulmaraudoilla.... Mitä tälle puulle nyt tapahtuu, kun siihen on ilmeisesti tehty vielä työstöjä(pyörät ym. taitavat olla siinä)??? Miettimisen arvoinen idea kuitenkin millaisia nuo raudat olisivat ja toimisivatko ne turvallisesti...

-Tuo vanerihomma toimisi kyllä tuossa harjalla, mutta miksi tehdä niitä vanerikattotuoleja 6 kpl, kun voi tehdä vaan yhden? Sinne toiseen päätyyn, eli ovipäätyyn(se saksikattotuoli). Tulee todennäköisesti vaan lisää työtä ja kustannuksia...

-Sitten kuvaan: mitä tulee valkoisen vaakaviivan(teksti: kiskot 140?) ja siitä ylöspäin saksikattotuolin väliin(punainen nuoli)??? Millainen tuenta esim. sivusuunnassa??? Nostaisin siis kattokiskon(ja samalla seinän)ihan tuohon saksikattotuoliin kiinni jolloin seinät olisivat kuitenkin korkeammalla.

-115x115 liimapuu on tarkoitettu pilariksi, eli ei siis ensisijaisesti vaakarakenteeksi. Ei varmasti ole lähelläkään noita(198x48/200x51) kantavuudeltaan(vai mitä Jouko??? :shocked:) Valitsisin noista kertopuupalkin 200x51mm(tasalaatuista, mittatarkkaa ja suoraa)

-Saksikattotuoli olisi alapäästä(räystäältä)~200mm korkea ja tuosta keskeltä 600mm riittäisi mielestäni aivan mainiosti. Tuolla kattotuolin sisällä vinotukien ansiosta ainoastaan täysipitkät puut ovat nuo vastaavat puut mitä kattovasat ovat. Eli saksikattotuolin alaosassa puut kulkisivat sinisten viivojen mukaan...

-Pation puoleinen pääty kulkee katon mukana, joten siinä harjapalkin tuenta on huomattavasti yksinkertaismpi kuin ovipään saksikattotuolisysteemi...

-Vielä selvennykseksi: Äsköisen piirroksen perusteella, kun katto on kiinni sisällä on vapaata tilaa 2750mm-2800mm, vähennetynä(kattovasan ja harjapalkin paksuus ~325 ja 400mm sokkeli) ~725mm= Eli Sisäkorkeus on 2025-2075mm. Mihin tarvitset näin paljon korkeutta??

-Voisin piirrellä muutaman kuvan kunhan ehdin, mutta taidan laittaa ne ensin ainakin yv:nä enkä tänne sotkemaan vielä lisää(tai riippuu kuvien laadusta) :tongue:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Kaizu - 16-06-2016, 08:33:07
Lomon kotitalo on vähän samanlaisilla periaatteilla suunniteltu.
http://www.kaiforssen.fi/Lomotalo.htm (http://www.kaiforssen.fi/Lomotalo.htm)

Tuon sivun loppupuolelta löytyy kuvia toteutuneesta Lomo-talosta
http://www.viestikallio.fi/viestikallio/vestimain/events (http://www.viestikallio.fi/viestikallio/vestimain/events)

Kaizu
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 16-06-2016, 13:51:58
-Pulpettikatto kantaa molemmista päistä, niinkuin mainituksi tuli. Tässä harjalla on nyt nivel, joka on tuettava jollain tavalla. Painon lisääntyessä katolla, vasat tietysti pyrkivät painumaan keskeltä alas, jolloin samalla vasojen alapäähän syntyy työntävä vaikutus, jos painavaa voimaa ei sirretä jotenkin tuelle(seinille). Käsittääkseni ulkokehällä on tässä vaan 98x48 puu johon kattovasat on kiinnitetty kulmaraudoilla....

Totta, seinän päällä olevat vasat kuormittavat kakkosnelosta aika lailla koska se on ilmassa koko talon pituudelta. Jos sen vaihtaisi kakkoskutoseksi, kantaisi se paremmin. Tai jos kakkosnelosen alle laittaisi keskelle rullan, silloin ei taivu vaikka olisi puolimetriä lunta katolla.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 16-06-2016, 22:41:56
-Pulpettikatto kantaa molemmista päistä, niinkuin mainituksi tuli. Tässä harjalla on nyt nivel, joka on tuettava jollain tavalla. Painon lisääntyessä katolla, vasat tietysti pyrkivät painumaan keskeltä alas, jolloin samalla vasojen alapäähän syntyy työntävä vaikutus, jos painavaa voimaa ei sirretä jotenkin tuelle(seinille). Käsittääkseni ulkokehällä on tässä vaan 98x48 puu johon kattovasat on kiinnitetty kulmaraudoilla....

Hyvä havainnollistus Veskulta, tuli ymmärystä lisää, mistä homma kiikastaa  :smiley:
Ulkokehälle ei ole vielä mitään suunnitelmaa ts. sinne voidaan laittaa sellaista runkotavaraa, mitä on tarve. Tallista löytyy (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/KestopuuMitat_20160415.jpg) jo nyt 100x100 palkkia 2x 4,8m ja 2x 3,6m, joita on alkuun ajateltu pystyyn kiskon alle tarvittavaan tuentaan (tuonne taitaa kulua tuollainen 1 kpl 3.6m 100x100 pölkky (eli tuosta syntyy 2x 1.8m pätkät). Sitten jos rungon pystynurkkiin käytetään tuota "nelosnelosta" (onko tuollainen sana olemassa vai keksinkö sen nyt?-) ts. tuonne tarvitaan takaseinälle 2x 1.7m (= toinen tuollainen 100x100 / 3.6m pölkky meni tähän). Jäljelle jää siis 2x 4,8m, josta irroitetaan vielä etuseinään  2 x 1,55m => tarve pyöreästi kolme metriä. Jää siis 1,8m pätkä ja tuo 4,8m kokonainen palkki. Jälkimmäisestä saadaan seinä-runkoon ylös 2 x 2,4m pätkät vaakaan niiden taipumisepältyjen kakkosnelosten tilalle, jos mitoitus täsmäisi muutoin. (Ja samaa tavaraahan saa kaupasta lisää, jos olisi tarpeen.) Ei siis kannata lukita mieltään tuohon 48x98 mitallistettuun kakkosneloseen seinärungossa, kun mitään seiniä ei ole tehty valmiiksi eikä seinien suunnitelmiin ole kulunut vielä edes tuota perinteikästä tupakka-askin kylkeä  :grin:

...Miettimisen arvoinen idea kuitenkin millaisia nuo raudat olisivat ja toimisivatko ne turvallisesti...
-Tuo vanerihomma toimisi kyllä tuossa harjalla, mutta miksi tehdä niitä vanerikattotuoleja 6 kpl, kun voi tehdä vaan yhden? Sinne toiseen päätyyn, eli ovipäätyyn(se saksikattotuoli). Tulee todennäköisesti vaan lisää työtä ja kustannuksia...

Tämä kai viittasi Mistralin lauseeseen "Jos vasojen päät harjalla yhdistettäis teräksestä hitsatuilla kulmakappaleilla..."? Jos näin on, niin mies tietänee itse mitä tarkoitti tuolla ja itsellänbikin on jokin kuva tuosta rakenteesta? Käytännössä tässä kiinnostaa lähinnä kaupasta puolivalmiina saatavat ratkaisut, koska olen hitsannut terästä viimeeksi noin 30v sitten ja hitsausvälineet / työkalut ovat jääneet lapsuuden kodin verstaaseen, eikä tuohon ole tilaakaan nykytalossa. Mutta mietitäänkö tässä taas asioita vaikeimman kautta tähän havaintosuojaan?  :huh:
Veskun mietteet ymmärän kyllä eli tuo avoimen päädyn vanerikotelo-rakenne olisi ihan toteutettavissa oleva rakenne ja sillä saisi jäykistettyä sen muutoin velton kattopäädyn.

-Sitten kuvaan: mitä tulee valkoisen vaakaviivan(teksti: kiskot 140?) ja siitä ylöspäin saksikattotuolin väliin(punainen nuoli)??? Millainen tuenta esim. sivusuunnassa??? Nostaisin siis kattokiskon(ja samalla seinän)ihan tuohon saksikattotuoliin kiinni jolloin seinät olisivat kuitenkin korkeammalla.

Tuo pyörien sijainti on avoin kysymys. Minäkin nostaisin ne pyörät niin ylös seinällä kuin mahdollista, mutta kun tässä on ollut puhetta ties mistä kantavuusasioista yms. niin piirsin tuon kohdan vain kysymysmerkillä kuvaan. Tuossa voisi olla siis alas saakka yhtenäinen seinä. Toisin sanoen mitä siitä tulisi, jos seinärungossa olisi 100x100 kehikko kolmella sivulla (=100x100 palkit nurin olevan U:n muodossa tuon jo tehdyn 48x98 rungon päällä)? Ja tuosta tulee looginen kysymys, pitäisikö rakennuksen päätyihin laittaa myös tuota 100x100 materiaalia, jolloin kattoa kannattelemassa olisikin kauttaaltaan 100x100 palkista tehty "kehä" tuossa 1,5...1,7m seinäkorkeudessa? Luulisi kestävän...

Valitsisin noista kertopuupalkin 200x51mm(tasalaatuista, mittatarkkaa ja suoraa)
-Saksikattotuoli olisi alapäästä(räystäältä)~200mm korkea ja tuosta keskeltä 600mm riittäisi mielestäni aivan mainiosti. Tuolla kattotuolin sisällä vinotukien ansiosta ainoastaan täysipitkät puut ovat nuo vastaavat puut mitä kattovasat ovat. Eli saksikattotuolin alaosassa puut kulkisivat sinisten viivojen mukaan...
-Vielä selvennykseksi: Äsköisen piirroksen perusteella, kun katto on kiinni sisällä on vapaata tilaa 2750mm-2800mm, vähennetynä(kattovasan ja harjapalkin paksuus ~325 ja 400mm sokkeli) ~725mm= Eli Sisäkorkeus on 2025-2075mm. Mihin tarvitset näin paljon korkeutta??

Siis en tarvitse, eli yritä ymmärtää etten todellakaan tiedä rakennesuunnittelusta tuon taivaallista ja tuo on yksi hyvä syy, miksen ole tähän projektiin aiemmin ryhtynyt. Tässä asiassa tyhmällä tekijällä ei ole näet muuta toivoa kuin ympäröidä itsensä itseään viisaammilla tekijöillä. :laugh:  Ja jos sinne kerran jää noin paljon tyhjää tilaa korkeusuunnassa, niin sitten voidaan tiputtaa rakennuksen kokonaiskorkeutta/harjakorkeutta vastaavasti. Tavoitteena on tehdä sopivan kompakti rakennelma, johon kalusto ja käyttäjät mahtuvat sisälle mukavasti, mutta jossa ei ole turhaa tilaa rakennuksen ulkonäköä paisuttamassa. Ei tällaisen pikkutarpeen takia lähdetä tilaamaan työtä jostain suunnittelutoimistosta, mutta . . .

-Voisin piirrellä muutaman kuvan kunhan ehdin, mutta taidan laittaa ne ensin ainakin yv:nä enkä tänne sotkemaan vielä lisää(tai riippuu kuvien laadusta) :tongue:

. . . minulle (ja Viänäsellekin) kävisi oikein hyvin, jos osaisit suunnitella käytännön kirvesmiestaidoilla tähän tarpeeseen sopivan rakenneratkaisun tuohon noin 8,5 m2 harjakaton mekaaniseen tuentaan!
Tuosta suunitelmasta saisi luultavasti sellaisen mallirakenteen, jota voidaan jatkossa kloonata samaan tapaan kuin aikoinaan rintamamiestaloja kloonattiin. Itse uskon tiedon jakamiseen talkoohengessä sellaisissa asioissa, joista on hyötyä laajemmaltikin harrastajayhteisölle, mutta tarvittaessa rahallinen palkkiokaan ei ole poissuljettu. Jatketaan vaikka yksityisviesteillä tästä, niin ei paisuteta ketjua tarpeettomasti turhalla puolivalmiin tuotteen jauhannalla :wink:
"Näkymätön Viänänen" ja allekirjoittanut kiittävät ja kuittaavat täältä tähän...

Ai niin, niille tilatuille V-urapyörille arvioitu toimitusaika meni umpeen eilen.
Estimated delivery : Mon. 13 Jun. - Wed. 15 Jun.   Delivery service : Standard Int'l Postage

Komakallion porukka tietänee kuinka kauan toimitukseen oikeasti kuluu aikaa? Toimittaja on kyllä luotettavassa (http://www.ebay.co.uk/usr/quality_handling?_trksid=p2047675.l2559) maineessa, mutta tuo tavallinen posti epäilyttää aina...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 16-06-2016, 23:06:21

Tämä kai viittasi Mistralin lauseeseen "Jos vasojen päät harjalla yhdistettäis teräksestä hitsatuilla kulmakappaleilla..."

Hitsatut kappaleet on työläitä ja kalliita mutta jos halutaan max korkeus käyttöön, silloin voisi olla tarkoituksen mukaista. Harjapalkki ja yksi vaneripäätykolmio olisi edullisempi.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: blaatu - 17-06-2016, 00:04:25
Valmiiksi hitsattu rakennuskulma katolle. Näitä löytynee isommista rautakaupoista

https://www.tuontitukku.fi/tuote/rakennuskulma-100x50mm-maalattu-2-x-4-/6419773573712/
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 17-06-2016, 12:16:28
Valmiskulma on enempi pressuhalleja varten. Saattaa järeämpiäkin olla myynnissä jotka on tarkoitettu kiinteisiin rakennuksiin mutta onko kulman asteet sitten oikeat.

Tein itselleni pienen kopin viime vuonna. 125x250cm vaneriseinillä ja lattialla mutta katon tein kaarevista rhs-putkista. Metallikaari oy:llä taivuttivat 3 kaarta 40mm rhs:tä. Hitsasin sitten ohutta lattaa kaaren ulkokehälle että sai porattua kiinnitysreiät 100x22mm laudoille. Kopista tuli kuin vanha junanvaunu huopakatteella. Toista en tee, työtunteja paloi liikaa  :smiley:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 17-06-2016, 19:29:05
. . . minulle (ja Viänäsellekin) kävisi oikein hyvin, jos osaisit suunnitella käytännön kirvesmiestaidoilla tähän tarpeeseen sopivan rakenneratkaisun tuohon noin 8,5 m2 harjakaton mekaaniseen tuentaan!
Tuosta suunitelmasta saisi luultavasti sellaisen mallirakenteen, jota voidaan jatkossa kloonata samaan tapaan kuin aikoinaan rintamamiestaloja kloonattiin. Itse uskon tiedon jakamiseen talkoohengessä sellaisissa asioissa, joista on hyötyä laajemmaltikin harrastajayhteisölle, mutta tarvittaessa rahallinen palkkiokaan ei ole poissuljettu. Jatketaan vaikka yksityisviesteillä tästä, niin ei paisuteta ketjua tarpeettomasti turhalla puolivalmiin tuotteen jauhannalla :wink:
"Näkymätön Viänänen" ja allekirjoittanut kiittävät ja kuittaavat täältä tähän...

Huh! No en minäkään nyt tässä mitenkään halunnut alkaa "mestaroimaan", vai miten se oli :oops: Kuvista saa vaan paremmin selvää, kun sanallisesta selityksestä, eikä tule väärinkäsityksiä.

Ja Timpe alkaa kyllä nyt aikamoista viittaa asettelemaan päälleni... Olisinko sitten kotiobservatorioiden Aalto, Ervi vai Englund?? :grin:

Ja raha tässä ei kyllä tule vaihtamaan omistajaa... :wink:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 17-06-2016, 22:51:29
Huh! No en minäkään nyt tässä mitenkään halunnut alkaa "mestaroimaan", vai miten se oli...

Pitää oikaista sen verran, ettei tässä kenenkään tarvitse tulla "mestariksi" mihinkään, vaan katon tuentaan mahdollisesti saatavat suunnitelmat joutuvat kumminkin "Näkymättömän Viänäsen" tarkkaan syyniin ja niistä poimitaan parhaat palat käyttöön loppurakennuksessa. Eli pää pystyyn vain ja rohkeasti tarjoamaan ratkaisua tähän esillä olevaan ongelmaan. Kaikki ehdotukset otetaan vastaan kiitollisuudella, eikä vastuuta sälytetä kenenkään muun harteille kuin tämän havaintosuojan rakentajille eli tälle parivaljakolle :smiley:
"Viänänenkin" kommentoi asiaa sen verran kiireiltään, että katsokaapa tätä yläjuoksujen tuentaan käytettävää ratkaisua eli "loveuspuun käyttöä (http://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/seurantakohteet/Otsola/3804otsola_se.htm)". Kelpaa tuossa rakennusohjeessa autotallin katon tuentaankin, joten miksei siis näin pienen observatorion yläjuoksupuun osaksi?

Ai niin, niille tilatuille V-urapyörille arvioitu toimitusaika meni umpeen eilen.
Estimated delivery : Mon. 13 Jun. - Wed. 15 Jun.   Delivery service : Standard Int'l Postage

Pyörätkin löysivät perille tänään, mitä nyt joku suomalaisessa kuljetuslogistiikassa oli nimennyt minut Linkiseksi ja aiheuttanut ilmeisesti tuolla virheellä pienen viiveen (paketissa Postin osoitekortissa oli nimi väärin, mutta briteissä lähettäjät olivat kirjoittaneet sen oikein). Ja jopas jotakin, sillä millaiset pyörät nuo ovatkaan!  :shocked:
Ts. olen suuresti kiitollinen Laurille näitä vastaavien pyörien löytämisestä ebaysta. Noissa on herkkä laakerointi, tukeva rakenne, eikä klappia missään ja loput kruunaa sopivan siististi viimeistelty ulkoasu, joka selviää seuraavasta kuvasta... :smiley:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160617_katon_pyorat.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160617_katon_pyorat.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 18-06-2016, 01:44:08
Pitää oikaista sen verran, ettei tässä kenenkään tarvitse tulla "mestariksi" mihinkään, vaan katon tuentaan mahdollisesti saatavat suunnitelmat joutuvat kumminkin "Näkymättömän Viänäsen" tarkkaan syyniin ja niistä poimitaan parhaat palat käyttöön loppurakennuksessa. Eli pää pystyyn vain ja rohkeasti tarjoamaan ratkaisua tähän esillä olevaan ongelmaan. Kaikki ehdotukset otetaan vastaan kiitollisuudella, eikä vastuuta sälytetä kenenkään muun harteille kuin tämän havaintosuojan rakentajille eli tälle parivaljakolle :smiley:
"Viänänenkin" kommentoi asiaa sen verran kiireiltään, että katsokaapa tätä yläjuoksujen tuentaan käytettävää ratkaisua eli "loveuspuun käyttöä (http://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/seurantakohteet/Otsola/3804otsola_se.htm)". Kelpaa tuossa rakennusohjeessa autotallin katon tuentaankin, joten miksei siis näin pienen observatorion yläjuoksupuun osaksi?

No joo, kunhan vitsailin! Tuntuu vaan, että olen ollut liikaakin päsmäröimässä, sehän ei ollut tietenkään tarkoitus vaan antaa yksi mielipide/vaihtoehto lisää...  Tuolle loveuspuulle taitaa olla toisena nimenä kehäpalkki... Se siirtää yläpuolisilta rakenteilta esim. kattotuoleilta voimat runkotolpille. Miettisin tässä laittaisinko sitä ollenkaan, vaan runkotolppien päälle ainoastaan yläjuoksun...

Tuota 100x100(nelosnelosta :wink:) en "uhraisi" tuohon seinärunkoon ollenkaan. Jos sen tekee kakkosnelosesta perus 600mm tolppavälillä niin se kestää aivan tolkuttomat kuormat... Laitan niitä raapustuksia piakkoin tulemaan. Over and out.

Muuten sellainen huomio vielä, kun katsoo tuota Kaizun laittamasta linkistä noita Lomon kotitalon rakenteita, niin näkee miten hoikasta tavarastakin tehty katto kestää hyvin... Vertaa sitten Komakallion viimeisimpään rakennukseen niin ei tarvitse yhtään epäillä etteikö kestä :grin:

Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 02-07-2016, 20:39:32
Toisessa kiskossa on sitten pelkkiä Bilteman 60mm suoria laakereita, kiskona alumiinilattaa. Toinen kisko siis ohjaa ja toinen seuraa.

Se on totta että kun kattotuolit/harjapalkki saattaa joustaa vuosien aikana, pyörien keskinäinen etäisyys voi kasvaa joitakin millejä. Eli jos toinen kisko vaan seuraa tasaisella lattapinnalla, on siinä pelivaraa monta milliä. Kun taas molemmilla puolilla on ohjaavat rullat, olisi hyvä jos kiskoa voisi siirtää sivuttain hiukan, tulevaisuutta ajatellen, siis että kiinnitysreiät olisi soikeita. Se helpottaa muutenkin asennusta, ei tarvitse uudelleen irrotella ja viilata vaan menisi kerralla. :)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 03-07-2016, 13:20:23
Tuota kiskojen rakennetta mietittiin ja päädyttiin samanlaiseen ratkaisuun kuin Koma-kalliolla, kiitos vain pojille asian miettimisestä.  :smiley:
Tässä siis materiaalikuva tulevista kiskorakenteista...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160703_kiskoteras.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160703_kiskoteras.jpg/_full.jpg)

Tuo L-profiili on rst-terästä (http://www.taloon.com/kulmatanko-teras-30x30x3-mm-hst-1.4404-kuumavalssattu-pituus-6-m/LVI-1116908/dp?openGroup=6535) 30x30x3 mm mitoilla, mutta ei noin sikakalliilla hinnalla kuin linkissä. Tuota on nyt kaksi kuuden metrin L-profiiilitankoa varattuna autotalliin ja sen rinnalla on 40x3mm rst-lattaa samainen kuusi metriä. Nämä kolme tankoa löytyivät kilohinnalla paikalliselta teräskauppiaalta, jolloin kokonaiskustannus tuosta 18 metrin rst-materiaalista on nyt 120 euroa.

Vasemmassa reunassa on ohjaavan yläkiskon mallia V-urapyörän kanssa ts. pyöriä ohjaava yläkisko on yhtenä 6m pitkänä tankona, mikä saadaan ruuvattua L-profiilin sivuilta suoraan seinärungon päälle vaakaan tekemään herkkä liukupinta pyörille. Pyörien kiinnitys tulee sitten katon runkoon samanlaisen L-profiilin päälle; tästä näkyy kuva keskellä "ylösalaisin" (eli kuvitelkaa tuo L-kisko katon runkoon kiinni). Kiskoprofiilin avulla saadaan lisää jäykkyyttä katon runkoon kummallekin sivulle ja samalla profiililla saadaan linjattua kolme pyörää per seinä samaan linjaan keskenään. Toinen kuuden metrin L-profiili menee siis kahtia tähän tarkoitukseen. Tuo latta-rosteri on sitten vain pelkkä taso alakiskon virkaa toimittamassa eli tuollainen V-ura teräspyörä kulkee rst-lattateräksen päällä. Koma-kalliolla tuolla oli pelkät Bilteman-laakerit alakiskon pyörinä, tässä on samanlaista pyörää kolmena kappaleena myös alakiskossa. Ja kuten kuvasta näkyy, pihistelin tuon L-kiskon mitoituksessa ts. sinne olisi tarvittu 40x40x3 kokoa, mutta sen hinta/painolisä oli kymmeniä prosentteja 30x30x3 kokoon nähden. Nyt siis nysvätään pyörien rungolle tarpeen mukaan pienet lisäpalat tuon kiskosta ylimenevän osan alle, jos se on tarpeen pyörien kiinnityksen yhteydessä. :lipsrsealed:

Katon rakennetta on mietitty VeskuP:n kanssa ja tarkoitus olisi mennä oheisen liitekuvan mukaisella saksikattotuolilla siellä katon mukana liikkuvassa päässä. Tuossa saadaan keskelle havaintosuojaa sellainen 185cm korkeus, jonka pitäisi riittää tolpan päällä parkkiasennossa olevan jalusta/kaukoputki-yhdistelmän "yliajoon" ja samalla sallia riittävä korkeus käyttäjälle, kun hän työntää kattoa sivulle. Katon harjapalkiksi tulee 51x200x6000 kertopuusta tehty palkki ja siitä yli jäävää kertopuuta käytetään tuon saksikattotuolin valmistamiseen. Lisäksi tuon saksikattotuolin sivut vahvistetaan 15 mm paksulla vanerilla. Tuosta syntyy toivottavasti riittävän vääntöjäykkä rakenne tuonne siirrettävän katon mukana liikkuvaan päätyyn, jolloin tuohon välille ei tarvita kovin raskaita kattotuolirakenteita muulle katolle, kun seinän/katon pituus on vajaat 2,5m. Käytännön toteutus on vielä haussa, mutta kuvia tulee sitten kun syntyy valmistakin.

Samaan päätyyn tulee sitten keskelle päätyseinää 8x19 ovi eli sen hyötykorkeus natsaa tuon saksikattotuolin kanssa. Tästä oven hankinnasta pitää kertoa lisää eli kuinka tuohon 8x19 kokoon päädyttiin alunperin aikomani 9x19 koon sijasta. Löysin näet KodinTerran verkkokaupasta mielestäni näppärän näköisen ulko-oven havaintosuojaani:
https://www.kodinterra.fi/fi/terra/mattiovi-mokkiovi-paneloitu-ja-eristetty-uo-x-9x19-oikeakatinen (https://www.kodinterra.fi/fi/terra/mattiovi-mokkiovi-paneloitu-ja-eristetty-uo-x-9x19-oikeakatinen)

Tässä siis sähköpostista lainattua tarinaa juhannuksen edeltä vain hiukan sensuroituna (vuodatin tuolloin kokemuksiani rautakaupoista "Näkymättömälle Viänäselle" ja VeskuP:lle):
Joopa joo, miksiköhän minua aina v**ttaa rautakaupassa käynnin jälkeen...?? :huh:
Pitänee aloittaa alusta eli aamusta jolloin menin tuonne linkin <ovilinkki yllä> sivulle. Oven saldotietona oli Tuusulassa Saatavuus ei tiedossa, joten avasin tuolta sivun alareunasta esiin ponnahtavan chat-ikkunan ja kysyin linkatun oven saldoa Tuusulan ja Hämeenlinnan myymälöistä. Tuolta tukichatista “Jyrki” tutki tietokoneeltaan tietoja ja vastasi, että Tuusulasta löytyy tuota ovea varastosta. Aamupalan jälkeen sitten suunta Hyvinkäältä peräkärryn kanssa Tuusulaan (34 km). Liikkeessä rakennusmyyjä kävelee sitten ovihyllyn luo, ihmettelee aikansa eikä löydä tuota 9x19 ovea hyllystä lainkaan. Kerron chatin kautta saamani tiedon ja annan myyjälle verkkosivulta ottamani tulosteen ovesta. Lisää ihmettelyä ja sitten piti lähteä rautakaupan noutovarastoon.

Tuolta löytyikin täysi lavallinen tuota mainittua ovea, mutta kyseinen lava oli kasan alimpana siten, ettei lavan sisältöä nähty muovien seasta kunnolla. Ei kun varastomiestä paikalle kutsumaan  trukin kanssa (lisää odottelua) ja pääsyä tukkivien tavaralavojen siirtämistä pois, kunnes se alin lava ja alimmat neljä oikeakätistä 9x19 ovea olivat näkyvillä. Sitten paljastui, että nuo lavalta löytyvät ovet olivat kaikki “näyteikkunalla” varustettuja varasto-ovia, joten “no-deal”. En osta kyllä ovea, josta varkaat näkevät suoraan kaikki kalliit kuvauslaitteistot! Varastomiehen kanssa juteltuani selvisi, että samaa varasto-ovea on sekä ikkunalla että ilman ikkunaa ja kummatkin samalla tuotekoodilla! Chatti-henkilön saldoerehdys oli siis ymmärrettävä, mutta se ei lohduttanut itseäni turhan hakumatkan tehneenä.

Sitten takaisin kyselemään rakennusmyyjältä mitä löytyy tilalle, kun vaatimuksena on tuo 190cm ovikorkeus, mikä mahtuu tuonne päätyseinälleni. Loppujen lopulta varastovalikoimaksi jäi vasenkätinen 8x19 ovi MattiOvi UO/X (209 eurolla), johon tyydyin kun olin kerran tullut Tuusulaan erikseen tuota havaintosuojan ovea hakemaan peräkärryn kanssa... prkl...grrr!
Kotiin tultuani katsoin valmistajan sivulta (http://www.mattiovi.fi/category/doors/10-mokkiovet/ (http://www.mattiovi.fi/category/doors/10-mokkiovet/)) vielä tämän tekstin: "Kuvista poiketen UO2X, UOX ja MOP2 ovissa on matalammassa koossa M19 kaksi saranaa." 
Kiitos tästäkin, sillä kahdella saranalla tuo autotallista nyt löytyvä 8x19 Mattiovikin on! Ei tarvitse ihmetellä miksi inhoan rautakaupoissa asiointia! :realmad:


Tähän liittyen pitää vielä kertoa, että tilasin Taloon.com verkkorautakaupan kautta Ruukki Tiilinkainen teräskatteet ja niihin liittyvät tarvikkeet. Klikkailin samaan tilaukseen mukaan tuon 6 metrin kertopuupalkin ja esimaalattua paneelilautaa yms. ja kulmalevyjä, naulauslevyjä ja muuta tarpeellista. Tuo on periaatteessa ihan näppärä tapa hoitaa tilauksia rautakaupasta, mutta noissa verkkorautakaupoissa on yksi huono puoli eli keskusvaraston puute ja sitä myöten kasvavat rahtikulut, kun jokainen tilauksen osakokonaisuus toimitetaan erikseen eri toimittajilta käsin. Nyt odottelen paria lisätoimitusta, joiden toimitusaika on 1-2 viikkoa juhannuksesta. (Tuolta kannattaisi tilata vain samantoimittajan varastosta rautakauppatavaraa, niin tilaus ei jakautuisi liian moneen erään. Toisin sanoen pitäisi vain sietää rautakaupoissa käymistä, vaikka se aiheuttaakin täällä vahvoja allergiareaktioita niiden toiminnalle... :grin:)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: wm-x - 03-07-2016, 14:00:49
Hei, sait sentään palvelua ja löysit varastomiehenkin ajamaan trukkia. Ne ovat jo luksusta rautakaupassa  :cheesy:.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: blaatu - 03-07-2016, 17:11:29
Piirroksen kattotuoli kestää varmasti monikertaisen lumikuorman tosielämän rasituksiin nähden!

Onko seuraava vajan rakennuspiirustus jo tuttu?

http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/vaja_web.pdf
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 03-07-2016, 18:02:53

Onko seuraava vajan rakennuspiirustus jo tuttu?
http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/vaja_web.pdf

Varmaan hyviä pohjia tähtitornia varten. Itse jos tekisin newtonini ympärille tornin, tekisin siitä "paljun" muotoisen eli pyöreälle pinnalle vaan nakuttelisin lautoja ja katon tekisin mallia kipattava. Kippisysteemi olisi vaikein ongelma.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jhmt - 03-07-2016, 18:36:55
Piirroksen kattotuoli kestää varmasti monikertaisen lumikuorman tosielämän rasituksiin nähden!

Onko seuraava vajan rakennuspiirustus jo tuttu?

http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/vaja_web.pdf

Minä tein 5 vuotta siten tuon linkin "kutosen" noilla piirustuksilla lasten leikkimökiksi. Hyvin on täällä Itä-Suomessa kestänyt talvet ja lumikuormat.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: kurppa - 10-07-2016, 23:30:28
eikö tossa voisi myös hyödyntää kivi tai tiili materiaalia puun lisäksi tai vaihtoehtoisesti?
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 27-07-2016, 23:13:39
Katon rakennetta on mietitty VeskuP:n kanssa ja tarkoitus olisi mennä oheisen liitekuvan mukaisella saksikattotuolilla siellä katon mukana liikkuvassa päässä. Tuossa saadaan keskelle havaintosuojaa sellainen 185cm korkeus, jonka pitäisi riittää tolpan päällä parkkiasennossa olevan jalusta/kaukoputki-yhdistelmän "yliajoon" ja samalla sallia riittävä korkeus käyttäjälle, kun hän työntää kattoa sivulle. Katon harjapalkiksi tulee 51x200x6000 kertopuusta tehty palkki ja siitä yli jäävää kertopuuta käytetään tuon saksikattotuolin valmistamiseen. Lisäksi tuon saksikattotuolin sivut vahvistetaan 15 mm paksulla vanerilla. Tuosta syntyy toivottavasti riittävän vääntöjäykkä rakenne tuonne siirrettävän katon mukana liikkuvaan päätyyn, jolloin tuohon välille ei tarvita kovin raskaita kattotuolirakenteita muulle katolle, kun seinän/katon pituus on vajaat 2,5m. Käytännön toteutus on vielä haussa, mutta kuvia tulee sitten kun syntyy valmistakin.

Pitänee aloittaa taas tätä tarinan kirjaamistakin muiden iloksi ja avuksi, sillä tämä havaintosuoja on ehtinyt jo varsin pitkälle, mutta foorumilla ei ole mitään tietoa tästä.
Olen siis ollut koko loma-aikani juhannuksesta tähän päivään aivan liian kiireinen viettääkseni aikaa foorumilla, mutta nyt (päivätöiden alettua) koneaikaa alkaa löytymään iltaisin edes hitusen foorumin ääressä viettämiseenkin. Edellä on lainattuna lyhyt kuvaus siitä mitä tuleman pitää kertomuksen alustukseksi, joten jatketaanpa tästä...

"Näkymätön Viänänen" vietti täällä Hyvinkäällä viikon 28/2016 arkipäivät ja lauantain ja tältä ajalta riittää kertomista. Tätä viikkoa ennen oli pidetty pitkiä sähköpostipalavereita Viänäsen ja VeskuP:n kanssa, jotka ovat nähneet osan näistä kuvista mutteivat ihan kaikkea. Edellisen lisäksi pitää antaa tässä yhteydessä erityiskiitos VeskuP:lle, joka vapaa-aikaa ja ajatuksia säästämättä osallistui, ideoi ja piirteli pyyteettömästi tämän havaintosuojan rakennepiirroksia avuksemme ja tekemämme konkreettisen rakentelun pohjaksi. Rakennuksesta ei tullut ihan piirrosten mukainen, mutta jotain sinnepäin kumminkin. Mahdolliset erot menevät allekirjoittaneen ja Viänäsen piikkiin, kun mietimme piirrosten käytännön toteutusta. "Kun tekee itse, niin saa mitä sattuu saamaan..." -lause sai täällä siis ihan uusia merkityksiä!  :grin:

Tässä muille pohjaksi pari VeskuP:n rakennepiirrosta ja sitten kuvia näiden käytännön toteutuksesta: (mittoja ei siis kannata lukea millilleen)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/VeskuP_rakennepiirroksia.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/VeskuP_rakennepiirroksia.jpg/_full.jpg)

Varsinainen rakentelu aloitettiin aiemmin tehdyn rungon kiinnityksellä perustuksiin. Harkkoperustuksiin oli siis valettu kiinni rst-reikälevyjä pystyyn sopivalle etäisyydelle rungon reunapalkeista. Nyt näiden reikälevyjen ja rungon väliin laitettiin noita painekyllästetyn kakkosnelosen hukkapaloja ja ruuvattiin painekyllästetty runko mittatarkasti ristimitaten kiinni pitkillä ruuveilla tuohon harkkojen/bitumilevyjen päälle. Periaatteeltaan siis näin:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_rungon_kiinnitys.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_rungon_kiinnitys.jpg/_full.jpg)

Autotallissa paikalle tilattu 6000x200x51 kertopuupalkki odotteli jo sahausta ja siitä yli jääväksi tuomittua kertopuuta käytettiin reilusti tuon ovipäädyn puskuun tulevan saksikattotuolin valmistamiseen. Ennen sahaan tarttumista piti sovitella tuota rakennuksen tulevaa kattokulmaa ja seinien mitoitusta ihan samalla tavalla rakennuksen rungon päällä kuin mitä käsiteltiin tässä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=14969.msg143821#msg143821) viestissä aiemmin. Ei ollut ihan helppoa saada palikat natsaamaan kohdalleen, kun osa tiedoista oli vielä tässä vaiheessa ihan hämärän peitossa. Tästä huolimatta hiukan puutteellisin tiedoin "Näkymättömältä Viänäseltä" ja itseltäni syntyi arviolta tällainen kattotuolikulma, jonka sisälle katkaistiin oikeaan kulmaan käsin pätkityt kertopuupalat.

Tässä kuvassa näkyy vaihe #1:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_saksikattotuoli_vaihe1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_saksikattotuoli_vaihe1.jpg/_full.jpg)

Ja hetken päästä pihalla rungon päällä tehden vaihe #2:
(vanerin läpi menevät 4x40 ankkurinaulat olivat tietty haponkestävää materiaalia, kun kerran naulattiin vaneria kestopuupalkkiin)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_saksikattotuoli_vaihe2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_saksikattotuoli_vaihe2.jpg/_full.jpg)

Ja sitten tilapäisjigit pois ja saman muotoista lisävaneria pintaan myös kattotuolin toiselle puolelle eli vaihe #3:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_saksikattotuoli_vaihe3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_saksikattotuoli_vaihe3.jpg/_full.jpg)

Nyt katon "ilmassa tyhjän päällä" siirtyvän päädyn saksikattotuoli alkoi näyttämään jo siltä, mitä sen pitikin, mutta päällysvanerien sivupäädyissä oli muutaman millin ongelma. Kertopuupalkki on 51mm paksua ja mitallistettu kakkosnelonen vastaavasti ohuemmalta sivultaan 48mm (käytännössä 47mm). Väliin tarvittiin siis ohuet 4mm vanerisoirot täyttämään tuo 3-4mm ilmarako ennen naulausta. Tuossa päädyssä on nyt paikoitellen (kakkosnelosen päällä) ylimääräinen ohut vanerikerros, mikä ei näy kuvassa. Ja kun tuota kertopuuta oli tuhlattavaksi saakka, niin siitä tehtiin vielä toiseen päätyynkin melkein samanlainen kattotuolin tuki, mutta nyt vain yhdeltä puolen vanerilla tuettuna. (Tämä tukeutuu kiinteään päätyrunkoon ts. sen ei tarvitse olla yhtä järeä kuin tuon toisen "ilmassa roikkuvan kattotuolin" tulee olla.)

Tässä siis laajemmasta kuvasta leikattuna tuon toisen päädyn varhainen rakennekuva:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_saksikattotuoli_nro_2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_saksikattotuoli_nro_2.jpg/_full.jpg)

Samaan aikaan kun Viänänen teki noita kattotuolien leikkauksia tein itse metallitöitä pyörille varatun 30x30x3mm rst-kiskon kanssa, mutta siitä jatkan seuraavassa viestissä myöhemmin. Ruostumattoman teräksen työstäminen oli näet sangen mielenkiintoista puuhaa hiukan vaihtelevin tuloksin...  :tongue:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 28-07-2016, 21:52:04
Pyöräkiskojen kiinnitys syntyi siis tällaisen puurakenteen päälle.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_pyorakiskot_vaihe1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_pyorakiskot_vaihe1.jpg/_full.jpg)

Tuossa on halkaistu kakkosnelonen tavallisen kakkosnelosen päällä ja tuohon L-koloon tuli paikalleen myöhemmässä vaiheessa 30x30x3 rst-profiili myöskin L:n muotoisena. Pyörät tarvitsivat siis kiinnitystään varten kuusi M6 reikää per 2,5m kisko, joiden poraamiseen tarvittiin pylväsporakonetta, leikkuuöljyä ja kärsivällisyyttä runsain mitoin. Kobolttiteräkin kuumenee leikkuuöljystä ja maltillisista kierroksista huolimatta muutamassa sekunnissa niin että leikkuuöljystä tulee konepajoille ominainen öljynkäry. Kokeilin alkuun porausavuksi tavallista spray-öljyä, mutta sen kanssa poraa pääsi käyttämään parisen sekuntia per poraustyöntö, minkä jälkeen leikkuöljy oli jo lentänyt pois leikkuupinnoilta ja alla oleva rst-teräs alkoi sekin kuumenemaan (puhumattakaan kobolttiterästä). Parhaaksi avuksi osoittautui SAE 5W30 synteettinen moottoriöljy, mikä kelpaa mm. VW-turbodieselien voiteluun :grin: Tuota käyttämällä tarvittavat reiät syntyivät rst-profiiliin ja rst-kiskot saatiin paikalleen tuon puurakenteen alle. Tässä on pari kuvaa porausvaiheesta (kuvien välissä on vain 3-4s ajanjakso):

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_pyorakiskot_vaihe2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_pyorakiskot_vaihe2.jpg/_full.jpg)

Kävin lisäksi ottamassa valmiiden kiskojen päästä oheisen rakennekuvan...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_pyorakiskot_vaihe3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160711_pyorakiskot_vaihe3.jpg/_full.jpg)

Jos joku ihmettelee miksi kakkosnelonen tuossa "irvistelee", niin siellä oli tiettyä kieroutta pituussuunnassa jo asennusvaiheessa, joten tästä päästään sujuvasti seinäelementtien tekemiseen (ja myöhemmin esille tuleviin kiskorakenteiden tukemisiin; nuo osat eivät siis ole parilla ruuvilla toisissaan kiinni, vaikka siltä saattaa vaikuttaakin tuon rakennekuvan perusteella  :wink:) Kuvasta ei näy, mutta tuossa pyörärungon alle jäävässä "tyhjässä" kolossa on täytteenä 4 mm paksuinen suikale jotain muovilattaa auttamassa pyörien asentumista suoraan. Pyörien keskinäinen linjaus tapahtui tuon kattoon kiinni tulevan L-profiilin kulmaa vasten. Käytännön tarkkuus riitti hyvin kolmen pyörän linjaamiseen, jotta katto liikkuu nyt hyvin helposti rst-profiilien päällä.

Mutta nyt takaisin maan pinnalle ja seinäelementtien tekemiseen. Rakennuksen etu/takaseinät tehtiin valmiiksi elementteinä rakennusrungon päällä ennen niiden pystytystä ja lisäksi pation päätyyn tuleva seinä oli myös elementtirakennetta. Sen sijaan ovipääty piti rakentaa paikan päällä. Tässä ensin kuva valmiista (matalimmasta) etuseinän runkoelementistä:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seina_runkoelementti_1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seina_runkoelementti_1.jpg/_full.jpg)

Ja tässä kuva saman seinäelementin (vai olikohan tuo takaseinä?) rakennusvaiheesta. Huomaa, että pihalla kasassa maanneista terassilaudoista on tässä välissä syntynyt havaintosuojan lattia, mikä jätettiin tietoisesti tuonne rungon alle ja mikä toimi tasaisena rakennusalustana (=kuinka usein tällaiseen 6m2 havaintosuojaan tarvitaan lattiaremontteja, joissa lattialaudat olisi poistettava?-)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seina_runkoelementti_2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seina_runkoelementti_2.jpg/_full.jpg)

Sitten valmiit elementit pystyyn lattian päälle ja kiinni rakennuksen runkoon pitkillä M6x120 rst-ruuveilla...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seina_runkoelementti_3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seina_runkoelementti_3.jpg/_full.jpg)

Rungon nurkkiin tuli vahvistetut rst-kulmaraudat, jota ovat kiinni rungossa M5x50 rst-ruuveilla ja vielä lattiarungossa kiinni M6x120 rst-ruuveilla. Tässä näkyy rungon aloitusnurkka, mikä sovittiin mittareferenssiksi myöhemmille ristimitoille muiden seinäelementtien pystytykseen.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seina_runkoelementti_4.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seina_runkoelementti_4.jpg/_full.jpg)

Ja kun vastakkaisia seiniä koottiin, niin ne piti saada tietysti kiinni suoraan ja samalle etäisyydelle toisistaan. Ja koska kestopuukin on niin vietävän "elävää" materiaalia elementeiksi tehtynäkin (mm. pituussuuntaiset kieroutumat näkyivät tässä vaiheessa), piti avuksi ottaa kuormaliinoja 2-3 kappaletta, joilla seinäpalaset kiristettiin oikeille paikoilleen ennen niiden lopullista ruuvaamista kiinni lattiarunkoon.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seinarunko_kokoonpano_1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seinarunko_kokoonpano_1.jpg/_full.jpg)

Kokoonpanossa elementit "revattiin" tilapäiskiinnityksillä ensin pystyyn ja pystysuoraan itsensä kanssa ja sitten hiukan myöhemmin nämä kohdistettiin toistensa kanssa. Jos kuvissa näkyy noita tummia terässilautoja, niin ne ovat tällaisia tilapäiskiinnityksiä, eivätkä kuulu lopulliseen rakenteeseen. Tästäkin vaiheesta mitoituskuva esille:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seinarunko_kokoonpano_2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seinarunko_kokoonpano_2.jpg/_full.jpg)

Jos joku luulee, että tuohan sujuu kuin tanssi tango-finaalissa, niin onpahan väärässä. Yleensä käy siten, että tarkkaan tehdenkin toleranssit kasautuvat kohti asentamisen vaativinta kohtaa. Tässä kuvassa näkyy takaseinän yläreunaan sattunut kiero kakkosnelonen, joka ehti vääntää 2,5m matkalla itsensä propelille yli puolikkaan lankun leveysmitan verran!  :shocked:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seinarunko_kokoonpano_toleranssit_1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seinarunko_kokoonpano_toleranssit_1.jpg/_full.jpg)

Ja sama lankunpätkä toisesta päästä kuvaten... (tuo pystypuu on sitten liki pystysuorassa).

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seinarunko_kokoonpano_toleranssit_2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seinarunko_kokoonpano_toleranssit_2.jpg/_full.jpg)

PÖLKKY - kestopuu... laatua päästä päähän!
Noh, tuokin saatiin asennettua paikalleen kuormaliinoilla kiristäen ja riittävää määrää rst-ruuveja käyttäen  :smiley:
Tähän vaiheeseen kuluneita/kuuluneita A2-ruuveja vielä loppukuvassa:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seinarunko_lattia_kokoonpano_tarvikkeet.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160712_seinarunko_lattia_kokoonpano_tarvikkeet.jpg/_full.jpg)

Huh, olipa urakka kirjoittaa tuon kakkospäivän rakentelut yhteen viestiin... :tongue:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 28-07-2016, 23:32:50
Rst on vaikea porata mutta matalilla kierroksilla onnistuu. Välillä voi teroittaa poran jos on vaikka pieni laikkakone, smirgeli on aina parempi.

Tuo liikkuva katto kyllä teettää töitä, kaikki pitää tehdä suht tarkkaan ja siinä palaa tunteja. Vähän sama kuin apossa, työtunnit tekee niistä kalliita.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 28-07-2016, 23:36:28
Pitänee aloittaa taas tätä tarinan kirjaamistakin muiden iloksi ja avuksi, sillä tämä havaintosuoja on ehtinyt jo varsin pitkälle, mutta foorumilla ei ole mitään tietoa tästä.
Olen siis ollut koko loma-aikani juhannuksesta tähän päivään aivan liian kiireinen viettääkseni aikaa foorumilla, mutta nyt (päivätöiden alettua) koneaikaa alkaa löytymään iltaisin edes hitusen foorumin ääressä viettämiseenkin. Edellä on lainattuna lyhyt kuvaus siitä mitä tuleman pitää kertomuksen alustukseksi, joten jatketaanpa tästä...

"Näkymätön Viänänen" vietti täällä Hyvinkäällä viikon 28/2016 arkipäivät ja lauantain ja tältä ajalta riittää kertomista. Tätä viikkoa ennen oli pidetty pitkiä sähköpostipalavereita Viänäsen ja VeskuP:n kanssa, jotka ovat nähneet osan näistä kuvista mutteivat ihan kaikkea. Edellisen lisäksi pitää antaa tässä yhteydessä erityiskiitos VeskuP:lle, joka vapaa-aikaa ja ajatuksia säästämättä osallistui, ideoi ja piirteli pyyteettömästi tämän havaintosuojan rakennepiirroksia avuksemme ja tekemämme konkreettisen rakentelun pohjaksi. Rakennuksesta ei tullut ihan piirrosten mukainen, mutta jotain sinnepäin kumminkin. Mahdolliset erot menevät allekirjoittaneen ja Viänäsen piikkiin, kun mietimme piirrosten käytännön toteutusta. "Kun tekee itse, niin saa mitä sattuu saamaan..." -lause sai täällä siis ihan uusia merkityksiä!  :grin:

Tässä muille pohjaksi pari VeskuP:n rakennepiirrosta ja sitten kuvia näiden käytännön toteutuksesta: (mittoja ei siis kannata lukea millilleen)

Tässä ainakin nyt tulee yksiselitteisesti esille kuinka tuollainen havaintosuoja rakentuu, kiitokset Timpe hyvästä dokumentoinnista! Ja kiitokset myös itsellesi, että sain osallistua tähän mielenkiintoiseen projektiin, vaikkakin rakentamista ajatellen vähän passiivisemmassa mielessä kun normaalisti! Kuvathan tosiaankin vaan antavat vähän suuntaa miten joku voitaisiin tehdä :tongue:

Huh, olipa urakka kirjoittaa tuon kakkospäivän rakentelut yhteen viestiin... :tongue:

No onneksi ei ole montaa rakennuspäivää enää jäljellä :wink:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 30-07-2016, 00:02:06
Edellispäivän iltana tehtiin vielä pari kuoppaa kiskotolppia varten. Sitten nämä täytettiin sepeli/hiekkaseoksella siten, että valusta yli jääneet kaksi Leca-harkkoa saatiin samaan korkoon keskenään ja linjaan havaintosuojan seinien kanssa. Tuon jälkeen harkon ympärille lisättiin samaa sepeli/hiekkaseosta ja tehtiin laastiseos siitä mitä autotallista sattui löytymään (tässä tapauksessa vajaa pussi kuivabetonia). Valu raudoitettiin jämä-harjateräksillä, mitä oli jätetty varalle rakennuksen perustusten valusta. Ja valuun tökättiin kuivumaan pariksi päiväksi tuollainen moneen suuntaan säädettävä pilarikenkä (https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/ty%C3%B6kalut-ja-pienrauta/pienrauta/pilari--ja-palkkikeng%C3%A4t/pilarikenk%C3%A4-s%C3%A4%C3%A4detett%C3%A4v%C3%A4-90-150x90-240-290). Säätövara oli tarpeeseen jo asennusvaiheessa, kun tuonne pystytettiin myöhemmin 100x100 kestopuupalkkeja kiskojen pystypuiksi.
Tässä tuo valu on vasta kuivumassa pilarikengän ympärillä...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160713_kiskon_tolpan_perustus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160713_kiskon_tolpan_perustus.jpg/_full.jpg)

Saa nähdä kuinka routa heiluttelee tuota harkkoa eli pitäisikö tuo jättää löysälle 100x100 tolpan kiinnityksen suhteen? Tuohon vasemmalle sivulle ja harkon eteen tulee vielä syksyn mittaan köynnös-istutuksia, joten tuota sepelialuetta voi laajentaa samassa yhteydessä.

Rakennuksesta otin muutamia yleiskuvia seuraavan päivän kuluessa. Tässä kaksi ensimmäistä ja selitykset löytyvät kuvien jälkeen:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160713_yleiskuva1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160713_yleiskuva1.jpg/_full.jpg)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160713_yleiskuva2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160713_yleiskuva2.jpg/_full.jpg)

Kuten kuvista näkyy, rakentelu jatkui pienen pohdinnan jälkeen suoraan tuon seinärungon päälle. Meillä oli mietinnässä se voisiko kattoa tehdä maassa ja nostaa sitten ylös seinärungon päälle esim. jollakin vinssi/tilapäiskiskot/naapuriapu -systeemillä, mutta tuollaiset suunnitelmat katsottiin viisaimmaksi unohtaa. Ensinnäkin katosta tulee helposti liian painava nostettavaksi hyvin nopeasti (tuollainen pyöräpalkki painoi 15-20kg yksinään ja kun ynnäiltiin painokyllästettyjen kakkosnelosten painoja, kattotuolien painoja, harjapalkkia yms. niin kokonaispaino heilahti hetkessä 200 kg tienoille jo ilman katon alusrakennetta. Toinen syy oli hankalaksi koettu kattosuunnitelma eli mm. seinien mitoitus oli eri korkeutta ja kattolappeet eri mittaisia. Kokonaisuudesta saattaisi tulla hyvinkin eksoottinen ilman tarkkoja rakennepiirroksia. :tongue:

Rakennus sai siis päälleen pitkät 5,1m kakkosneloset, jotka saivat toimia yhtenä liikealustana katon liikkeelle. Noiden kakkosnelosten päälle tulisi vastaavan mittainen rst L-profiili terävä harja ylöspäin (yläseinälle) ja rst lattateräs (alaseinälle). Tämä rakenne näkyy hyvin kolmoskuvassa... (vatupassi kertoo, että päätyseinän osalta oltiin vielä hyvin vaakatasossa).

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160713_yleiskuva3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160713_yleiskuva3.jpg/_full.jpg)

Tuossa yläseinän päälle on kiinnitetty paikalleen pyöräkisko ja kummankin puolen rst-profiilit tuotiin malliksi paikalleen. Nyt piti laskea korkeuksia mihin seinät nousisivat tuon pyöräkiskon jälkeen ja arpoa kuinka jo tehdyt kattotuolit ylipitkillä sivuilla saadaan asettumaan paikoilleen sopusuhtaisesti seinien suhteen. Tästä vaiheesta löytyy myös lähikuvaa tulevasta pyöräkiskosta...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160713_yleiskuva4.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160713_yleiskuva4.jpg/_full.jpg)

Tuolle L-profiilille oli aluksi ajateltu ruuvikiinnitystä ja sille olisi pitänyt porata rst-teräksen läpi käsiporalla muutamia reikiä, joiden läpi kiinnitysruuvit tulisivat. Puolen tunnin äheltämisen, kahden poranterän loppuunkulumisen ja erilaisten porauskokeilujen jälkeen todettiin, ettei kiinnitysreikiä saada tehtyä yli viiden metrin pituiseen rst-profiiliin riittävää määrää (ensimmäinen reikä oli tällöin puolessa välissä ;) Tuossa mittauskokeilussa todettiin samalla, että oikeastaan noille rst-profiileille ei edes tarvita kovin kummoista kiinnitystä, sillä katon paino ankkuroi ne paikalleen kakkosnelosen pintaan ja jos profiilit estetään liikkumasta sivusuunnassa, niin se riittää vallan hyvin näiden kiinnitykseksi. (Tästä tulee kuvia myöhemmin.)

Nyt rakennuskorkeus nousi jonnekin 1,5m tasoon, joten havaintosuojan ympärille piti improvisoida rakennustelineet. Normaalisti tuohon tarvitaan lankkuja vaakapuiksi, mutta meilläpä oli valmiina riittävän tukevat 100x100 palkit (4,2m ja 5,1m mitoissa), joita voitiin lainata tähän tarpeeseen. Syntyi siis tällaiset rakennustelineet, joilta tuo alaseinän pyöräkiskokin oli helppo kiinnittää tilapäisesti omalle paikalleen jatkoa varten. "Hei, nythän tämä alkaa jo näyttämään rakennustyömaalta!"  :grin:
(Työturvallisuudesta ei kannata ottaa mallia, sillä tuolta puuttuvat kaikki turvavarusteet telineiltä. Lisäksi tuo alempi kiskolankku tuli kulkemaan juuri siltä korkeudelta pation ylitse, että se jäi luontevasti "silmien väliin" patiolta poistuttaessa! Minulla on vieläkin pari kolme kuhmua ja pintahaavan jälkeä otsassa/nenänvarressa, kun kävelin sujuvasti päin poikkittaista lankkua katsellessani kulkuväylää sirkkelin ympäri. "Näkymätön Viänänen" oppi kerrasta lankun sijainnin, mutta omaan kovaan kallooni tarvittiin 4-5 kunnon kumausta ennen kuin opin kumartumaan...auts!!! :shocked:) Jatkossa tuosta ei ole haittaa, koska kiskojen alle asentuva valokate asettaa katon sijainnin takaisin "näkyvälle paikalleen"myös tuolla patio-alueella...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160713_yleiskuva5.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160713_yleiskuva5.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: kurja - 01-08-2016, 13:05:38
Rst on vaikea porata mutta matalilla kierroksilla onnistuu. Välillä voi teroittaa poran jos on vaikka pieni laikkakone, smirgeli on aina parempi.
Rosterin tms kovan teräksen poraamisessa käytettävä leikkuunestettä, jotta terä kestää. Siis öljyä peliin ja poraaminen sujuu tuhannesti mukavammin.

Edit, tuossahan se jo mainittiinkin.. Öljyä siis tosiaan tulee olla riittävästi, jos käry alkaa nousta niin sitä oli liian vähän ,)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 01-08-2016, 23:33:34
Myös öljyn tyypillä on väliä eli tavallinen spray-yleisöljy on aivan liian notkeaa ja haihtuvaa toimiakseen kunnolla leikkuunesteenä. Moottoriöljy pysyy pykälää paremmin terän ja leikkuupinnan välissä ja viimekädessä metallin lastuamisestahan sen näkee kuinka asiat toimivat yhdessä. Käsiporalla loppuvat kädet kesken ts. tuota leikkuunesteen syöttöä ei pysty järkeävästi hoitamaan (jollei poraa öljyn seassa kappale upotettuna siihen ;)

Edellisviestin yleiskuvien jälkeen päästiin kattotuolien asentamiseen, josta ensin yleiskuva...
Oikean (ovipäädyn) saksikattotuolin asennuksessa ei ollut ongelmaa, kun sen pystyi ruuvaamaan tilapäisesti kiinni päädyn pystypuihin. Kummatkin kattotuolit asennettiin vaakaan, miten kuten parhaiten sen saikin tehtyä, kun noiden kokoonpano ei ollut ihan millintarkkaa puuhaa mm. tuon vanerin pohjan ja poikkipuun kannalta. Tyydyttiin siis silmälle hyvän näköiseen asemointiin, kun samalla mitattiin kattotuolien räystäsylitystä seinien ulkopinnasta.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160714_kattotuoli_asennus1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160714_kattotuoli_asennus1.jpg/_full.jpg)

Kattotuolit tulivat siis kiinni vahvistetuilla rst-kulmaraudoilla noihin pyöräkiinnityksiin käytettyihin yläjuoksuihin. (Pyörien kaikki tukirakenteet olivat tietysti tuossa vaiheessa tukevasti ruuvattuina/lukittuina paikalleen kiskojen ja seinien päälle, jotta tämän rakenteen päälle saatiin rakennettua lisää.)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160714_kattotuoli_asennus2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160714_kattotuoli_asennus2.jpg/_full.jpg)

Tuon jälkeen ne puuttuvat ts. keskimmäiset kattotuolit (ilman vaakapuita) nostettiin ylös ja kohdistettiin samaan linjaan vanerilla vahvistettujen päätykattotuolien kanssa. Harjapalkiksi tarkoitettu 51x200x6000 mm kertopuu katkaistiin oikeaan pituuteensa ja kiinnitettiin 51x135 palkkikengillä (https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/ty%C3%B6kalut-ja-pienrauta/pienrauta/palkkikenk%C3%A4-prof-n-51x135mm-ruostumaton) tuonne päätykattotuolien väliin. Kiinnitykseen käytettiin sekoituksena haponkestäviä 4x40 ankkurinauloja ja M5x50 A2 (tjsp.) rst-uppokantaruuveja. Palkkikengästä puuttuva 200 - 135 = 65mm pituus lukittiin vielä kummaltakin puolelta kulmalevyillä paikalleen.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160714_kattotuoli_asennus3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160714_kattotuoli_asennus3.jpg/_full.jpg)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160714_kattotuoli_asennus4.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160714_kattotuoli_asennus4.jpg/_full.jpg)

Syntyi siis tämän kuvan mukainen rakenne... (kuvasta puuttuu vielä osa ruuveista/nauloista).

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160714_kattotuoli_asennus5_valmis.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160714_kattotuoli_asennus5_valmis.jpg/_full.jpg)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160714_kattotuoli_asennus6.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160714_kattotuoli_asennus6.jpg/_full.jpg)

Asennuksessa varmistettiin, että keskimmäisten kattotuolien naulauslevyt jäivät kantamaan kertopuupalkin päälle ja näille tehtiin myös ruuveilla sivuttaissuuntainen lisävarmistus kertopuupalkkiin. Vapaa korkeus lattian pinnasta tuonne liukuvan katon/ovipäädyn vanerin alapintaan on nyt 185cm ja tuossa keskellä on noin 80cm leveydeltä tämän verran korkeussuunnassa vapaata tilaa. Voin siis huoletta työntää katon sivulle ja takaisin pelkäämättä, että kolhin päätäni katon päätyyn. Katon ollessa kiinni sisällä on reilusti vapaata tilaa, kun tuolla ei ole poikittaisia kattotuolin vaakapuita syömässä tilaa. Kerron myöhemmin lisää siitä, kuinka tätä rakennetta vahvistettiin lisää sillä vaikka harjapalkin avulla saadaan helposti lisätilaa, niin tällainen liikkuva katto matalalla päädyllä vaatii omat lisälujituksensa seinärungon ja katon vahvistamiseen.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 02-08-2016, 22:48:02
Seuraavana päivänä säät muuttuivat sateisiksi, joten kattotuolien päälle tuli kiire asentaa jo aluskatetta...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_aluskatteen_asennus1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_aluskatteen_asennus1.jpg/_full.jpg)

Tuota Rankka-aluskatetta (http://www.taloon.com/rankka-aluskate-60m2-kondenssisuojattu/JJ-51-58zcgj/dp?openGroup=1870) on täällä vajaa rulla myyntiin sitä tarvitseville. Jos tuonne meni noin 10m pätkä omaan käyttöön, niin rullassa on nyt jäljellä noin 30m edestä katetta. Kyselkää yksityisviestillä, jos katteelle on tarvetta, niin laitetaan rulla kiertoon... :wink:
Katteen päälle sopivat listat sieltä täältä ruuvaten ja kate laskeutuu sopivasti hiukan löysälle...

Ja kuten näistä kuvista huomaa, tuonne vasempaan päätyyn tehtiin tässä yhteydessä myös runkopuut seinälaudoitukselle ja liikuntasauma katon liikuttelua varten.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_aluskatteen_asennus2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_aluskatteen_asennus2.jpg/_full.jpg)

Ja kun havaintosuojaan saatiin "katto", niin pitihän sisältä ottaa yksittäinen "fiilistelykuva" suojan sisäkorkeudesta. Tästä näkyy hyvin myös tuo päätysauman rakenne...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_aluskatteen_asennus3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_aluskatteen_asennus3.jpg/_full.jpg)

Sadepäivä ei ole este rakentamiselle, vaan hidaste. Ja sitä paitsi hyvä testi aluskatteen vedenpitävyydelle eli kaikki pysyi kuivana tuolta sisäpuolelta  :smiley:
Teräskatetta varten tehtiin ruoteet Ruukin ohjeiden mukaan ja tässä on pidempi kattolape työn alla...
Tuolloin satoi myös niin rankasti, että katkaisusirkkeli ympäristöineen piti suojata kuormapeitteellä.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_kattoruoteiden_asennus1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_kattoruoteiden_asennus1.jpg/_full.jpg)

Muttei tuokaan oikein auttanut "Esterin" aukaistessa hanansa kunnolla...  :tongue:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_vesisateen_suojaa.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_vesisateen_suojaa.jpg/_full.jpg)

Ja sateen tauotessa hiukankin työt jatkuivat telineillä... (menossa alimman kaksoislaudan kiinnitys Ruukki Tiilinkainen teräskatteelle).

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_kattoruoteiden_asennus2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_kattoruoteiden_asennus2.jpg/_full.jpg)

Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 03-08-2016, 22:50:29
Jatketaanpa taas tätäkin tarinaa pikakelauksella... :grin:
Ruukin teräskatteen asennus sujui firman asennusohjeilla suuremmitta ongelmitta. Asennusta haittasi tosin jatkuva sade, joten katteet tuli laitettua kiinni paikalleen vain muutamalla pakollisella ruuvilla. Tässä harjoitustyö #1 lyhyemmän kattolappeen osalta...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_kattopeltien_asennus1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_kattopeltien_asennus1.jpg/_full.jpg)

Ja tässä pidempi katon sivu menossa ylös...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_kattopeltien_asennus2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_kattopeltien_asennus2.jpg/_full.jpg)

Ruukin kattorakenne on sikäli nerokas, että kokematonkin saa aikaan hyvää jälkeä kun malttaa lukea eri osien asennusohjeet ennalta. Tässä tuuletusrako päätylistaa varten...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_kattopeltien_asennus3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160715_kattopeltien_asennus3.jpg/_full.jpg)

Seuraavan päivän aamu valkeni taas selkeämpänä, joten piti ottaa pari yleiskuvaa havaintosuojasta. Tässä vaiheessa moni asia on tehty vasta puoliksi valmiiksi ts. runko ja katto ovat pystyssä siten, että kokonaisuus pysyy kasassa. "Näkymättömän Viänäsen" kontrahti on tiensä päässä ja viimeisen puolikkaan työpäivän aikana tehtiin vielä yhdessä vaikeampia kahden miehen hommia. Pääsin sitten itsekseni jatkamaan rakentelua näistä loppukuvan vaiheista eteenpäin ja täyttämään puuttuvia palasia paikalleen (mm. paljon lisäruuvauksia yms. näpertämistä rungon rakenteiden kanssa).

Tässä ovipäätyä:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160716_yleiskuva1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160716_yleiskuva1.jpg/_full.jpg)

Tässä kiskorakenteet ovat vielä puolivalmiina, mutta tuon päälle saattoi jo tehdä ensimmäisiä katon ajoja... herkästi liikkuu ts. katon saa liu'utettua paikalleen jollei yhdellä niin parilla sormella. Varovasti siis, ettei katto löydy naapurin pihalta, kun stopparit puuttuvat...  :cheesy:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160716_yleiskuva2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160716_yleiskuva2.jpg/_full.jpg)

Ja tältä tuo näytti edellispäivän testiajossa jalustan paikalta katsoen...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160716_yleiskuva3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160716_yleiskuva3.jpg/_full.jpg)

Tässä vaiheessa on hyvä laittaa eräänlainen välitilinpäätöskuva ts. tuossa seuraavassa kuvassa "Näkymätön Viänänen" nappasi lakkinsa pois ja seisoo ylpeänä puolivalmiin rakennuksen edessä. Isännän hymykin tuossa oikealla on herkässä rahoittajan ja toistaitoisen apupojan asemassa, sillä myönnän auliisti etten olisi saanut tällaista rakennusta aikaan omilla taidoilla ja rakennusosaamisellani :undecided: Syvä kumarrus siis "Viänäsen" suuntaan, sillä kyllä tämä erinomaisesta opinnäytetyöstä kävisi! Varo vain, ettei oma vapaa-ajan tilauskirjasi täyty muista havaintosuojan tarvitsijoista, kun tämä projekti saatiin näin hyvään vaiheeseen kanssasi! :cool:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160716_Viananen_loppukuva.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160716_Viananen_loppukuva.jpg/_full.jpg)

Tarina jatkuu tästä vaiheesta eteenpäin eli seuraavaksi rakennekuvia yms. muuta rakennetuunaamista tuon perusrakenteen päälle.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 04-08-2016, 08:51:40
Arvasin!
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jussi Koponen - 04-08-2016, 09:36:15
Onpa Viänäsellä parta kasvanut sitten Helmikuun.

Hieno rakennus tulossa kaikenkaikkiaan. Huomattavasti hienommin rakennettu kun meikäläisen jätepuu/jätepelti-hökkeli.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Ransu - 04-08-2016, 13:18:03
Väänästä ei tosiaan meinaa tunnistaa tuon harrikkaparran takaa :grin:
Tosi hieno torni on tulossa Timpelle ja hienoa että sait noin hyvän timpurin tekemään. Rakenteet on sen verran tukevia että varmasti kestävät.
Tuo tulee merkittävästi helpottamaan kuvausta, lyhyelläkin varoituksella saa vermeet töihin.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: JiiHoo - 04-08-2016, 16:02:27
Jäätävän hienoa jälkeä syntynyt. Täytyy sitten häpeämättä kopioida noita ideoita jos ja kun sitten joskus pääsee rakentamaan omaa suojaa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 05-08-2016, 00:20:23
Kiitos positiivisesta palautteesta, meni varmaan perille "Viänäsen" suuntaankin :smiley:
Ja joo, rakenteita saa kopioida vapaasti, ei tämä mitään rakettitiedettä ole vaan ennemminkin on pyritty löytämään tukevat ja toimivat rakenteet siinä ajassa, mitä tähän yhteisprojektiin sallittiin vaimoväen tahoilta (selittää mm. nuo vesisadetyöpäivät  :tongue:).

Puolivalmiille ohjelmakoodille tehdään debuggausta ja vähän samaa tein itsekin tälle runkorakenteelle. Ajoin kattoa edestakaisin ja katsoin/kuuntelin mistä taipuu ja missä on potentiaalisia heikkoja kohtia. Viänänen ja VeskuP toppuuttelivat, että kun laitat seinäpaneelit pintaan, niin rakenne tukevoituu. En uskonut kokeneempia, vaan piti itse paukuttaa rakenteista löysät irti ja miettiä mihin tarvitaan lisää tukea. Kului siis viikko erilaisissa pikkujutuissa, joissa projekti ei edistynyt näennäisesti juuri lainkaan. Mutta sainpahan rungon ennen panelointia vielä merkittävästi tukevampaan kuntoon kuin lähtötilanteessa!

Tuosta kiinteästä päädystä epäilin, että sen rakenne painuu ajan kanssa keskeltä alas ja liikuntasauma rungon ja katon välissä alkaa ahdistamaan. Lisäsin siis vahvistettuja rst-kulmarautoja tuon päädyn rakenteisiin keskelle (missä painuminen olisi suurinta) ja myös päädyn kulmiin yläreunaan (nämä elementti-rungot olivat aiemmin kiinni vain ruuveilla toisissaan). Tässä kuva "Timpen tikkaista" eli päädyn tuennan eräästä yksityiskohdasta keskeltä päätyä...  :grin:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160720_rungon_tuentaa_1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160720_rungon_tuentaa_1.jpg/_full.jpg)

Kattotuolien tuenta kiskorunkoihin on yksi harjakaton painoa kantava rakennekohta. Tuolla katon paino pitää saada siirtymään alas seinille, eikä katon rasite saa puskea seiniä ulospäin. Tässä on yksi välivaihekuva kattotuolin ja pyöräkiskon liitoksesta, joita on yhteensä neljä per kisko. Näpertelin kertopuusta tuollaiset vanerikulmat, mutta hyllytin kumminkin tämän rakenteen myöhemmin ihan ulkonäkösyistä. Nyt siellä on tavallinen kestopuun viistopala kiilana kattotuolin alla ja kattotuolin kummallakin sivulla on tuollaiset vahvistetut rst-kulmaraudat kiinnityksenä kiskoon. Kiinnikkeinä on sekoitus 4x40 rst-ankkurinauloja, M4.5x45 rst ruuveja ja satunnaisia M5x50 rst ruuveja. Kestänee paikallaan vaikka onkin tuollainen evoluutiokasaus eli hiukan juosten k***u. Tästäkin pitäisi ottaa uusi kuva tuosta nykytilanteesta, mutta menköön nyt toistaiseksi vanhalla kuvalla yhtenä ideana. Ai niin, tuon kiilapalan kiinnitys on M6x90 rst-ruuveilla kattotuoliin.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160720_rungon_tuentaa_4.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160720_rungon_tuentaa_4.jpg/_full.jpg)

Toisella puolen kiskopalkkeja on sitten lisää rst-naulauslevyjä nitomassa päällekkäiset kiskolankut yhteen. Tämän päälle tuli sitten vaneria korotukseksi, jotta yläseinäpaneelit saatiin riittävän paljon "ulos" seinän paneeleista.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160721_rungon_tuentaa_2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160721_rungon_tuentaa_2.jpg)

(Tässä kuvassa toinen seinäsivu mallina...)
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160721_rungon_tuentaa_2b.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160721_rungon_tuentaa_2b.jpg)

Jälkiviisaana sanon, että tuo sivuttaislevy kannattaa tehdä yhtenä palana esim. 15mm vanerista. Tämä "komposiittirakenne" on tehty jämäosista mitä sattui vielä autotallista löytymään  :tongue: Täyttänee tehtävänsä kiskon sivuttaistuennassa. (Eli Jussille tiedoksi, ettei se täälläkään aina ole priimaa, jos jää piiloon rakenteissa.)

Sitten ovipäätyyn, mikä oli tiedetty ongelma (!) jo "Viänäsen" lähtiessä (vrt. tämä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160716_yleiskuva2.jpg/_full.jpg) kuva). Ei yhtenäistä seinää, keskellä oviaukko ja tuohon päätyyn kohdistuu ulko-oven avaamis/sulkemisvoimat ja katon paikalleen työntämisessä tulevat iskut. Ja tuollainen korkea pääty notkui sitä enemmän mitä ylemmäksi seinää noustiin. Ensiapuna tein hyllynpaikan oikeaan nurkkaan eli vinotuki tällä tavoin vaakaan ylös seinälle...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160721_rungon_tuentaa_3b.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160721_rungon_tuentaa_3b.jpg/_full.jpg)

Auttoi hiukan, muttei riittävästi. Piti asentaa siis seinälle pystyynkin toinen vinotuki, mikä rauhoitti tuota "katon paukutusta" ovipäätyä vastaan.
Sitten vasen nurkka sai saman käsittelyn seinän osalta. Jossain vaiheessa lisättiin myös puuttuvia vaakalankkuja tuon pystypuiden väliin.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160721_rungon_tuentaa_3c.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160721_rungon_tuentaa_3c.jpg/_full.jpg)

Ovipääty jäi siis nyt hetkeksi tähän malliin, kunnes rakenne päivittyi vielä kerran seinäpaneloinnin aikana (tästä kuva myöhemmin).

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160721_rungon_tuentaa_3a.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160721_rungon_tuentaa_3a.jpg/_full.jpg)

Ja kun tuosta päädystä kääntää katseen 90 astetta vasemmalle, nähdään seuraavan päivän viimeistelytyöt. Vasen peränurkka sai hyllypaikan rungon tukevoittamismielessä ja sitten piti vihdoinkin ratkaista pyöräkiskojen kiinnitys pysyvämmin. Aiemmin ylösalaisin makaava L-kisko (=V-profiilia tuossa asennossa) oli vain lankkuun kiinnitettyjen ruuvien välissä tuossa lankkujen päällä. Nyt tuonne tuli taas muutamia rst-naulauslevyjä lisää eli tällä kertaa niiden funktio oli toimia myös tuon kiskoprofiilin sivuttaislukituksena (ts. tämän kuvan mukaiset naulauslevyt tulivat kaksoistarkoitukseen seinän ja seinän päällä olevan rst-kiskoprofiilin lukitukseen).

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160722_takaseinan_rakenne.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160722_takaseinan_rakenne.jpg/_full.jpg)

Nyt runko alkoi olemaan mielestäni riittävän jäykässä muodossa jo ilman seinäpaneeleita, jotka lukitsevat rakenteen lopullisesti paikalleen  :laugh:
(Olen näet sitä mieltä, että kantavan rungon tulee tehdä tehtävänsä nimensä mukaan ja seinäverhoiluun käytetyn paneelin ei tarvitse osallistua tähän toimintaan, vaan olla ulkonäkö/sääsuojausseikoista vastaava elementti.)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 05-08-2016, 23:54:01
(Olen näet sitä mieltä, että kantavan rungon tulee tehdä tehtävänsä nimensä mukaan ja seinäverhoiluun käytetyn paneelin ei tarvitse osallistua tähän toimintaan, vaan olla ulkonäkö/sääsuojausseikoista vastaava elementti.)

Totta, olen kanssa ymmärtänyt että kantava runko kantaa pystysuuntaisen kuorman. Sivuttaisen kuorman kestämiseen osallistuu taloissa myös muut rakenteet, kova sivuttaiskuorma tulee myrskystä. Silloin lisäjäykkyyttä antaa tuulensuojalevyt, vuorilaudat/tiiliseinä, sisäseinien paneelit/kipsilevyt.

Tuossa tähtitornissa on helppo toteuttaa sivuttaistuennat rungossa kun ei villat ole tiellä. Upean näköinen rakennus :)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 07-08-2016, 23:05:46
Kiitos!
Edellisestä rakenne-erittelystä jäi vielä kertomatta tällainen pienen pieni sivuseikka, jonka merkittävyys saattaa olla vähäinen, mutta jota kumminkin mietin Motonetin kierretankohyllyn luona. Tuolta tarttui näet matkaan 2 x 2000mm M12 kierretankoja, jatkomutterit ja vielä pari vahvistettua kulmalevyä lisää. Olin näet huomannut, että kakkosnelonen vaakaan asennettuna antoi hiukan periksi katon alla, kun katon ajoi tuonne kiskojen päälle. Tässä vaiheessa rakenteessa ei ole kiskojen/kiskolankkujen alla muuta tukea kuin nuo (ulkonäkösyistä) lyhyet kulmavahvistukset lankun alla, mitkä näkyvät aiemmissa kuvissa. Matkaa pation päällä on yhteensä 2,5 metriä, jossa katon paino lepää keskiosassa pelkän kakkosneloslankun päällä ja tässä 1,5m matkalla oli nyt nähtävissä pientä taipumista katon painon alla. Tässä siis kuva, joka selventää omaa lievää vainoharhaisuuttani asian suhteen ja josta rakennuskollegani saivat aiheen syyttivät minua jo "panikoinnista"... :grin:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160721_rungon_tuentatarvetta.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160721_rungon_tuentatarvetta.jpg/_full.jpg)

Selitän hiukan sillanrakennusinsinöörin ajatustani:
Rakennuksen pääty on tuossa kiinteä rakenne, joka ei salli kakkosnelosen painumista. Tyhjä/tueton alue kakkosnelosen alla tuossa pation päällä sallii pienen liikkeen alaspäin, jolloin kysymys kuuluu mitä tapahtuisi teoriassa vipupisteen (rakennuksen päädyn) toisella puolen? No, siellä olisi tietysti nostetta ylös päin ts. katon paino tuolla tyhjän tilan päällä pyrkisi nostamaan samaa yhtenäistä viiden metrin lankkua tukipisteen toisella puolella ylöspäin. Saatoin jopa käytännössä nähdä kiskon päästä katsomalla, että kisko oli hiukan notkolla tuolta pation päällä, mutta tämä ei näkynyt (vielä) samassa mitassa lankun rungon puoleisessa päässä (=mittasin 2-3mm painuman patiolla ja 1mm nosteen rungon keskellä).
Tämä yhtenäinen, 5m pitkä kiskoprofiilin alustana toimiva kakkosneloslankku on kyllä ruuvattu kiinni alustaansa n+1:llä ruuvilla, mutta teoreetikkona ajattelin että sen kuormitusta voisi vielä hiukan keventää parantamalla kiskolankun tuentaa tuossa pation päällä ja parantamalla lankun kiinnitystä rungon pystytukiin. Kuinka tämän saisi tehtyä ilman suuria viistotukia tai lankun alle patio-alueelle lisättyjä pystytukia?

Tässä kuvasta löytyy vastaus:
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160722_2x4_lankun_vahvistus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160722_2x4_lankun_vahvistus.jpg/_full.jpg)

Jos lankku yrittää painua alaspäin yläpinnastaan, niin nyt sillä on tätä liikettä vastustava tukipinta alapuolellaan (eli tuo pitkittäinen M12 terästanko, mikä on kulmalevyillä kiinni lankussa ja kulkee kireällä lankun alla ja ottaa vastaan tuon katon painon). Nyt katon paino ei enää paina tuota lankkua yhtä paljon pation päällä alaspäin ja tuota vaaka-kakkosnelosta on vahvistettu varsin huomaamattomalla tavalla kasvattamatta sen paksuutta. Kiitokset "Viänäselle" tästä rakenneideasta!
Kaikki hyvin? Löydän ainakin kaksi epäkohtaa tuosta nykyvirityksestäni, mutta jätän ne muiden mietittäväksi. Korjaan toisen teipillä kun ennätän ja toiselle en oikeastaan voi tehdä mitään pysyvää korjausta :huh:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: pnuu - 08-08-2016, 08:58:40
On kyllä kiitettävästi dokumentoitu rakennusprojekti!

Onkohan tämä ensimmäinen tähtitorni jossa on kollimointiruuvit...?
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 16-08-2016, 23:48:53
Onkohan tämä ensimmäinen tähtitorni jossa on kollimointiruuvit...?

Tiedä noista kollimointiruuveista, mutta noita A2 rst-ruuveja on tähän suojaan mennyt enemmän kuin uskoisikaan. En ole vielä uskaltanut laskea kokonaiskustannuksia, mutta kuitit ovat tallella ja teen erittelyn homman päätteeksi. Mutta eipä mennä asioiden edelle, sillä tässä välissä on vielä paljon kirjoiteltavaa ennen kuin tämän voi kuitata "valmiiksi" :wink:

Aloitetaan helpoimmasta päästä eli tässä kuvassa on kiskon päästä löytyvä "stoppari". Kolme M6x120 ruuvia kestopuupalkin sisälle pitkittäin, 4x40mm rst-latan pätkä ja sen nokassa tuollainen sisäänpainuva "kumitutti", mikä osuu teräspyörän eteen ja pysäyttää herkästi liikkuvan, mutta painavan katon liikkeen ennen kuin sitä joutuisi hakemaan naapurin pihalta. Toisessa kiskossa on 3x30 L-profiilia lappeellaan ja poikittain V-kiskon päässä varmistuksena. Ei pääse sieltäkään menemään yli...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160731_kattojarru.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160731_kattojarru.jpg/_full.jpg)

Tuosta kuvasta kannattaa huomata myös kiskojen kiinnitys lankkuun, josta tuli myöhemmin yllättävää ongelmaa...  :undecided:

Seuraava vaihe oli seinäpaneelien kiinnitys runkoon ja sen myötä katon liikuntasaumojen miettiminen. Tässä kuvassa näkyy yläpuolen liikuntasauman toteutus, jossa kattoseinän paneelien ulkonemaa säädettiin alusvanereita lisäämällä. Kuva kertonee loput paremmin kuin sanallinen selitys:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160731_liikuntasauma_1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160731_liikuntasauma_1.jpg/_full.jpg)

Kattotuolien välissä on nyt tuuletusrakoa yhden laudan verran, josta puolet peittää löysällä roikkuva aluskate. Tuossa näkyvä ylin paneelilauta on siis puskussa kattotuolien alapintaa vasten ja kattotuolien välissä on seinän osalta "avointa". Saa nähdä tuleeko tuolta tuiskulunta sisälle, mutta kumminkin aika ylhäällä katon räystään alla ollaan ja pitäisin tuon raon paikallaan. Toisaalta tuonne on helppo jatkaa panelointia lyhyemmillä pätkillä ja halutun korkuisena, jos sille olisi tarvetta.
Tässä alaseinän vastaava liikuntasauma:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160731_liikuntasauma_2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160731_liikuntasauma_2.jpg/_full.jpg)

Katto on kiskolankkujen suhteen linjassa, joten yläpuolen pyörien kulkualustana olevan V-profiilin avulla ohjataan katon sivuttaisliike juuri oikeaan paikkaan sivuttaisuunnassa koko kiskon matkalla. Saa nähdä kuinka routa heiluttaa kiskojen pystytolppia pation toisella puolella ts. alkaako katto ottamaan sivuttaissuunnassa kiinni kiskolankkuihin jossain vaiheessa, sillä katon pääty kulkee tuossa kiskojen välissä... Tämä näkyy hyvin tuossa seuraavassa kuvassa, jossa näkyy katon liikuntasaumat sisältä päin.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160731_liikuntasauma_3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160731_liikuntasauma_3.jpg/_full.jpg)

Ja tästä kuvasta on helppo jatkaa tuohon kiskojen kiinnitysongelmaan. Joko arvaatte mistä on kyse?
Jollette, niin tästä kuvasta se selviää... (samalla näkyy katon liikuntasaumaa ulkoa päin katsottuna).

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160814_kisko_ongelma.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160814_kisko_ongelma.jpg/_full.jpg)

On siis kyse vaakasuuntaisesta kapillaari-ilmiöstä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapillaari-ilmi%C3%B6), jos arvaan termin oikein. Tämä saa veden kulkeutumaan kiskon ja lankun välisessä saumassa pitkiäkin matkoja vaakasuunnassa :shocked: Huomasin tämän maalatessani seinäpaneelien sisäpuolta sateella ja noin puolen metrin päässä tuosta edelliskuvan nurkasta kopin sisäpuolella kiskosta tiputteli vettä kopin lattialle tasaiseen tahtiin... oops!!!
Jos kerran kiskon alapintaa pitkin kulkeutuu vettä kapillaarisesti kakkosnelosta pitkin sisälle, niin kiskoa pitää nostaa hiukan ylös lankun pinnasta kapillaarikatkoksi. Laitoin siis yläpuolen L-profiili kiskon alle kahdeksan kappaletta noita 4x40 rst-lattapalasia vaakaan (=käytin mm. edelliskuvassa näkyvän sivuttaistuen tähän, koska sillä ei ollut virkaa tuossa paikassaan). Nyt yläkisko on 4 mm koholla lankun pinnasta ja tämä lopetti veden kulun kapillaarisesti kiskon alapinnalla. Harmi sikäli, että nyt pitää taas tsekata nuo liikuntasaumat ja niiden tiiviys uusiksi...

Tein hätäpaikkana samanlaisen korotuksen myös alapuolen rst-latan alle, mutta tämä toimikin vain puolittain. Vesi pysyi kyllä kopin ulkopuolella (hyvä), mutta 3 mm ohut lattateräs olikin sen verran löysää kamaa, että sain aikaan katolle “vuoristoradan” (ei hyvä!). Kattoa liikutellessa siis pyörien kohdalta lattateräs “pohjaa” aina lankkua vasten ja siellä missä on korotuspala latan alla, pyörät nousevat tietysti korotuksen päälle matkallaan sen ylitse. Pitää varmaan harkita esim. muovisen lattalevyn lisäämistä tuon olemassa olevan 40mm leveän rst-latan alle (kahdeksi erilliseksi korotuspalaksi, jossa on selvä kapillaarikatko seinän vierellä), niin ei tarvitsi katsoa katon kulkua tuossa alapuolen vuoristoradalla.
Kuinka muuten Komakalliolla on ratkaistu tämä kapillaariongelma, kun siellä on käytössä (?) sama rakenne tämän kuvan (http://i.imgur.com/QDa8t4gh.jpg) mukaan? Vai katkeaako teillä kisko tämän takia kertaalleen ennen seinää?

Ja kun oli kyse seinäpaneloinnista, niin tässä on muutama yleiskuva suojan tästä rakennusvaiheesta.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160805_seinapanelointi_1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160805_seinapanelointi_1.jpg/_full.jpg)


(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160805_seinapanelointi_2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160805_seinapanelointi_2.jpg/_full.jpg)


(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160805_seinapanelointi_3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160805_seinapanelointi_3.jpg/_full.jpg)


(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160805_seinapanelointi_4.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160805_seinapanelointi_4.jpg/_full.jpg)

Tuosta kolmannesta kuvasta huomaa kuinka korkealle katon harjat nousevat avoimen taivaan tielle rakennuksen päätysivuilla (katon ollessa auki). Omalla pihallani tämä on mitoitettu ympäröivän puuston mukaan, mutta jos joku haluaa kopioida rakennetta, kannattaa miettiä pidempiä kiskoja plus matalampaa kattokulmaa ja sen mukana tulevaa rakennuskorkeutta omaan rakennukseensa. Tämä mitoitus toimii siis kunnolla vain tällä pihalla, vaikka se tarjoaakin hyvät näkymät kaakkoistaivaalle. (Ovipäädyn korkeus estää mm. yhden katulampun hajavaloa ja liikkuvan päädyn takana on puita katveena muutoinkin.) Sisänäkymäkuvia tulee myöhemmin tarjolle...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mickut - 17-08-2016, 00:05:35
Tiedä noista kollimointiruuveista, mutta noita A2 rst-ruuveja on tähän suojaan mennyt enemmän kuin uskoisikaan. En ole vielä uskaltanut laskea kokonaiskustannuksia, mutta kuitit ovat tallella ja teen erittelyn homman päätteeksi. Mutta eipä mennä asioiden edelle, sillä tässä välissä on vielä paljon kirjoiteltavaa ennen kuin tämän voi kuitata "valmiiksi" :wink:

Aloitetaan helpoimmasta päästä eli tässä kuvassa on kiskon päästä löytyvä "stoppari". Kolme M6x120 ruuvia kestopuupalkin sisälle pitkittäin, 4x40mm rst-latan pätkä ja sen nokassa tuollainen sisäänpainuva "kumitutti", mikä osuu teräspyörän eteen ja pysäyttää herkästi liikkuvan, mutta painavan katon liikkeen ennen kuin sitä joutuisi hakemaan naapurin pihalta. Toisessa kiskossa on 3x30 L-profiilia lappeellaan ja poikittain V-kiskon päässä varmistuksena. Ei pääse sieltäkään menemään yli...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160731_kattojarru.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160731_kattojarru.jpg/_full.jpg)

Tuosta kuvasta kannattaa huomata myös kiskojen kiinnitys lankkuun, josta tuli myöhemmin yllättävää ongelmaa...  :undecided:

Tuossa kuvassa näkyy myös vähemmän tukeva kiinnitys ruuvilla päätysyyhyn. Se pitää vain kosmeettisesti, mutta murtuu irti ensimmäisestä kunnon tällistä. Hämmentävää kyllä siinä ei auta edes kiinnikkeen tukevuus tai pituus, sillä ne pitävät puun syyt ovat jo pätkittyä murskaa siellä kierteessä. Päätysyyssä naula pitää paremmin kuin ruuvi, eikä naulakaan pidä kovin hyvin.

Kapillaariongelma Komakalliolla on ratkaistu laittamalla kiskometallin ja kiskopuun väliin polyuretaaniliimaa ja puristus säännöllisellä uppokantaruuvauksella. Kiskot pysyvät tasaisena ja samalla vahva liimasauma ja kisko yhdessä hillitsevät puun kosteuselämistä. Pelkillä ruuveilla puussa olleet kiskot päätornissa olivat lähes ruuvittomat 10 vuoden jälkeen, kaikista ruuvinkanta poikki siististi puun pinnan tasalta.

--Antti
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timo Kantola - 17-08-2016, 05:58:29
Tulipa komia ja jykevän oloinen observatorio kaimalle! Oikeen hieno.
Kattotuolien välissä on nyt tuuletusrakoa yhden laudan verran, josta puolet peittää löysällä roikkuva aluskate.
Linnut tuppaa tulemaan kovilla pakkasilla yösuojaan observatorioon.. ja ampparit tekee kesällä pesiään - yleensä kaukoputken sisään.. Suosittelen tilkitsemään.

Tämä saa veden kulkeutumaan kiskon ja lankun välisessä saumassa pitkiäkin matkoja vaakasuunnassa :shocked:
Tähän ongelmaan suosittelen saranoitua, käännettävää "katosta" kiskon päälle:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8177.msg137549#msg137549
Suojaa sateelta, ja lumi/jää ongelmat ratkaistu samalla kertaa..
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 17-08-2016, 11:59:55
Komakallion toisessa päässä ongelma on ratkaistu siten että kisko on sijoitettu niin ylös ettei sinne yletä mennä katsomaan ja havaitsemaan ongelmaa.  :rolleyes: Ylimääräistä vettä ei ole ainakaan näkynyt. Toivottavasti jo ensi talveksi meinataan kiskojen alle sijoittaa lämmityskaapelit pitämään lumi ja jää poissa. Ehkä se auttaa nestemäiseenkin veteen.

Meidän tornissa ei ole kiskojen alla liimaa niinkuin Mickutilla, mutta ruuvit on upotettuja. Kesähelteillä tästä näytti tulevan pientä ongelmaa kun kisko nousi mutkalle ruuvien väleistä, hyvin maltillisesti tosin. Kiskot täytyy uusia kun lämmityskaapeli asennetaan, sillä ainakin tuosta keskeltä laitettuna ruuvit osuisivat kaapeliin.

Tuo stoppari on meillä tehty toisen kiskon päähän ruuvaamalla kakkosnelosia kiskon vierelle pystyyn poikkisyin, Mickutin mainitsemasta syystä.

Timon ratkaisua on ehdotettu monessa ketjussa, mutta eipä tuo juuri sovellu automaattisille torneille sikäli kun ei halua automatisoida jokaista mahdollista vipstaakia.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jussi Koponen - 17-08-2016, 14:42:27
Entäpä jos poraat pienet reiät sopiviin kohtiin lankkua ja jos tarve vaatii, laitat pienet letkut johtamaan veden pois?

Huomasin eilen että vesi tippuu sisäpuolelle oven kohdalle, juurikin kiskojen aluslankkuja pitkin. Minulla nuo kiskot on melkein 9 metriä pitkät, joten aluslankut piti tehdä kahdesta kappaleesta. Lankkujen yhdistymiskohta on juuri tuossa oven päällä, mistä vesi sitten tippuu alas.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 17-08-2016, 17:58:24
Kuvittelin suunniteluvaihessa, että pation puolella olisi koko rakenne 100x100 tavaraa. Silloin pieni kolous lisänä parin millin saumaan kiskossa estäisi vesien tulemisen sisään. Voihan tuostakin kiskon ainakin pätkäistä ja ehkä pienen vekin(tai muutaman) tehdä esim. käsisahalla puuhun samaan kohtaan. Tuossa kuitenkin on tuo vinotukikin alapuolella lisänä, joten muutamien millien kolo ei tunnu missään.

Jos nuo kolme 120 millistä ruuvia tuolla stopparissa pettää niin kyllä aika rajut on silloin katon liikkeet olleet. Tietysti laittamalla tuohon kulmaraudan paksusta tavarasta ja ruuvaamalla altapäin sen kiinni niin saadaan se kiinnitys sitten syiden suuntaan, mutta luulisin tuon riittävän...

Tuohon kattovasojen väliseen rakoon voisi laittaa myöskin verkon/kovalevyn. Normaalisti tuolla olisi tuulenohjaimet(yleisesti, kova-/puukuitulevyä), mutta tässähän ne pitäisi kiinittää suoraan kattovasojen alapintaan sisäpuolelle. Ei ehkä niin hieno ratkaisu... Odottaisin talven yli, ja katsoisin mitä tapahtuu :shocked:

Tällaista harjapalkkikattorakennetta tehtäessä täytyy sitten muistaa, että jos hirveästi aletaan harjakorkeutta laskemaan/kattokulmaa muuttamaan, muuttuu samalla kuormitustilanne huomattavasti etenkin tuolla kattovasojen ja "kiskopalkkien" liitoskohdassa, kuten muuttuvat myös saksikattotuolissa vaikuttavat voimat. Varauksella suhtautuisin ainakin isoihin muutoksiin...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timo Kantola - 17-08-2016, 19:55:06
Timon ratkaisua on ehdotettu monessa ketjussa, mutta eipä tuo juuri sovellu automaattisille torneille sikäli kun ei halua automatisoida jokaista mahdollista vipstaakia.
Teknisesti lienee mahdollista rakentaa yksinkertainen mekanismi joka puskee kiskosuojan pois edestä, kun kattoa liikutetaan ja palautuu, kun katto ajetaan takaisin...  Kunhan ehdotin.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 17-08-2016, 23:02:49
Tuossa kuvassa näkyy myös vähemmän tukeva kiinnitys ruuvilla päätysyyhyn. Se pitää vain kosmeettisesti, mutta murtuu irti ensimmäisestä kunnon tällistä. Hämmentävää kyllä siinä ei auta edes kiinnikkeen tukevuus tai pituus, sillä ne pitävät puun syyt ovat jo pätkittyä murskaa siellä kierteessä. Päätysyyssä naula pitää paremmin kuin ruuvi, eikä naulakaan pidä kovin hyvin.

Taas ollaan "jännän äärellä...  :tongue:
Ei vaan... tein tuon stopparin tietoisesti tuollaiseksi muutamasta syystä:
1.) Kolme harvakierteistä M6 ruuvia pitää yllättävän hyvin päätysyyssäkin, kun ne malttaa ruuvata varovasti pohjaan saakka (eikä pyöräytä kierteellä puuta murskaksi). Ja jos muistan oikein, niin taisin lisätä myös puuliimaa tuonne kierteisiin niitä paikalleen ruuvatessa.
2.) Katon liikuttelu tuollaisen V-urapyörä/rst-kiskorakenteen päällä on aika jännä yhdistelmä. Liikkuu todella sujuvasti, kunnes teräspyörä törmää mihin tahansa esteeseen. Tästä tuli kokemusta kiskojen asemointivaiheessa, kun katto oli hiukan vinossa ja pyörä osuikin paljaan kiskon tilalla sivuttaislukitusruuvin kantaan. Pelästyin, että jäikö vasara tai vatupassi vahingossa kiskon päälle, kun työnsin kattoa, mutta ehei... ruuvin kantahan siellä oli yhden pyörän esteenä :shocked: En silti laittanut pääty-stoppariksi vain yhtä ruuvia pystyyn, vaan tein tuon viritykseni varman päälle iskunvaimentimena toimivalla kumitutilla.
3.) Jos tuollainen stoppari kestää paikallaan oman painoni verran stopparin päältä vetämällä ja sen varassa liki roikkumalla (lankunpää taipuu ennemmin kuin stoppari liikahtaa), niin se saa riittää toistaiseksi omaan käyttööni, jossa katto ajetaan käsipelillä päästä päähän (yleensä ihan selvin päin).
4.) Toiseen päähän rakennetta on syntymässä eräänlainen kitkajarru, joten sen ideaa jatkojalostamalla tännekin päähän kiskoa saattaa tulla lopulta sellainen rakenne tuon Lite-version stopparin tilalle. Tuo on siis hyvin helppo purkaa uuden pysäyttimen edestä pois, jos vain saan ne ruuvit irti puusta...
 
Vastauksista päätellen tuo kapillaari-ilmiö oli lievästi uusi tuttavuus näissä ympyröissä. Ja pääsipä mokoma unohtumaan itsellänikin rakennustohinoissa, vaikka kirjoittelin alkuosaan tätä ketjua näin:

Oletus on, että sulan maan aikaan vesi kulkee erilaisia rakenteita pitkin sisälle havaintosuojaan, jollei esim. kattokiskojen suojausta ja sisällevientiä ole mietitty myös tätä ajatellen. Samoin pakkaskelin tuiskulumet tulevat sisälle kiskoaukoista. Ongelmaa voi kiertää esim. sopiviin paikkoihin asetetuilla harjatiivisteillä (http://www.trader-koo.com/fi/tuotteet/harjatiivisteet-1/harjatiivisteet), mutta kapillaarisesti vaakarakenteita pitkin liikkuva vesi taitaa sekin olla kiusa sinänsä.

Yläkiskoon näytti toimivan tuo edellä kertomani kiskoprofiilin nosto irti lankun pinnasta. Tässä siis mallikuva sateen jälkeen, jossa viivalla on merkitty katon reunan taso ja jonka sisäpuolella kiskon alusta oli täyskuiva. Teoria kapillaarikatkosta toimii siis käytännössäkin.
"Jos kerran kiskon alapintaa pitkin kulkeutuu vettä kapillaarisesti kakkosnelosta pitkin sisälle, niin kiskoa pitää nostaa hiukan ylös lankun pinnasta kapillaarikatkoksi. Laitoin siis yläpuolen L-profiili kiskon alle kahdeksan kappaletta noita 4x40 rst-lattapalasia vaakaan (=käytin mm. edelliskuvassa näkyvän sivuttaistuen tähän, koska sillä ei ollut virkaa tuossa paikassaan). Nyt yläkisko on 4 mm koholla lankun pinnasta ja tämä lopetti veden kulun kapillaarisesti kiskon alapinnalla. Harmi sikäli, että nyt pitää taas tsekata nuo liikuntasaumat ja niiden tiiviys uusiksi..."

Tässä kuva toteutuksesta:
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160815_kisko_ongelman_korjaus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160815_kisko_ongelman_korjaus.jpg/_full.jpg)

Alakiskolle tein tänään parannetun version samasta korotuksesta, jossa ei ole tuota "vuoristorataefektiä" katolle.
Tämän kuvan vasemman reunan ruuviparista noin 5cm oikealle saakka kiskon alla kulkee yhtenäinen 3mm paksu musta PE-muovilista, jota oli autotallissani jäljellä sopivat soirot tämän (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2859.msg22130#msg22130) ketjun inspiroimana jo vuodesta 2008. Sitten katon ulkopuolella tulee 20cm tyhjää ja nuo kolme 3x30mm rst L-profiilin palaa kapillaarikatkona. Tämän jälkeen ulompana jatketaan taas PE-muovilevyllä kiskon loppuun saakka, jossa on viimeiset 10cm kiskoprofiilista tuettu alta 4x40mm rst-latalla. Tässä on pieni epäilys riittääkö 3mm korkuinen rako rankemmalla sateella, mutta lisätään sitten noita uria yms. kestopuuhun vedenohjaimiksi. Jos nuo alaspäin osoittavat profiilipalat eivät tätä jo tee...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160815_alakisko_ongelman_korjaus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160815_alakisko_ongelman_korjaus.jpg/_full.jpg)

Ja kuten kuvasta näkyy, rst-lattaa (tai L-profiilikiskoa) ei ole edes yritetty lukita paikalleen, koska ne jämähtävät paikalleen noilla sivuttaisruuveilla, jotka painavat kiskoa viistokannallaan alas paikalleen. Lämpölaajenemisesta tai kutistumisesta ei ole tässä yhteydessä ongelmaa. (Kokonaan toinen kysymys on, aiheuttaako pakkaskutistuminen tähän (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160722_2x4_lankun_vahvistus.jpg/_full.jpg) terästankoon liikaa pituusmuutoksia, mikä vääntäisi kiskolankun jo kaarelle talvella? :shocked:)

Kuvittelin suunnitteluvaihessa, että pation puolella olisi koko rakenne 100x100 tavaraa.

Niin minäkin kuvittelin! Sitten "Näkymätön Viänänen" argumentoi, että siitä tulee liian raskaan näköinen kokonaisuus, enkä mennyt kokemattomana rakentajana väittämään kovin raskaasti osaavammalle kumppanilleni vastaan... :azn: Kiskon aluslankku syntyi siis 5,1m pituisesta kakkosnelosesta. Tässä ei pidempi kiskon aluspuukaan olisi ollut pahasta, niin katon saisi kauemmaksi sivulle, mikä vinkkinä mainittakoon rakennuksen kopioijille  :wink:

100x100-palkille jäi siis muuta käyttöä... :wink:
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160813_porrasrunko.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160813_porrasrunko.jpg/_full.jpg)

Tällaista harjapalkkikattorakennetta tehtäessä täytyy sitten muistaa, että jos hirveästi aletaan harjakorkeutta laskemaan/kattokulmaa muuttamaan, muuttuu samalla kuormitustilanne huomattavasti etenkin tuolla kattovasojen ja "kiskopalkkien" liitoskohdassa, kuten muuttuvat myös saksikattotuolissa vaikuttavat voimat. Varauksella suhtautuisin ainakin isoihin muutoksiin...

Asiallinen muistutus Veskulta. Tämä rakennus on monen  kompromissin yhteissumma ja toimii näistä huolimatta yllättävän hienosti.  :smiley:

Tuohon kattovasojen väliseen rakoon voisi laittaa myöskin verkon/kovalevyn.
Tulipa komia ja jykevän oloinen observatorio kaimalle! Oikeen hieno. Linnut tuppaa tulemaan kovilla pakkasilla yösuojaan observatorioon.. ja ampparit tekee kesällä pesiään - yleensä kaukoputken sisään.. Suosittelen tilkitsemään.

Kiitos kaimalle! Lintujen takia pitänee lisätä verkkoa tuonne väliin, sillä uteliaita tiaisia pyörii talvisin pihapirissä riittämiin. Ampiaisille ei ole niin pientä koloa, josta ne eivät mahtuisi sisään halutessaan. On siis turha taisto, jollei tämä (http://yle.fi/uutiset/nain_pidat_ampiaiset_loitolla__kotitekoinen_karkotin_syntyy_minuutissa/8875697) vinkki toimi.

Kyseessä on siis tällainen rako, josta voi kaventaa korkeutta vielä ulkopuolelta paneelia lisäämällä. Tuossa näkyy muuten se lopullinen kiilakappale, mikä tuli ulkonäkösyistä kattotuolien tuennaksi kaikkiin kahdeksaan kohtaan ylävasojen kiinnityspisteeseen (tämän (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160720_rungon_tuentaa_4.jpg) tilalle).

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160813_kattotuolin_kiila.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160813_kattotuolin_kiila.jpg/_full.jpg)

Pitkän viestin lopuksi tulee vielä yksityiskohtakuva katon lukitussalvasta... (näitä on kaksi kappaletta tuossa kiinteässä päädyssä).
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160813_kattosalpa_kahva.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160813_kattosalpa_kahva.jpg/_full.jpg)

Ja jossain vaiheessa tuli edes sen verran poutaa ja tyyntä, että pääsin viimeistelymaalaamaan tulevan tolpan (kierteistettyäni ensin sinne oikeaan suuntaan osoittavat jalustalevyn rei'ät).
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160814_tolpan_maalaus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160814_tolpan_maalaus.jpg/_full.jpg)

Tässä näkyy myös palanen nykyisestä askareesta eli seinäpaneelien sisämaalauksesta. Fiksu olisi maalannut nuo tietysti jo irrallisina, mutta jäipähän tekemättä aikanaan eli tyhmästä päästä kärsii koko muu ruumis!  :huh:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Ransu - 18-08-2016, 09:59:03
Tosi tyylikäs rakennus Timpellä. On ollut hieno seurata tätäkin projektia :cool:
Laskeskelin että 3 metrin teräskappaleen pituus muuttuu 30 asteen lämpötilamuutoksessa n. 1mm, lämpölaajenemiskerroin on 0.012 mm/(m*C), tuskin vaikuttaa tuohon puupalkkiin mitenkään
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 18-08-2016, 22:50:16
Kiitos laskelmista ja hienoa jos mökin ulkoasu on mieleen Ransu!
Tuo on näet niin keskellä pihaa, että on pakko panostaa rakennuksen ulkonäköönkin mm. perhesovun vuoksi.
Tässä hivenen rupuinen kännykkäkuva mökistä omassa ympäristössään, pitäisi joskus saada tuon ulkomaalauskin tehtyä...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160817_sateenkaari.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160817_sateenkaari.jpg/_full.jpg)

Ja hyvä juttu, jos tuosta 1,5m terästangon pituusmuutoksesta pakkasissa ei tarvitse olla huolissaan.  :smiley:
Havaintosuoja sai eilen myös sähköt sisälleen kahden pistorasian ja vikavirtasuojan muodossa. Mukaan tuli myös optio sisävalon kytkennälle, sillä ikkunaton koppi on melko pimeä sen jälkeen, jos/kun teen nuo reunarakojen kavennukset ja esteverkotukset.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mmu - 19-08-2016, 09:50:09
Ihan periaatteelista pohdintaa. Itse tekisin oman tornini sisustuksen mahdollisimman mustaksi, koska jo ikä aiheuttaa kaupunkivaloissa näköongelmia riittävästi. Toinen kysymys on rakennusfysikiaalinen. Puu on hygroskooppista, joten se on erinomainen tornimateriaali. Kun se maalataan, menetetään puun tietyt hyvät kosteusominaisuudet. Yleensä puusta kannataisi maalata vain toinen puoli, tässä tapauksessa ehkä vain julkisivu säänkeston takia. Sisäpuoli voisi olla "avoin", jolloin puu tasaa kosteusvaihteluita ja ei aiheuta kondenssia! Maalitehtailla on kyllä "selitys" kaikkeen, uskokoon ken haluaa. Hieno torni ja kaunista työtä, onnittelut.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 19-08-2016, 21:23:52
Kiitos, tuo sisämaalaus on tosiaankin hiukan kaksijakoinen juttu. Havaintosuoja tulee kaupunkiin ja 99%:sti vain kuvauskäyttöön. Tässä mielessä ei ollut tarvetta tehdä tuosta mahdollisimman pimeää katselupaikkaa seiniä mustaamalla. Hyvä ajatus sinällään, jos haetaan parasta visuaalihavaintopaikkaa. Tällä tienoolla on syksyllä parhaimmillaan 5,5 rajamagnitudin taivaat, joista tipahtaa magnitudi - puolitoista heikommaksi lumien tultua maahan. En siis koe kärsiväni juurikaan noista vaaleista seinistä, kun kuvausputkeni ei niistä pahastu.

Rakennuksena tästä on tehty mahdollismman hyvin läpituulettuva. Lattiassa on pitkittäisuuntaiset noin 3-4mm raot lattialautojen välissä (vallitseva tuulensuunta on lattiarakojen suuntainen ja tuuli pääsee rakennuksen alle hyvin). Katon rajassa kattotuolien välissä on reippaan kokoiset tuuletusraot poistolle. Käytännössä sisällä liikkuu havaittava ilmavirta aina kun ulkona tuulee (yleensä lähes aina nykyisin) ja katto/ovi ovat kiinni ja ilmanvaihto toimii ajatellusti. Olen ajatellut, että tällä ilmanvaihdolla saadaan kuivatettua helposti yön aikana mahdollisesti kertynyt kaste ja muu kosteus suojan sisältä. Tässä mielessä kosteus pääsee seinälaudoille myös sisäkautta, eikä se ole suojattua tilaa samalla tavoin kuin esim. varastorakennukset ovat. Tämän takia lienee pienempi paha pitää laudan pinnassa jokin suojaus sinistymistä, sienikasvua yms. vastaan, vaikka samalla menetetäänkin osa noista hyvistä kosteusominaisuuksista. Lisäksi käsittelemätön lautapaneeli ei ole takaa katsoen mikään ilo silmälle (ks. salpakuva (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160813_kattosalpa_kahva.jpg/_full.jpg)), joten murehdin sitten kymmenen vuoden päästä kenties paneelista hilsehtivää maalia... not!

Maalauksesta puheen ollen, tänään oli iltapäivästä sen verran poutaa että pääsin ulkomaalaushommiin. 120mm maalipensseli on oiva työkalu samanlevyisen paneelin ulkomaalaukseen Pika-Teholla ja tässä on jo lopullinen seinien värisävy nähtävissä...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160819_seinat_ulkomaalaus1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160819_seinat_ulkomaalaus1.jpg/_full.jpg)

Hiukan laajempana...
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160819_seinat_ulkomaalaus2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160819_seinat_ulkomaalaus2.jpg/_full.jpg)

Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: einari - 19-08-2016, 21:37:37
Mielenkiinnolla seurannut tätä projektia ja lopputulema näyttää todella hienolta - ja epäilemättä on myös funktionaalinen.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: DarkSide - 19-08-2016, 22:39:23
Alkaa näyttämään valmiilta, joten onnittelut lienevät paikallaan  :cool: Tarkkaan olen seurannut keskustelua ja miellyttävää havaita niin monen osallistuvan ja antavan apuja.
 Oikein kateellisuutta herättävä torni tuli, upeaa Timpen tiimin jälkeä katsella.
Sitten varoituksen paikka; topparit näyttävät alimitoitetuilta, joten älä liikuta kattoa kovalla vauhdilla Timo, jookos? Kunnon topparit ovat
vähintään M36- M72 tasoa airbägeillä varustettuna  :azn: Ikävää kuunnella rytinää pimeässä ja pakkasessa kun topparit pettävät...

Ps. Ote pensseliin on todella sormia raastava :evil:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 20-08-2016, 21:45:19
Ote pensseliin on todella sormia raastava...

Ote pensseliin on kuvaajan vasemman käden ote, kun oikeassa on EOS 5D Mk3 kokoinen järkkäri kannateltavana. Ei siis mikään oppikirjakuva pensselin käytöstä, mutta maalatessa hierotaan maali puupintaan sivellintä riittävällä voimalla ja toistuvasti edestakaisin painamalla. Homma on valmis, kun siveltimen alla on tasainen, peittävä kalvo maalia puun pinnassa, jossa ei ole valumajälkiä esim. terävissä reunoissa. Itse olen pyöritellyt samaa paikkaa 5-10 kertaa sivellen ja samalla siveltimen "kuivaksi" saaden. Maalin peittojälkeä tulee tietty tarkastella eli ei pidä jättää reikiä... :wink:
(Tuossa on maalipintaa ensimmäisen maalikerroksen jälkeen ja maalaan havaintosuojan seinät ulkoa kahdesti tuon tehdasmaalauksen päälle.)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 28-08-2016, 21:01:01
Muutama kuva taas lisää ketjuun...  :azn:

Tuolta suunnittelu-puolelta tuli vielä pieniä epäilyksiä tuon katon mukana liikkuvan seinäpäädyn painumisesta lumikuorman alla. Siellä ei ole yhtä järeää ja sivuille ulottuvaa vanerikolmiota, mikä on jalustan yli liikkuvassa seinäpäädyssä, joten ymmärrän "huolen" tuen puutteesta jolla piti saada katolla olevan painon aiheuttama vanerikolmiosta suoraan alaspäin vaikuttava voima jollain tavalla kompensoitua. Seinäpaneelit tuolla ulkopuolella osallistuvat tähän tuentaan, mutta tulipa tuonne tehtyä eräänlaiset "seinävasat" myös  seinän sisäpuolelle ts. runkokehikon pintaan. :grin: Harjan keskipiste ei sitten ole ihan noin paljon sivussa tuosta eli olisikohan se laudan leveyden verran keskempänä (epäkeskokattohan tämä on, mikä teetti muutamia lisäongelmia tekovaiheessa).

Kestopuulautaa jäi yli sen verran, että siitä sai tehtyä kuvan mukaisen rakenteen, jonka pitäisi oman järkeilyni mukaan auttaa tuossa seinäpäädyn tuennassa ja siirtää pystysuunnassa vaikuttavia voimia sivulle kulmia kohti. Huomatkaa 4 x 3 pisteinen ruuvikiinnitys seinärunkoon... ("seinävasa" kuuluu kait sarjaan ei niin hyvät ratkaisut, mutta menköön nyt osana muuta seinäpäädyn rakennetta, kun tuota päätyä en halunnut muurata kokonaan umpeen vanerilevyllä).

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160818_paatyseinan_tuenta.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160818_paatyseinan_tuenta.jpg/_full.jpg)

Sitten lupailin joskus niitä sisäkuvia, joten piti kaivaa kameraan 16-35mm zoomi ja napata muutamia nurkkakuvia observatorion sisätiloista sen laajimmalla polttovälillä... :wink:

Tässä katto on kiinni ja havaintosuoja pimeänä...
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160827_sisakuva_katto_kiinni.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160827_sisakuva_katto_kiinni.jpg/_full.jpg)

Ja tässä katto auki (kuvassa mukana jalustan "alempi puolisko", jolle oli tarkoitus tehdä alustavaa napasuuntausta illan pimeinä hetkinä).

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160827_sisakuva_katto_auki1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160827_sisakuva_katto_auki1.jpg/_full.jpg)

Ja samaa ovipäätyä itäisen havaintohorisontin suuntaan... (tuo päätytiiviste hakee vielä muotoaan eli korvataan paremmalla ratkaisulla myöhemmässä vaiheessa).

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160827_sisakuva_katto_auki3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160827_sisakuva_katto_auki3.jpg/_full.jpg)

Ja tästä kaakkois-eteläsuuntaan avautuvaa näkymää...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160827_sisakuva_katto_auki2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160827_sisakuva_katto_auki2.jpg/_full.jpg)

Maalausurakka on sekin vähitellen ohitse ts. uskomaton määrä pientä piiperrettävää nurkkaa, panelin pätkää ja koloa mahtuu maalattavaksi tällaiseen siirtyväkattoiseen havaintosuojaa...  :shocked: Väritys on tuollainen eli seinät vaalealla keltaisella, ovi ja tehosteet tummalla ruskealla (pitää miettiä, jos noita kestopuu-kiskopalkkeja vetää joskus vielä ulkopuolisilta osiltaan tuolla tummalla Terassiöljy-Valtilla, millä portaatkin on nyt kyllästetty/värjätty). Listat ja räystäiden aluset ovat valkoisella ja niissä on vielä paikoitellen toisen maalauskerran odottelua. Tässä siis jo tutuksi käynyt ovipääty ulkoa uudella ovivärityksellä...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160827_ulkomaalaus_ohi.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160827_ulkomaalaus_ohi.jpg/_full.jpg)

Jalusta on tuo käytetty viime syksyn (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=14550.0) ostos, joka on odotellut kärsivällisesti uutta havaintosuojaa ympärilleen... :rolleyes:
No, vähitellen odotus on ohitse. Ai niin, tuosta napasuuntauksesta sen verran, ettei ole kompassisuuntaan luottamista tuollaisen terästolpan läheisyydessä. Katkaisin tänään 6mm kierretapin, kun tein uusia reikiä tolpan 8 mm paksuun ylätasoon. Tuota kierretapin jämää rei'ästä irti moukaroidessani huomasin, että tolppa värähtelee (resonoi) liikaa omaan makuuni, vaikka on järeää tekoa. Se piti täyttää hiekalla ja sepelillä aina 20...30 cm yläpinnastaan saakka. Nyt se on selvästi aiempaa jämäkämpi esim. käsillä tehtyjen testi-iskujen alla. AP:n ruhtinaallinen atsimuuttisäätövara meni näet aivan reunaansa, kun katsoin tuota Pohjantähteen iltayöstä jalustan napatähtäimellä ts. suuntaus oli pielessä kymmenisen astetta.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 28-08-2016, 22:07:06
Hyvähän se oli lisätukea vaikkei muutaman millin leviäminen olisi haitannut koska toinen kisko on ei-ohjaava. Nyt Timpe saa huoletta lähteä maailmanympärimatkalle, lumi ei tuota ongelmia katolle.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 01-09-2016, 23:46:16
Pimeä koppi sai seinälleen valaistuksen havaintoajan ulkopuoliseen toimintaan ts. sähköistyksestä on iloa muutoinkin kuin vain jalustan virransyöttönä. :wink:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160830_valaistus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160830_valaistus.jpg/_full.jpg)

Putkikin on nyt jalustan päällä ja sille on löytynyt pari vajaata iltaa toiminnan ihmettelyyn. Park4 asento on sopivin ts. putki on vaakaan idänpuolella, vastapainoakselin osoittaessa länteen. Opiskelua riittää uuden kaluston kanssa, mutta perustoiminnallisuus on löytynyt (joskaan en ole ennättänyt tekemään muuta kuin alustavan napasuuntauksen PHD2:lla). Tuon jäljiltä syntyi yksi 60s testivalotus ilman guidausta: (1115 KB originaalikokoinen kuvatus alla, 120s valotus ilman guidausta teki jo soikeita tähtiä eli jatketaan suuntausharjoituksia)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/CCD+Image+20_no_guide_60s.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/CCD+Image+20_no_guide_60s.jpg/_full.jpg)

Laitteen koordinaatit ja synkkaus taivaalle on vielä mitä sattuu, joten goto-toimintoja ei uskalla käyttää, kun goto-ohjaus vie vääriin paikkoihin ja kapulan logiikka on sekin kovin outoa. (AstroTortillan synkkaus ei jostain syystä mene jalustan / kapulan muistiin, vaan se luulee meridiaanin löytyvän jostain lännestä putkea päin tolppaa ajamalla...  :tongue:) Tarvitaan siis muutama ilta lisää opetteluun ja taidan raapustella jalusta-asioista sitten lisää omaan ketjuunsa...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 04-09-2016, 23:14:16
Jalustakin alkoi olemaan (tähti)kartalla paremmin, kun sille teki ihan perinteisen tähtisynkronoinnin. Siirtelin siis putken osoittamaan Denebiä ja kerroin, että tässä on synkattu juuri Denebiin...
Ilmeisesti tuo halusi tämän tehtäväksi ainakin kertaalleen ja tulipa samalla testattua RCT:n käyttöä okulaarin läpi ekaa kertaa sen omistamisaikana :grin: Sinällään outoa, ettei AstroTortillan kautta tehty synkronointi kirjoittanut mitään laitteen pysyvään muistiin, josta koordinaatit luetaan aina virrat päälle kytkettäessä.

Saman illan aikana totesin, että RCT:n kollimointi on pysynyt kohdallaan keväästä 2016 ts. muutaman kaarisekunnin virheen saa aikaan pelkästään kameraa tarkentimeen eri tavalla kiristämällä.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/IMG_20160903_RCT_collimation.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/IMG_20160903_RCT_collimation.jpg/_full.jpg)

Sitten parantelin napasuuntausta ja ajoin PEMPron AP 1200 jalustan PE-virheen kartoittamiseksi. Eipä tullut huolta tuoltakaan suunnalta eli seurantavirheen arvot olivat mitä pitääkin (+/- 2,2") ilman PEC:iä. Syötin PEMProlta saadun korjauskäyrän jalustan muistiin ja vielä otin 2min testivalotuksen ilman guidausta ennen nukkumaan menoa aamukolmelta (nyt tuli pyöreitä tähtiä).

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160903_1st_PEMPro_AP1200GTO_no_PEC.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160903_1st_PEMPro_AP1200GTO_no_PEC.jpg/_full.jpg)

Napasuuntauksen parantelun ja PEMPron tutkailun välissä kuvasin ensivaloja tälle kokoonpanolle. PHD2:lla guidatut 10min osavalotukset onnistuivat nekin rutiinilla, joten systeemit alkavat olemaan vähitellen valmiina käyttöön :smiley: PHD:n käyrissä oli kylläkin mielestäni liikaa värinää, mutta 10m valotuksilla tuli pyöreitä tähtiä joten en huolestunut sen enempää asiasta. Pitää paremmalla ajalla katsoa PHD2:n parametrit kuntoon tälle jalusta/kaukoputki-yhdistelmälle ja tutkia tarkemmin tuota seurantakäyrää PEC-korjauksen kanssa.

Mutta sitten takaisin ketjun pääaiheeseen...
Stopparia moitittiin, joten piti väsätä tähän tuplavarmistus ja rakentaa tuo sillä tavoin, että kopin katto pääsi tulemaan kiskojen päähän saakka. Aiemmin katon kulku pysähtyi seinäpaneelin pintaan, eikä pyörän kohdalle ja erotus katon aukeamiseen oli +20...30cm. Nyt stoppari on ulompana ja erillisen kakkosnelosen pinnassa. Lisäksi kiskojen päädyssä on erillinen kulmarauta, mikä estää pyörien kulun kiskon päädyn ylitse. Tuo alin kakkosnelonen on tavallista puuta, joten se piti sivellä ulkokäyttöön tarkoitetulla Valtti Extra terassiöljyllä, sen väri sattui olemaan musta, joten myös nuo kaksi lyhyempää kestopuu kakkosnelosta saivat saman värin pintaansa :afro: (Ei huvittanut lähteä ostamaan 4,2m kestopuupölkkyä tuon vajaan metrin tarpeen takia ts. täällä alkavat olemaan kaikki rakennusmateriaalit jo hyvin vähissä.)

Tässä yleiskuva uudesta stopparista:
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160904_Stoppari_ver2a.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160904_Stoppari_ver2a.jpg/_full.jpg)

Tässä sivulta katsottuna pehmennys/jarrutus ennen kovaa pysähdystä:
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160904_Stoppari_ver2b.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160904_Stoppari_ver2b.jpg/_full.jpg)

Ja tässä tuo kova pysähdys eli kiskon päätepysäkki kummassakin kiskossa. Nämä on synkronoitu siten, että vauhti hiljenee hidasteissa ennen kuin tulee tuo kulmapysäytin.
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160904_Stoppari_ver2c.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160904_Stoppari_ver2c.jpg/_full.jpg)

Katto sujahtaa paikalleen myös ovipäädyssä ts. siellä on pehmeä pysähdys tehtynä tiivisteiden avulla, jotta kattoa ei saa ajettua perille siten, että kuuluisi kolahdus katon rungon tömähtäessä seinän runkoa vasten. Pikemminkin katto pitää vetää kahvasta paikalleen, jotta lukot saa kiinni. Ai niin, tiivistin myös liikuntasauman katon mukana kulkevan seinän alareunan ja rakennuksen rungon välissä. Retkipatjan materiaali on hyvä tiiviste seinärungon alareunassa eli sielläkin mennään pehmeällä kontaktilla aiemman 5-7mm raon sijasta.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Tikkes - 04-09-2016, 23:57:08
Komea on pytinki ja viimeisenpäälle varmisteltu. Sen verran tukevalta näyttää, ettei notku isommankaan lumikuorman alla. Taitaa kyllä katon kaltevuus jo varmistaa sen, että lumet solahtaa itsekseen pois kyydistä.
Onko tarkoitus automatisoida tuo katto vai jätätkö käsikäyttöiseksi?
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: DarkSide - 05-09-2016, 17:48:32
Hyvä juttu tuo vaimennus Timpe. Alkava talvikausi näyttää sitten totuuden  :azn:  Osaatko muuten sanoa,
mitä katto painaa? Omassa tornissa kattopuoliskon paino on noin 80 kg ja kovin kovaa en sitä työnnä topparia
vasten (pelkona katon putoaminen yli 2 metristä - tuhoutuminen).
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 05-09-2016, 20:37:09
Joo, katon kaltevuus on sellainen, että tuo tyhjenee (myös oman luuloni mukaan) melko nopealla aikataululla lumien kertymisestä. Automatisointi lienee kaukaista tulevaisuutta, mutten sulje sitä vaihtoehtoa kokonaan poiskaan. Tässä vaiheessa pitäisi miettiä seuraavaksi, kuinka nuo kiskot saa fiksuiten talvisuojattua juuri tässä rakenneratkaisussa, jossa seinä ikään kuin kiertää kiskon ympärillä, eikä jätä kiskojen ympärille paljoakaan vapaata tilaa esim. saranoiduille laudoille. (Hmmm... vai pitäisikö kehitellä jokin pitkällä varrella oleva sarana, mikä mahtuisi tuonne seinän ja kiskolankun väliin?-)

Oma ajatus on ollut tähän asti ostaa 110mm viemäriputkea (https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/viem%C3%A4riputki-muhvilla-110x2000), halkaista tuo ja miettiä kuinka putken puolikkaat saa pysymään mukavasti kiskorakenteen päällä lumi/jääsuojana. Kenties sopiva putken puolikkaan pidin tuossa seinällä ja toinen vastaava pidin kiskolankun toisessa päässä, joiden väliin puolikkaan saisi kiinnitettyä (ja helposti irroitettuakin). Edellistä lennokkaampi idea olisi rakentaa noiden kiskojen päälle kevyt-rakenteinen valokatteen runko, jonka voisi kipata lumisateen jälkeen pystyyn ja tyhjentää lumesta. Valokate tuossa pation päällä on kumminkin ollut koko ajan mukana ajatuksissa, mutta kiskojen alle sijoitettuna sitä tulee kovin matala kate etuosastaan. Ideoita? (Edellisistä kuvista näkee hyvin kuinka päätyseinä "kiertää" kiskojen ympärillä.)

Linnut tuppaa tulemaan kovilla pakkasilla yösuojaan observatorioon.. ja ampparit tekee kesällä pesiään - yleensä kaukoputken sisään.. Suosittelen tilkitsemään.

Tilkitty on... eli enää eivät linnut mahdu sisälle tuuletusraoista, jolleivat tule sitten pyörien/kiskon kulkuaukoista (sinne siis verkkoa esteeksi seuraavaksi?).
Tein ulkopuolelle liki normaalit räystään aluslaudoitukset ja jätin vastakkaisiin kulmiin katonrajaan ylös tuuletusraon, johon viritin melko tiheäsilmäisen verkon kulkuesteeksi.
Tässä kuvat...

Ulkoa:
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160905_tuuletusaukko_2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160905_tuuletusaukko_2.jpg/_full.jpg)

Sisältä:
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160905_tuuletusaukko_1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160905_tuuletusaukko_1.jpg/_full.jpg)

Tuossa jälkimäisessä kuvassa näkyy muuten uusittu RCT-putken huurresuoja, mikä on nyt kooltaan noin 2 cm ulompana kuin putken ulkoreuna -> Huurreputken ei pitäisi vinjetoida, eikä olla turhan tarkka aseteltava putken suulle.

Mitä olet suunnitellut asukiksi?

Hiukan viipyy täsmälliset vastaukset, mutta tässä alemmassa kuvassa näkyy kopin nykyinen kalustus; 10" RCT ja sille hankittu käytetty AstroPhysics 1200GTO jalusta (vm. 2010). Jälkimmäinen on syyllinen tähän havaintosuojaprojektiin, kun se oli noin kolmanneksen liian suuri kooltaan mahtuakseen entiseen Gemini G41 Obs+ jalustan mukaan mitoitettuun koppiini (foorumilla täällä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4407)). No, nythän tuonne mahtuisi jo jokin 16" putkikin ilman ongelmia eli mopo karkasi pikkuisen käsistä  :grin:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160905_AP1200GTO_suojassa.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160905_AP1200GTO_suojassa.jpg/_full.jpg)

Kirjoittelen lisää tuosta jalustasta omaan ketjuunsa...

Osaatko muuten sanoa, mitä katto painaa? Omassa tornissa kattopuoliskon paino on noin 80 kg ja kovin kovaa en sitä työnnä topparia vasten (pelkona katon putoaminen yli 2 metristä - tuhoutuminen).

Katon paino on jossain 200...250 kg tienoilla; varmasti yli 150 kg, mutta tuskin sentään 300kg.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: tuunari - 05-09-2016, 20:44:38
Onnittelut täältäkin upeasta projektista! Tuo jalusta tuli "hieman" puskista. Peukut sillekin....
-pasi
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: J Piira - 05-09-2016, 20:56:01
Tuo sinun todella hieno torniprojekti näyttää ikäänkuin kuuluvan tuohon talosipihaan. Todella hienoa työtä. Kunhan saan jalustani "valmiiksi", niin pitää varmaan käydä miettimään asiaa. Jos pääsisi eroon niistä hirveän näköisistä pressu- kehitelmistä jalustan suojana.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 05-09-2016, 21:49:36
Kiitos, talon pihaan kuuluminen oli tarkoituskin  :smiley:

AP 1200 GTO-jalustasta jatkot täällä, niin ei olla enää kaapissa tuon kanssa:  :grin:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=15555.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=15555.0)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Tikkes - 05-09-2016, 22:30:36
Tässä vaiheessa pitäisi miettiä seuraavaksi, kuinka nuo kiskot saa fiksuiten talvisuojattua juuri tässä rakenneratkaisussa

Olisiko tuohon mahdollista laittaa teräksestä pieni aura, joka auraa kiskolta suurimmat jääkimpaleet. Lisäksi siihen voisi asentaa jonkinlaisen harjan, joka sutii lopun lumen pois? Painoahan tuossa katossa on sen verran, että varmasti jäät murenee, kun vaan katon saa liikkeelle.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: naavis - 05-09-2016, 23:07:35
Tässä vaiheessa pitäisi miettiä seuraavaksi, kuinka nuo kiskot saa fiksuiten talvisuojattua juuri tässä rakenneratkaisussa, jossa seinä ikään kuin kiertää kiskon ympärillä, eikä jätä kiskojen ympärille paljoakaan vapaata tilaa esim. saranoiduille laudoille.

Komakalliolla tämä meinataan ratkoa laittamalla kiskojen sisään lämmitys, joka sulattaa jäät ja lumet pois.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 05-09-2016, 23:29:00
Olisiko tuohon mahdollista laittaa teräksestä pieni aura, joka auraa kiskolta suurimmat jääkimpaleet. Lisäksi siihen voisi asentaa jonkinlaisen harjan, joka sutii lopun lumen pois? Painoahan tuossa katossa on sen verran, että varmasti jäät murenee, kun vaan katon saa liikkeelle.

Jos mietitään pahinta mahdollista tilannetta, eli ensin sataa paljon lunta, sitten plussaa ja siihen päälle kova pakkanen, niin ku..... ollaan. Ei auta mielestäni pelkkä aura, vaan pitäisi olla lisäksi jotkut lämmityskaapelit tai muu lämmityssysteemi.

Yksinkertainen on kaunista, joten tuo halkaistu putki olisi varmaan hyvä, mutta tietty ainakin automaattiseksi vähän vaikea toteuttaa. Nippusiteitä vaan pari kolme per putki, niin pysyy kyllä kelissä kun kelissä ja sivuleikkureilla poikki kun haluaa kattoa siirrellä... Tosin ei mikään hieno ratkaisu ja pitää erikseen kiinnittää ne putket sitten uusilla nippusiteillä, mutta eipä taas sitten kesällä olisi mitään rumia virityksiä kun niitä ei tavitsisi.

Komakalliolla tämä meinataan ratkoa laittamalla kiskojen sisään lämmitys, joka sulattaa jäät ja lumet pois.

Hypistelin muuten työmaalla betonin lämmityskaapeleita yhtenä päivänä ja niitä on vaikka minkä pituisia. 34 metrinen oli muistaakseni 1340 wattinen. Niissä tosin luki että vain betonin sisään ja sen kuivattamiseen. Ihan perus vastushan tuo kait on mikä vaan lämpiää, ja jos "palaa" poikki ei vaan enää toimi, mutta joskus nuo kaapelit jopa menevät työmaalla styroxin läpi, eikä mitään sulamisia/poikkipalamisia ole kyllä tapahtunut. Jos joku haluaa niitä kokeiltavaksi, voin postiin laittaa. Siis saan niitä luvan kanssa kyllä ottaa, eikä tarvitse varastella :grin:(niitä on mennyt työmaalla pitkälle toista sataa)

Katosta sen verran, että ynnäilin nopeasti sen painoa, niin kuivana puurakenteet katossa painavat suurin piirtein joku 120 kg, tietty pellit kiskot ja muut päälle(esim. muutama kulmarauta :wink:) Niin äkkiä ollan tosiaan tuossa Timpen mainitsemassa 200 kilossa...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 06-09-2016, 21:05:20
Yksinkertainen on kaunista, joten tuo halkaistu putki olisi varmaan hyvä, mutta tietty ainakin automaattiseksi vähän vaikea toteuttaa.

Kiskojen suojausta pitää oikeasti miettiä lisää, mutta tuo halkaistu putki menisi varmaan alkuun ihan hyvin. Onko porukoilla heittää rakenne-esimerkiksi hyviä ja kevyitä muoviputkia, jotka sopisivat mukavasti tuollaisen vaakasuuntaisen kakkosnelosen päälle? Itselläni on aavistus, että 110mm viemäriputki on sekä hitusen liian pieni (vain 5mm pelivaraa asetteluun per reuna ja pysyykö tuossa lankun päällä, kun ei uppoa juurikaan lankun päälle?) ja kenties painavakin. Lämmityksiä en ajatellut laittaa kiskoihin näin nuukana miehenä.

Nuukuudesta puheenollen piti viimeinkin laskea ja lopputulos on tuossa liitteessä materiaalikulujen osalta.
Laskin siis työpöydältä kuitit yhteen ja sain vajaat 3700 euroa kokonaishinnaksi materiaalin osalta, tarkemmin noista liitetiedostoista (PDF ja Excel valittavissa maun mukaan, sama sisältö on kummassakin). Joku tekisi varmaan halvemmallakin, mutta en katsoin tehdessä enemmänkin tarpeen ja käyttökelpoisuuden perään kuin hankintahinnan. Materiaalit on käytetty melko tarkkaan kaikki tuohon rakennukseen, eikä yli ole jäänyt (lukuunottamatta noita työkalu-yleistarvikkeita ja maalipurkin jämiä). Osaan on kaiveltu, mitä löytyi autotallin perukoilta, mutta ainakin 90% tarpeista piti ostaa tuota varten (ja osa vielä kokemattomuuttaan hölmösti toimimalla ;).
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 06-09-2016, 21:18:27
Kiskojen suojausta pitää oikeasti miettiä lisää, mutta tuo halkaistu putki menisi varmaan alkuun ihan hyvin. Onko porukoilla heittää rakenne-esimerkiksi hyviä ja kevyitä muoviputkia, jotka sopisivat mukavasti tuollaisen vaakasuuntaisen kakkosnelosen päälle? Itselläni on aavistus, että 110mm viemäriputki on sekä hitusen liian pieni (vain 5mm pelivaraa asetteluun per reuna ja pysyykö tuossa lankun päällä, kun ei uppoa juurikaan lankun päälle?) ja kenties painavakin. Lämmityksiä en ajatellut laittaa kiskoihin näin nuukana miehenä.

Nuukuudesta puheenollen piti viimeinkin laskea ja lopputulos on tuossa liitteessä materiaalikulujen osalta.
Laskin siis työpöydältä kuitit yhteen ja sain vajaat 3700 euroa kokonaishinnaksi materiaalin osalta, tarkemmin noista liitetiedostoista (PDF ja Excel valittavissa maun mukaan, sama sisältö on kummassakin). Joku tekisi varmaan halvemmallakin, mutta en katsoin tehdessä enemmänkin tarpeen ja käyttökelpoisuuden perään kuin hankintahinnan. Materiaalit on käytetty melko tarkkaan kaikki tuohon rakennukseen, eikä yli ole jäänyt (lukuunottamatta noita työkalu-yleistarvikkeita ja maalipurkin jämiä). Osaan on kaiveltu, mitä löytyi autotallin perukoilta, mutta ainakin 90% tarpeista piti ostaa tuota varten (ja osa vielä kokemattomuuttaan hölmösti toimimalla ;).

110mm on ulkomitta, sisämitta taitaa olla vielä jonkun verran vähemmän, ulkoa en nyt muista. Katsopa netistä taipuisa salaojaputki tai sadevesiputki, on huomattavasti kevyempää ja sen saa halkaisun jälkeen väännettyä tuohon päälle, kun antaa periksi ja voihan nuo toki kiinnittää muutamalla ruuvillakin.... Veikkaisin muuten, että 6 metrin kanki 110mm viemäriputkea painaa alle 10 kiloa, ettei siinäkään mahdottomista painoista ole kyse :tongue:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timo Kantola - 07-09-2016, 00:11:45
Tässä vaiheessa pitäisi miettiä seuraavaksi, kuinka nuo kiskot saa fiksuiten talvisuojattua juuri tässä rakenneratkaisussa, jossa seinä ikään kuin kiertää kiskon ympärillä, eikä jätä kiskojen ympärille paljoakaan vapaata tilaa esim. saranoiduille laudoille. (Hmmm... vai pitäisikö kehitellä jokin pitkällä varrella oleva sarana, mikä mahtuisi tuonne seinän ja kiskolankun väliin?-)

Ei tarvii enään miettiä, tein sulle valmiin cad piirrustuksen - noudatat vain ohjeita. Lauri saa varmaan hepulin - sori siitä.
Tarviit 4kpl kulmarautaa, joihin kikkailet pitemmän varren päähän saranan ( Tarviit 4kpl saranoita)
2kpl 4" lautaa, niille pittuutta kiskon verran. Laudanpäälle ikkunan räystäspeltiä, vaikka punaista..
Kuva liitteenä, mitoitat vain..

Talvella kun on satanut 25cm lunta, putsaat lumet ja jäät noin kahdessa sekunnissa per kisko. Ei tarvii nippusiteitä... kikkailuja..

EDIT: Renderöin viellä Timpen kuvaan tuon suojan..
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 07-09-2016, 09:17:20
Ei tarvii enään miettiä, tein sulle valmiin cad piirrustuksen - noudatat vain ohjeita. Lauri saa varmaan hepulin - sori siitä.

Parempihan tuo on kuin mitä olisin itse saanut samassa ajassa aikaan.  :laugh:

Komakalliolle ei ole muuten löytynyt oikean mittaisia lämmityskaapeleita vielä, kun kaikki on joko 4m tai 6m. Voi olla että tuleva talvi menee skraban kanssa ja ensi kesänä mittatilatut kaapelit kiskojen alle. Katon moottoroinnin kanssa pitää kiirettä.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 07-09-2016, 21:04:28
Ei tarvii enään miettiä, tein sulle valmiin cad piirrustuksen - noudatat vain ohjeita. Lauri saa varmaan hepulin - sori siitä.

Hyvä on... lopetin miettimisen, kun Laurikin näytti vihreää valoa...  :cool:
Olin vähitellen muutenkin kallistumassa Kantolan Timpan nokkelan ratkaisun suuntaan (ISO kiitos kaimalle!), joten siitä piti väsätä revisio #1 tämän päivän aikana.

Tässä suojat ovat suljettuna: (ei paljon näy ulkonäössä)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160907_kiskosuojat_kiinni.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160907_kiskosuojat_kiinni.jpg/_full.jpg)

Ja tässä avattuna: (onpas tuo aurinko paahtanut kestopuuta, kun vertaa uuden ja vanhan värieroa)
(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160907_kiskosuojat_auki.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160907_kiskosuojat_auki.jpg/_full.jpg)

Muutamia muutoksia kaiman ideaan:
Lauta on suoraan 28x120 kestopuuta, ei tarvita suojapeltejä kestopuun suojaksi. Leveyttä on 22mm enemmän kuin vastaavassa 20x98 kestopuulaudassa, mikä antaa paremman suojan.
En tiedä, mihin olisin tarvinnut kulmarautoja, sillä vääntelin 4x40mm alumiinilattaa 90 asteen kulmaan ylhäältä ja ruuvasin kiinni saranan (https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014011303/Products/10074337) ruuvi+mutteri yhdistelmällä yläosasta lattaan kiinni. Sitten lisäsin vesivanerin palan saranan alalauan alle ja pulttasin nuo kaksi kahdella 6x90 rst ruuvilla ja yhdellä pienemmällä 4x40 rst ruuvilla kiinni viistosuuntaiseen kakkosnelos-tukeen. (Tuonne on tulossa vielä kolmas saranapari, lue alta lisää...)

Kuten huomaat, suojalaudat ylettyvät nyt reilusti yli nykyisen kiskon mitan, sillä meillä (enemmän itselläni) sattui "Näkymättömän Viänäsen" kanssa yksi suunnittelukäpy kiskojen mitoitukseen. Nyt kun huomioidaan GEM-jalustatyyppi (putki on jalustan sivulla, ei sen päällä) ja melko korkea katon harja (sivuun siirrettynä osin lounastaivaan peittona), niin näkymät tuonne suuntaan jäivät hitusen ahtaiksi katon takia. Kattoa pitää siis siirtää nykyistä pidemmälle syrjään ts. nykyiset kiskot ovat hiukan liian lyhyet! (Otan tuosta vielä kuvan putken suunnasta katsoen, niin näette tilanteen...)

=> Kiskoille tulee tehdä vielä jatkopala noin 60 cm pituudelta (ja siirtää jarru sinne), kunnes pihalamppu tulee katon liikkeen haitaksi, eikä kattoa saisi enää havaintosuojan sisältä vedettyä takaisin.
Seuraava mietintä on siis kannattaako tuonne päätyyn tehdä 100x100 pystytolpat (kestopuu-materiaalia on juuri tämän tarpeen verran)? Tästä on vaivaa mm. kaivamisen, pilarikengän valun ja lisärakennustöiden verran. Lisäksi tuota rst-lattaa pitäisi hankkia lisää, jollen kelpuuta sen tilalle eloksoitua 4x40mm alumiinilattaa, mistä jäi 1m pätkä ylimäärää tämänpäiväisistä ostoksista. Yläkiskon L-profiilia on tarvittava määrä. Tätä vaihtoehtoa pitää varmaan katsella huomenna lisää tuon 100x100 palkin kanssa. Se kolmas saranapari kiskosuojiin tulisi sitten kiskojen päähän.

Toinen vaihtoehto olisi rakentaa viistotuki tuolta pystytolpasta, mutta se vaikuttaa enemmän hätäratkaisulta kuin tuo uuden pystytolppa-parin lisääminen, sillä tämä tolppapari toisi lisää "visuaalista järeyttä" kiskosuunnitteluun. Nyt nuo kattokiskot näyttävät minusta sivusta katsoen pykälää alimittaisilta muutoinkin verrattuna rakennuksen muuhun kokoon!  :laugh:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timo Kantola - 07-09-2016, 22:28:27
Hyvä on... lopetin miettimisen, kun Laurikin näytti vihreää valoa...  :cool:
Melko nopeeta.

Pellillä saisi terävän reunan, mistä sadevedet tai sulavedet putoaa, nyt saattaa pudotella vedet laudan alle -> voi kerätä sopivissa oloissa paksunkin jään.
Täysin suojassa kiskot on vasta kun suoja on tiivis, esim kovan lumimyräkän jäljiltä on syytä kurkata että onko pahastikin lumessa. Jonkunlainen kompromissi avotaivaan ja vedenpitävän suojan väliltä on hyvä. Pelkkä lauta päällä antaa jo varsin hyvän suojan.

Liitekuvassa hahmoteltu kiskosuojan räystästä laudalle. Sekä Cad kuva kiskojen pidennyksestä.

Harmittavaa lsätyötä teettää kiskojen jatkaminen.
Katto taitaa painaa niin paljon että, lisää pönkää tarvitaan, viistotuella ei ehkä pärjää.
Tarkemmin ajateltuna... Jos olen ymmärtänyt oikein niin katto kulkee kuuden pyörän varassa - jos näin, niin:
60cm jatko, ja katto aivan kiskojen päätyyn ajettuna, kaksi kolmasosaa katon pituudesta- ja painosta jää tuon 100x100 palkin ja tornirakennuksen puolelle. Lisäkiskon tarvitsee periaatteessa vain estää kattoa kippaamasta. Joten mitään massiivista ratkaisua ei tarvi .. ehkä.
Cad kuvasta tuli normaalia huonompi, mutta mittatietojen puutteessa menköön.

Jos katto painaa vaikka 400kg, jaetaan se tasan kuudenpyörän kesken, niin tekee noin 67kg/pyörä. Jatkon pitää kestää noin 70kg.. yläkanttiin arvioituna.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 07-09-2016, 23:23:20
Joo, katselin noita avonaisia laudan reunoja itsekin ts. sinne kannattaa lisätä tippalistaa yms....
Kiskojen jatkotarpeen näkee hyvin tästä tämän iltaisesta yökuvasta lounaan suuntaan klo 23:10.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160907_roof_by_night.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160907_roof_by_night.jpg/_full.jpg)

Laskeskelin alkuun, että harjan taakse jäisi vain naapurin puita, mutta nyt tuosta on muutakin haittaa esim. alhaalla olevia kohteita kuvatessa. Huomaa, että putki on tuossa jalustan itäpuolella (länsipuolella ollessaan se olisi jo katon katveessa, kun pitää kuvata PEMPro-ajoa meridiaanille 0-deklinaatioon). Toisaalta itään näkee hyvin eli tämä on osittain kuvauskohteen valintakysymys.

Edit <aamulla>:
Pitää ihmetellä miltä nuo jatkot näyttäisivät. Ilman lisätolppia saattaa katon paino nousta liian suureksi olemassaolevien tolppien varassa kannettavaksi. Niiden perustus voi siis pettää ja painua maan sisään. Seurauksena on kiskojen viistous (alamäki) naapurin suuntaan ja kattoa ei saa enää takaisin ilman suurta voiman käyttöä ulkopuolelta. Voisi olla kumminkin viisainta tehdä suosiolla lisätolppapari tuonne päätyyn, niin ei tarvitse pelätä tällaista hankalasti korjattavaa jatko-ongelmaa. SWOT-analyysin (https://fi.wikipedia.org/wiki/SWOT-analyysi)i kertoo noin nukutun yön jälkeen...  :grin:

Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 08-09-2016, 10:28:09
Minä en olisi kovinkaan huolissani tolppien kantokyvystä, jos niiden alla on edes jonkinlainen antura. Haitallisempaa on, jos anturat eivät ole routasyvyyden alapuolella. Todennäköisempää on, että lappeelleen laitettu 50x100 palkki taipuu ilman hyvää tuentaa (ilmeisesti palkin alle laitettu vetotanko on tätä varten). Mökistä on tullut komea ja tästä onnittelut työporukalle, erityisesti näkymättämälle Vienäselle, jolla on selvästi kädentaitoa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 08-09-2016, 19:00:30
Jos katto painaa vaikka 400kg, jaetaan se tasan kuudenpyörän kesken, niin tekee noin 67kg/pyörä. Jatkon pitää kestää noin 70kg.. yläkanttiin arvioituna.

Taisin yrittää suunnitteluvaiheessa jossain sähköposteista muistaakseni selittää Timpelle miten tuo katon rakenne toimii, ja milloin minkäkin verran tulee kuormaa minnekin, kun kattoa liikutellaan. Sekin oli kyllä vaan hyvin myöhään illalla mietitty, aika sekava selitys :tongue:

Yksikertaisuudessaan sama tänne, keskipyörä on siis lähes ylimääräinen pyörä, katon reunimmaisille pyörille tulee todella suuri osuus katon kuormasta tuon harjapalkin takia... Tämä siis pitää muistaa kun muutoksia ym. suunnittelee...

Olin muistaakseni vähän sitä sun tätä mieltä myös tuosta vetotangostakin, koska se ei toimi vastavoimana päälle tulevalle kuormalle. Sama kun yrittäisi vetää trapetsinarua suoraksi päistään kun nuorallatanssija on sen päällä, no sehän tietysti ei onnistu... Tolpat tuonne päähän niin varmasti kestää, kuten Jouko tuossa mainitsikin. Tosin kyllähän tuollainen vinotukikin, jos sen tarpeeksi pystyyn laittaa kestää myöskin aikamoiset kuormat. Tässä miettisin mikä näyttää siistimmältä...

Edit: itseasiassa Ihan hyvältä näyttäisi, kuten tuossa Kantolan Timon kuvassa... Siirtäisin vaan vinotuen alapään kiinnityskohtaa huomattavasti alemmas. Saisiko tuonne esim. uuden tolppakengän tuon toisen viereen??
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 08-09-2016, 21:51:41
...keskipyörä on siis lähes ylimääräinen pyörä, katon reunimmaisille pyörille tulee todella suuri osuus katon kuormasta tuon harjapalkin takia... Tämä siis pitää muistaa kun muutoksia ym. suunnittelee...
Olin muistaakseni vähän sitä sun tätä mieltä myös tuosta vetotangostakin, koska se ei toimi vastavoimana päälle tulevalle kuormalle. Sama kun yrittäisi vetää trapetsinarua suoraksi päistään kun nuorallatanssija on sen päällä, no sehän tietysti ei onnistu... Tolpat tuonne päähän niin varmasti kestää, kuten Jouko tuossa mainitsikin.

Veskun selitykset ovat olleet mielessä nekin ts. en väheksy painoa mitä tulee päätypyörille. Olen kerran ajanut katon päädystä yli (vain pyörän verran) tuota jarrua vaihtaessani ja se oli yllättävän painava punnertaa takaisin kiskolle. Kattokin notkahti selvästi keskipyöränsä varassa ja nosti siis ovipäädyn pyörät kokonaan ilmaan, kun toisen päädyn pyöriltä hävisi kisko alta pois. On hyvin uskottavaa, että normaalisti paino on suurelta osin päätypyöräpareilla. Käytännössä kiskokaan ei ole absoluuttisen vaakatasossa, joten keskipyörät osallistuvat katon painon kantamiseen ainakin ajoittain, kun esim. ovipäädyn pyörä(pari) kevenee jossain kohdassa kiskoa. Olen mm. pyöritellyt yhtä pyörää, kun paino sen päältä on siirtynyt toisaalle jossain kohdassa. Käytännössä kaikki teräspyörät ovat kontaktissa rst-kiskoihin, mutta kontaktin lujuus vaihtelee eri paikoissa kiskoa.

Olen tänään kaivanut syviä (60-70cm) perustuskuoppia tuonne kiskojen suojalautojen päädyn alle eli sinne tulee uusi tolppapari samalla tavoin pilarikengällä valuun kiinni kuin nuo keskimmäiset tolpatkin. Kuopassa alin 20cm on pohjamaan päällä hiekkaa, sitten tulee järeämpää kiviseosta noin 10cm ja sen päällä loppumatka (40cm) hiekan sekaista sepeliä, jossa on seassa myös Leca RUH-250 harkko anturan virkaa toimittamassa. Käytännössä tämä uusi "juoksuhauta" yhdistää nuo kaksi tolpan perustusta toisiinsa ts. välissä ei ole tavallista sekamaata lainkaan. Kohtuullisen järeä perustus yhden suurimman osan aikaa tyhjänä seisovan pystypalkin kannattelemiseen. 

100x100 kestopuupalkkia on kahteen pystypuuhun ja sitten jää noin 1,2m pätkä, josta saisi tehtyä yhdet vaakapuutkin halutessaan kumpaankin kiskopuoleen. Lisäksi kävin tänään hakemassa 2 x 4,5m kestopuukakkosnelosta ja säädettävät pilarikengät, joilla saa loput tuennat ja kiinnitykset tehtyä kiskon jatkoihin ja näiden poikittaiseen parittamiseen (eli kiskojen yhdistämiseen toisiina). Pitää hiukan miettiä, kuinka noista saa ulkonäöltään nätin yhdistelmän olemassa olevan kiskotuennan kanssa, mutta eipä tuo kiskojatko tunnu muuten mitenkään mahdottomalta toteuttaa. Kuvia tulee sitten aikanaan  :smiley:

Tuosta pitkittäisesta kierretangosta olen eri mieltä, sillä se jäykistää vaakasuuntaista kakkosnelosta selvästi. Olen kokeillut eron tuossa välissä roikkumalla ja vetotanko lankun alla ikään kuin kasvattaa puun halkaisijaa ja estää olemassaolollaan lankun taipumista alaspäin. Trapetsi-taitelijatkin haluavat vaijerinsa kireälle ja periaatteessa trapetsilla olijan saa nostettua maasta ylös ihan vain vaijeria kiristämällä, joten en ymmärtänyt vertaustasi. Vaakatanko toimii siis käytännön vastavoimana kakkosnelosen alaspäin taipumiselle, mikä riittää itselleni, vaikken tiedäkään teoriaa miksi se toimii (joku muu varmaan hakee tuon ratkaisun toimintaperiaatteen verkosta).  :wink:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Kaizu - 09-09-2016, 08:44:28
Jos katto painaa vaikka 400kg, jaetaan se tasan kuudenpyörän kesken, niin tekee noin 67kg/pyörä. Jatkon pitää kestää noin 70kg.. yläkanttiin arvioituna.
Kun mitoitetaan vaadittavaa kantavuutta niin pitää ottaa huomioon pahin tapaus.
Jos katon tai kiskoston rakenne on vetelä niin kuorma jakautuu melko tasan kaikille pyörille. Jos taas rakenteet ovat jäykkiä niin kuorman kantaa kolme pyörää ja niistäkin suurimman osan kaksi ja yksi pienemmän osan. Mitoitus pitää siis tehdä niin että kaksi pyörää jaksaa kantaa koko kuorman, silloin ollaan varmalla puolella. Vaihtoehtoisesti katon rakenne pitää olla niin vetelä että kaikki pyörät kuormittuvat samalla voimalla. Todellinen tilanne on jossain näiden ääripäiden välillä.

Kaizu   
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 11-09-2016, 21:51:50
Jos katon tai kiskoston rakenne on vetelä niin kuorma jakautuu melko tasan kaikille pyörille. Jos taas rakenteet ovat jäykkiä niin kuorman kantaa kolme pyörää ja niistäkin suurimman osan kaksi ja yksi pienemmän osan. Mitoitus pitää siis tehdä niin että kaksi pyörää jaksaa kantaa koko kuorman, silloin ollaan varmalla puolella. Vaihtoehtoisesti katon rakenne pitää olla niin vetelä että kaikki pyörät kuormittuvat samalla voimalla. Todellinen tilanne on jossain näiden ääripäiden välillä.

Katosta taisi siis tulla aika jäykkä, kun  kerroin tuolla yllä, että osa pyöristä kevenee tietyissä paikoissa kiskoa kattoa tyhjänä ajellessa. Mukavan matalataajuinen jyrinä-ääni tuolta kumminkin tulee, kun kattoa liikuttaa edestakaisin, ei kuulu kitinöitä tms. kun katto liikkuu. Yläseinän rungossa jokin paikka narisee katon ollessa puolivälissä, mutten ole tuota vielä sen tarkemmin selvittänyt. Yksittäinen pyörä kantaa kumminkin 150 kg ja jos noista on yleensä vähintään neljä kiinni kiskoissa, niin ollaan turvallisten rajojen sisällä. (300 kg katto per 4 pyörää antaisi 75 kg/pyörä kuormitustason ja yleensä ollaan kumminkin kiinni kiskoissa kuudella pyörällä.)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 12-09-2016, 23:38:56
Taas yksi työvaihekuva lisää.  :smiley:
Tässä näkyy em. kattokiskojen jatko lisätolppaparin avulla. Tuollainen rakenne kiertää nätisti lampun aluskasveineen ja sen ympärille kasvaa aikanaan villiviiniä (jos istutus juurista onnistui). Kestopuumateriaalit riittivät nyt tuohon vaiheeseen ts. pitää käydä hakemassa vielä yksi kestopuu-kakkosnelonen tuonne päädyn rakenteisiin tuleviin viistotukiin. 100x100 palkkia riitti pystypuihin ja taakse yhteen vaakapuuhun, muut lisätuet on tehty kakkosnelosesta. Pystypuiden alla on vain puupalat, lisään sinne pilarikengät ja tuen ne betonivaluun (huomenna?). Saranoita pitää hakea pari kappaletta lisää ja kiskot pitää jatkaa noiden runkopuiden päälle.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160912_kiskojatko_vaihe1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160912_kiskojatko_vaihe1.jpg/_full.jpg)

Jos joku haluaa katsoa projektin kuvat peräkkäin, niin ne löytyvät aikajärjestyksessä tästä sivulta muutamaa irtokuvaa lukuunottamatta (sotkevat järjestyksen): http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/ (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/) :wink:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 18-09-2016, 18:54:52
Pitänee kirjoittaa tämä kiskomuutos loppuun saakka.
Lisäsin tuonne viistotuennat ja rakensin kiskojen suojista revisio kakkosen. Tuossa kävi näet sillä tavoin, että toinen suojaksi kaavailemani 120x28 kestopuulauta olikin ajan kanssa mallia "propelli" eli se veti itsensä kieroon pituussuunnassa alemman kiskon päällä ollessaan. Nuo metallisaranat saivat samassa yhteydessä huutia eli rakensin tuonne uudet saranasysteemit. Itseasiassa iteroin rakennetta pariin-kolmeen kertaan, kunnes olin tyytyväinen siihen kuinka suojalaudat loksahtivat paikalleen kiskojen päälle.

Tässä ykköskuvassa katto tulee nyt pihalampun kylkeen saakka eli noin 60 cm pidemmälle kuin ennen. Tämä muutos avarsi näkymiä eteläiselle taivaalle hyvin selvästi ja nyt katon harjasta ei ole enää haittaa. Voisin siis sanoa tämän havaintosuojan valmiiksi perusrakenteiltaan.  :cheesy:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160918_kiskojatko_vaihe2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160918_kiskojatko_vaihe2.jpg)

Sisäpuolelta näkymä on nyt tällainen ts. naapurin pihapuut tulevat esteeksi samassa kohtaa missä kulkee katon harjakin. Nyt mennään siis alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Kiskoja ei voisi tästä enää paljon pidentää, koska pihalamppu pitäisi siirtää ja sitten kattoa ei saisi enää takaisin kiinni sisältä. Mutta eipä ole tarvettakaan pidennykselle  :smiley:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160918_kiskojatko_sisalta.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160918_kiskojatko_sisalta.jpg/_full.jpg)

Tässä vielä kolmas kuva, jossa katto on suljettuna ja kiskojen suojalaudat kiinni.
Huomaa samalla kiskolautojen sivuilla kulkevat alumiinilistat (40x2mm), joiden tarkoitus on suojata kiskot lumelta, jäältä yms. talven kiusoilta. Ja kuten Kantolan Timo sanoi, niin suojalaudat on todella helppo siirtää sivulle pois paikaltaan, mikä tiputtaa samalla laudan päälle kertyneet irtolumet pois laudan päältä.  :azn: Tuossa näkyy samalla saranan rakennetta, mutta siitä on parempi kuva tämän jälkeen...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160918_kiskojatko_valmis.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160918_kiskojatko_valmis.jpg/_full.jpg)

Tässä se saranakuva ja kiskolautojen sivuttaissuojaus. Tuo ruskea pala on vesivaneria, mikä on pultattu kolmella 6x90 rst-ruuvilla 120x28 kestopuulaudan sivuun. Yläkiskon päällä on suora kestopuulauta ja alakiskon päällä se propellilauta, mikä piti asentaa kummastakin päästä tasaisesti kieroon. Yläkiskon kumpikin sivu on suojattu tuolla alumiinilevyllä, mutta alakiskolla suojaus on vain sillä sivulla missä rst-latta kulkee lähellä kiskolankun sivua.

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160918_kiskosuojaus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160918_kiskosuojaus.jpg/_full.jpg)

Tässä yhteydessä tuli kiskojen päähän kolmas stoppari-versio. Nyt tuolla on pehmeä solumuovi-tyyny ottamassa seinää vastaan, sen takana on poikittainen 120x28 kestopuulauta (kiinnitys tolppaan edellisessä kuvassa ja kulmaraudalla alapuoliseen kakkosneloseen). Kiskojen päissä on lisäksi kuvassa näkyvät kulmaraudat. Katto törmää liikkuessaan tuohon solumuovityynyyn ja liike lähtee pois ennen kuin pyörät pääsevät kontaktiin kiskojen päissä oleviin kulmarautoihin. Lisäksi kattoa on vaikea ajaa aivan kiskojen päähän vauhdilla ja voimalla, joten ylimenemisen vaara on nyt lähes olematon normaalikäytössä. Saa nähdä tuleeko lumen kertymisestä haittaa tuonne vaakapalkin päälle, muuta haittaa en nyt tuossa rakenteessa näe...

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160918_Stoppari_ver3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160918_Stoppari_ver3.jpg/_full.jpg)

Kiskolankkujen ja seinän välinen kolo on vielä suojaamatta, mutta pitää miettiä jos vaikka laittaisi suojalaudan päähän jonkin pehmeän suojauksen seinää vasten lumiesteeksi. Siinä se ei olisi haitaksi  muulle rakenteelle. Ai niin, tässä viimeisessä kuvassa näkyy myös solumuovikaistale, joka kulkee seinärungon alapinnassa. Sen tarkoitus on tiivistää liikkuvan katon alapäätysauma, mikä eroaa kiinteästä seinästä. Liikkuva katto-osuus on jää noin 5 mm ulommaksi kuin sen alapuolinen seinä (vesi tippuu alapuolen seinän yli) ja tämä tiiviste hoitaa tuiskulumen sisääntulon estämisen :wink:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 18-09-2016, 20:37:28
Tuohon saranasysteemiin miettisin tuon "vesivanerin" tilalle ehkä jotain toista materiaalia, tai ainakin pitäisi noiden viilujen poikkisuuntaiset pinnat, etenkin sahatut pinnat maalata tai käsitellä, jos et ole jo niin tehnyt... Itse tykkään käyttää tuosta vanerista nimittäin nimitystä filmivaneri, ei anna väärää kuvaa vedenkestävyydestä :laugh: Kyllähän siis tuokin varmaan pitkään kestää, mutta ei kuitenkaan ole kyllästettyyn verrattavissa...

Mutta voisiko nyt jo kuitenkin sanoa, että loppu hyvin kaikki hyvin :wink:

Niin ja muuten tuolla toisen havaintosuojan ketjussa tuosta havaintosuojan liikuteltavuudesta... Tämähän se vasta helppo olisikin siirtää. Palkit vaan alle ja ne naulauslevyt poikki harkoista ja sitten vaan nosturilla rekan lavalle. Tosin siinä olisi sitten uudelle kiinteistönomistajalle vähän järeämpi pyykinkuivausteline valmiina pihalla :grin:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timo Kantola - 18-09-2016, 20:43:38
Kätevän näköset suojat kiskoilla  :cheesy:
Muutenkin sen oloinen kokonaisuus että pääsee keskittymään olennaiseen. Onnea ja menestystä uuden observatorion pääobservaattorille!
Ja kiskosuojien alkuperäinen idea on Mika Luostarisen - ei minun, mainostan niitä koska niin kätevät.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 19-09-2016, 21:01:04
Tuohon saranasysteemiin miettisin tuon "vesivanerin" tilalle ehkä jotain toista materiaalia, tai ainakin pitäisi noiden viilujen poikkisuuntaiset pinnat, etenkin sahatut pinnat maalata tai käsitellä, jos et ole jo niin tehnyt... Itse tykkään käyttää tuosta vanerista nimittäin nimitystä filmivaneri...

Laitan Veskulle liitteeksi kuvan 10v pihalla ilman suojaa olleesta filmivanerin kulmasta. Tämän kulman jatkona on levyn palanen, mikä on maannut vanhan jalustakopin kiskojen päällä säässä kuin säässä ilman sen kummempia suojauksia (tämä vanerin pala on siis ollut itse sääsuojana ;). Ja kuten kuvasta näkyy, niin ei tuo ole mitenkään pahasti hapertunut kulmasta, vaikka olen sitä pyöritellyt ja pahoinpidellyt jäisessä/märässä maassa ja se on saanut niskaansa syysateet ja kevään sulamisvedet... Joku raja siis epäluuloisuudelle ja jos tuolla näkyy rakenteen heikkenemistä, niin vaihdan sitten tilalle jotain muuta materiaalia.  :grin:

Kulmat ja viilupinnat olen jo suojannutkin; tosin tänään piti tehdä vielä toinen suojauskerta ValttiColor Extralla (http://www.tikkurila.fi/kotimaalarit/tuotteet/valtti_color_extra), kun noissa iteroinneissa jäi muutama sivu raa'alle leikkauspinnalle. Kakkoskierros iteroinneissa käytti muuten sitä 120x28 kestopuuta saranalevynä, mutta tuollainen pätkä mokoma halkeaa päistään, vaikka sinne porasi 6 mm reiät niille 6x90 kiinnitysruuveille. Enemmän epäilisin kestopuuta tuossa mitassa, kuin tätä filmivaneria. Tässäkin mielessä tuollainen filmivaneri on hyvä valinta, koska siitä saa tehtyä jäykkiä muotoja pieneen mittakaavaankin (tuo saranan (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20160918_kiskosuojaus.jpg) alla oleva lauta on sitä 120x28 kestopuuta, josta saa mittakaavan filmivanerin palalle.

Niin ja muuten tuolla toisen havaintosuojan ketjussa tuosta havaintosuojan liikuteltavuudesta... Tämähän se vasta helppo olisikin siirtää. Palkit vaan alle ja ne naulauslevyt poikki harkoista ja sitten vaan nosturilla rekan lavalle...

Näinpä muuten onkin, en tullut ajatelleeksi asiaa tuolta kannalta. Suojan siirto onnistuisi luultavasti hyvin kuvaamallasi tavalla, koska kopin rakenteet on nyt tehty hyvin jäykiksi. Kiitos huomiosta!  :cheesy:

Kätevän näköset suojat kiskoilla  :cheesy: Muutenkin sen oloinen kokonaisuus että pääsee keskittymään olennaiseen. Onnea ja menestystä uuden observatorion pääobservaattorille!
Ja kiskosuojien alkuperäinen idea on Mika Luostarisen - ei minun, mainostan niitä koska niin kätevät.

Kiitos! Mikalle myös julkinen kiitos kiskosuojien ideoinnista, tuo idea ansaitsisi patentin, jos oltaisiin jenkeissä  :cool:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 19-09-2016, 21:42:04
Laitan Veskulle liitteeksi kuvan 10v pihalla ilman suojaa olleesta filmivanerin kulmasta. Tämän kulman jatkona on levyn palanen, mikä on maannut vanhan jalustakopin kiskojen päällä säässä kuin säässä ilman sen kummempia suojauksia (tämä vanerin pala on siis ollut itse sääsuojana ;). Ja kuten kuvasta näkyy, niin ei tuo ole mitenkään pahasti hapertunut kulmasta, vaikka olen sitä pyöritellyt ja pahoinpidellyt jäisessä/märässä maassa ja se on saanut niskaansa syysateet ja kevään sulamisvedet... Joku raja siis epäluuloisuudelle ja jos tuolla näkyy rakenteen heikkenemistä, niin vaihdan sitten tilalle jotain muuta materiaalia.  :grin:

Olen huomannut, että monessakin rakentamiseen liittyvissä asioissa, mahdollisimman suuri epäluuloisuus on monesti kääntynyt voitoksi :oops: Asia onkin ihan eri, jos käytössä on ns. "vanhaa" vaneria. Olen nähnyt tällaisen nykyisen "vesivanerin" menevän pilalle naulanreikien ja sahauspintojen kohdalta yhden talven jälkeenkin(oli varastoituna hienosti lumihangessa yhden talven). Yleisestikin vanerin laatu on mielestäni huonontunut radikaalisti, etenkin ulkomailta tuodun...

Onkohan kukaan muuten kokeillut tuohon saranasysteemiin neopreenikumia? Tuli vaan mieleen(en siis ole patentin perässä :grin:)Sen kun naulaisi/nitoisi lautaan sekä kiskoon koko matkalle tulisi samalla toisen puolen "pellitykset" sekä sarana samalla kertaa. Muistelisin, että jollain työkaverillani oli mökin ulkohuussissa saranat tehty kyseisestä materiaalista ja ovat säilyneet kymmeniä vuosia hyvänä.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 21-09-2016, 20:41:44
Asia onkin ihan eri, jos käytössä on ns. "vanhaa" vaneria. Olen nähnyt tällaisen nykyisen "vesivanerin" menevän pilalle naulanreikien ja sahauspintojen kohdalta yhden talven jälkeenkin(oli varastoituna hienosti lumihangessa yhden talven). Yleisestikin vanerin laatu on mielestäni huonontunut radikaalisti, etenkin ulkomailta tuodun...

Niinpä...  :cry:
Nähtäväksi jää, mihin laatuluokkaan tuo vuodesta 2008 lähtien autotallissani maannut vesivaneri kuuluu. Ainakin reikiä poratessa tuo pisti vastaan melko hyvin teräsporalle.
Neopreenikuminen sarana saattaisi hyvinkin toimia tuollaisessa rakenteessa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 12-11-2016, 21:49:04
Hyvinkäälläkin on tullut lunta ja tuiskunnut tuulen kanssa ihan kunnolla, joten on hyvä hetki tehdä inventaario mitä kopille kuului tänään lumisateiden tauottua.

Tässä ovat nuo nerokkaat Mika Luostarinen -mallin kiskosuojat toiminnassa eli kuvasarja 1-2-3 kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:  :cheesy:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20161112_kiskojen_lumisuojaus1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20161112_kiskojen_lumisuojaus1.jpg/_full.jpg)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20161112_kiskojen_lumisuojaus2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20161112_kiskojen_lumisuojaus2.jpg/_full.jpg)

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20161112_kiskojen_lumisuojaus3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20161112_kiskojen_lumisuojaus3.jpg/_full.jpg)

Viimeiseen kuvan tein vaakapuiden puhdistuksen harjalla, jottei tuonne kerry lumipaakkua estämään katon kulkua kiskojen perälle.

Havaintosuojakin oli pysynyt täysin lumettomana tuiskuista huolimatta, joten sen tiiviys on riittävän hyvä  :smiley:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20161112_DEC_motor_wait_setup.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20161112_DEC_motor_wait_setup.jpg/_full.jpg)

Tässä kuvassa putki on vapaasti pystyssä ja jalusta odottaa sen DEC-moottorin backlash-huoltokäyntiä AP:n tehtaalla. Huurretta näkyy tulevan kylmän metallin pintaan väistämättä, mutten tiedä tulisiko huolestua. Eivät ne muutkaan (http://www.designworldonline.com/telescope-motors-operate-in-120-f-antarctic-temperatures-2/) sääli AP-jalustaa kovemmissakaan olosuhteissa, joten.... Tietokoneboksille pitäisi varmaan virittää pitemmässä juoksussa jotain pientä lämmitystä ja nyt tuo QSI:n kamerakin on ulkoilman armoilla 24/7, joten noiden toimivuudesta ei ole samaa takuuta.

Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 17-12-2016, 17:37:53
Eivät ne muutkaan (http://www.designworldonline.com/telescope-motors-operate-in-120-f-antarctic-temperatures-2/) sääli AP-jalustaa kovemmissakaan olosuhteissa, joten.... Tietokoneboksille pitäisi varmaan virittää pidemmässä juoksussa jotain pientä lämmitystä ja nyt tuo QSI:n kamerakin on ulkoilman armoilla 24/7, joten noiden toimivuudesta ei ole samaa takuuta.

Ja kuten arvelin, niin heikko kohta löytyi edellämainituista  :undecided:
Käynnistelin laitteita noin kahden kuukauden jälkeen ja QSI 583ws antoi sähköt saatuaan punaisen ja keltaisen LED vilkkusarjan viiden sekunnin välein toistuvan Piiiiip-Pip summeriäänen kera. Kamera kytkeytyi kyllä ohjelmiin, mutta vasta sen lämmittely sisätiloissa sai kaikki toiminnot normaaleiksi (mukaan lukien jäähdyttimen toiminta). Lisäsin siis tuonne CCD-kameran ja seurantakameran ympärille pidemmän lämmityspannan ja tietokonelaatikkoon lyhyemmän pannan melko pysyvään asennukseen (pidempi (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p6179_Astrozap-Dew-Heater-Band-for-Tubes--250-285mm-diameter.html) ja lyhyempi (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p6196_Astrozap-Dew-Heater-Band-for-Tubes--115-135mm-diameter.html) panta). Pantoja ohjaa tällainen ohjainboksi (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p4669_Hitecastro-Mini-Controller-for-one-or-two-dew-heaters.html) ja virtaa syöttää rikki menneestä USB-kiintolevykelkasta periytynyt 12V/2A verkkovirtalähde. Pantatehoa olisi tarpeen (14.16W / 1.18A) + (6.24W / 520 mA) edestä eli tuon virtalähteen tulisi riittää pantojen lämmitykseen (käytän pantoja vielä puoliteholla lähinnä huurteen/kondensioveden kertymisen estoa varten). Mutta takuutahan näillä virityksillä ei ole eli mikä noista mahtaa sitten seuraavaksi pettää?  :tongue:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jussi Koponen - 17-12-2016, 18:27:57
Ohhoh, minulla on ollut tuo SBIG8300 ainakin 3 vuotta pihalla, eikä koskaan ole ollut ongelmia. Tietokone on Eq8:n hardcasessa, 5kpl 5A/12v muuntajia lämmittämässä. Lisäksi konetta pitää Milkyway@home -laskennat lämpimänä. Boksissa on myös sääasema lämpötilaa ja kosteutta tarkkailemassa. Kaikki piirilevyt olen suojannut elektroniikka-lakalla.

Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: W1lleM - 17-12-2016, 18:49:21
Kannattaisiko putken päälle kietaista löyhästi vaikkapa jätesäkki / pressu tms? Minulla on yksi vastapainotangon päällä peittämässä jalustan ja toinen putken päällä. Huonommassakin havaintosuojassa tuntuu kamppeet pysyvän hyvässä kunnossa näin. Tärkeintä on että viritys on alta auki ettei kosteus pääse kertymään.

ASI1600MM-C ja kaksi ASI120MM / MC kameraa hyrähti moitteetta käyntiin kun vähän aikaa sitten kävin omalla kopillani joka taatusti *kröhöm* paremmalla ilmanvaihdolla varustettu. :azn:

-V
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 17-12-2016, 19:34:04
Täytyypä ottaa tuosta vinkkiä omaankin setuppiin. Tarkoituksena on eräällä uudella superlaitteella käännellä kameran sähköjä pois päivän ajaksi tuulettimen säästämiseksi (ei voi pysäyttää softasta kuten esim. SBIGissä). Täytynee siis lisätä yhteen porttiin vielä lämmityspanta tohottelemaan kameraa pienellä teholla pilvisten, kylmien ja kosteiden viikkojen ajaksi.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 17-12-2016, 20:17:05
Ja kuten arvelin, niin heikko kohta löytyi edellämainituista  :undecided:
Käynnistelin laitteita noin kahden kuukauden jälkeen ja QSI 583ws antoi sähköt saatuaan punaisen ja keltaisen LED vilkkusarjan viiden sekunnin välein toistuvan Piiiiip-Pip summeriäänen kera. Kamera kytkeytyi kyllä ohjelmiin, mutta vasta sen lämmittely sisätiloissa sai kaikki toiminnot normaaleiksi (mukaan lukien jäähdyttimen toiminta). Lisäsin siis tuonne CCD-kameran ja seurantakameran ympärille pidemmän lämmityspannan ja tietokonelaatikkoon lyhyemmän pannan melko pysyvään asennukseen (pidempi (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p6179_Astrozap-Dew-Heater-Band-for-Tubes--250-285mm-diameter.html) ja lyhyempi (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p6196_Astrozap-Dew-Heater-Band-for-Tubes--115-135mm-diameter.html) panta). Pantoja ohjaa tällainen ohjainboksi (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p4669_Hitecastro-Mini-Controller-for-one-or-two-dew-heaters.html) ja virtaa syöttää rikki menneestä USB-kiintolevykelkasta periytynyt 12V/2A verkkovirtalähde. Pantatehoa olisi tarpeen (14.16W / 1.18A) + (6.24W / 520 mA) edestä eli tuon virtalähteen tulisi riittää pantojen lämmitykseen (käytän pantoja vielä puoliteholla lähinnä huurteen/kondensioveden kertymisen estoa varten). Mutta takuutahan näillä virityksillä ei ole eli mikä noista mahtaa sitten seuraavaksi pettää?  :tongue:

Onhan ollut kyllä aika kostean oloinen talvi tähän mennessä, että on kyllä noi vehkeet varmasti kovilla vaikka katto päällä onkin... Toivottavasti nyt nuo pannat auttaisivat...
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jussi Koponen - 17-12-2016, 20:17:44
Täytyypä ottaa tuosta vinkkiä omaankin setuppiin. Tarkoituksena on eräällä uudella superlaitteella käännellä kameran sähköjä pois päivän ajaksi tuulettimen säästämiseksi (ei voi pysäyttää softasta kuten esim. SBIGissä). Täytynee siis lisätä yhteen porttiin vielä lämmityspanta tohottelemaan kameraa pienellä teholla pilvisten, kylmien ja kosteiden viikkojen ajaksi.

Ei tuota 8300:sta saa tuuletinta sammutettua erikseen, etäohjausreleellä katkaisen virran.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 17-12-2016, 21:02:46
Ahaa. Tähtikallion STL-1001:stä on tullut napsittua etäyhteydellä tuuletinta pois. On muuten aivan huikean vaikea löytää se asetus Maximista, muista softista ei taida olla mahdollistakaan.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 18-12-2016, 16:24:19
Kannattaisiko putken päälle kietaista löyhästi vaikkapa jätesäkki / pressu tms? Minulla on yksi vastapainotangon päällä peittämässä jalustan ja toinen putken päällä. Huonommassakin havaintosuojassa tuntuu kamppeet pysyvän hyvässä kunnossa näin. Tärkeintä on että viritys on alta auki ettei kosteus pääse kertymään.

Päällä makaava kevytpeite saattaisi ajaa asiansa, mutta mistä tuon tietää. Koppi on pysynyt sisältä hyvin kuivana koko syys/talvikauden, mutta lämpötilanvaihtelut +5°C...-20°C välillä päivän pari viiveellä ovat hankalia kaikkien metalliosien kannalta. Kylmä teräs/alumiini kerää pintaansa aina huurteen, kun se tuodaan lämpimämpään tilaan. Käytännössä tuo lämmin tila on nyt muutaman kuution kokoinen koppi, jossa lämpötila seuraa viiveellä ulkoilman lämpötilaa. Metalliosat ymmärrettävästi ovat hitaampia reagoimaan, joten tuota kuuraa syntyy niiden pinnoille. Näkyy hyvin alla olevassa kuvassa AP:n vastapainoissa. Tuostakaan ei pitäisi olla ongelmaa AP:n tapauksessa, toisin kuin 10Micron jalustoissa tämän keskustelun (http://www.cloudynights.com/topic/559442-which-ap-mount/page-2) mukaan (vieritä alas nimimerkin Lagonda kokemuksiin: "Just after two to three years counterweight are full of rust.").

Mitään tuiskulunta en ole kopin sisältä vielä löytänyt ja jaloissa kulkeutuvan irtolumen saa lakaistua lattiarakojen välistä alas perustuksiin ts. tuo 5mm rakovälillä tehty, alta tuulettuva lautalattia on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, koska koppi tuntuu aina olevan kuivana kun sinne menen.  :smiley:

Tässä on vielä kuva siitä pantalämmityksestä kameran ympärillä:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20161218_kameralammitys.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20161218_kameralammitys.jpg/_full.jpg)


Nyt tuolla on sähköt päällä lämmityspantoihin (kamerat + pikkuinen NUC-PC) ja sitten tietokonelaatikossa olevaan Starizonan ohjainboksiin, joka on omalla virtalähteellään kiinni verkkosähkössä. Samalla tavoin tuo NUC-PC saa ensiöpuolelle sähköt eli emolevyllä kulkee hituvirtaa virtalähteen kautta, vaikkei se olekaan päällä. Tuolle muoviselle tietokonelaatikolle joutuu varmaan vielä kehittämään eristyksen ympärille, kun pakkanen tästä kiristyy. Näyttönä toimivan 13.1" HDMI-paneelin saa pelastettua lämpimään sisälle, koska NUC-PC käy ja kukkuu ilman tuota näyttöäkin vallan hienosti. Hmmm... saisikohan tuollaisen herätettyä verkosta VNC wifi-yhteydellä?
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: JiiHoo - 18-12-2016, 17:09:27
Näyttönä toimivan 13.1" HDMI-paneelin saa pelastettua lämpimään sisälle, koska NUC-PC käy ja kukkuu ilman tuota näyttöäkin vallan hienosti. Hmmm... saisikohan tuollaisen herätettyä verkosta VNC wifi-yhteydellä?

Jos emolta vaan löytyy tuki Wake-on-Lanille (useimmissa se taitaa nykypäivänä olla), niin kone on helppo potkaista ylös sopivalla WOL-clientilla lähettämällä herätyspaketti sen MAC-osoitteeseen. WOL-clienttejä löytyy googlaamalla eri käyttiksille.

Saatat joutua enabloimaan WOL:n BIOS:sta, mutta muuta sen kummempaa ei pitäisi joutua tekemään kunhan koneen verkkokortti saa vaan virtalähteeltä stand-by virran. Toki esim. sähkökatkon tullen saatat joutua käynnistämään koneen kertaalleen nappia painamalla, ainakin itselleni on käynyt välillä niin FreeNAS-purkkini kanssa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: naavis - 18-12-2016, 17:28:44
Valitettavasti WOL toimii vain piuhan yli, ei wifin.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: JiiHoo - 18-12-2016, 20:37:38
Pahus, totta. Tuo pieni yksityiskohta ei tullut mieleen. Tai no, tarkalleen ottaen joitain valmistajakohtaisia WoWLAN-toteutuksia on ollut olemassa, esim Intelillä Centrinon kanssa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 07-01-2017, 21:56:57
Tultiin taas -25°C pakkasesta -3°C pakkaseen noin vuorokaudessa ja sehän pistää kaikki laitteet paksun kuura-kerroksen alle. Tässä siis tuoreita kuvia kopista sisältä:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/AP1200GTO/Frosted_AP1200GTO_07012017.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/AP1200GTO/Frosted_AP1200GTO_07012017.jpg/_full.jpg)

Tässä toinen kuva kameran lämmityspannan hyödystä:

(https://foorumi.avaruus.fi/proxy.php?url=http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/AP1200GTO/Frost_and_heating_benefits_07012017.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/AP1200GTO/Frost_and_heating_benefits_07012017.jpg/_full.jpg)

Tuo osoittaa kuinka laajalle alalle pannan teho riittää estämään kuuran syntyä, vaikkei tuo panta ole mitenkään lämmin käsin kosketeltaessa.
Toinen asia mitä tuosta näkee, on revisio nro 3 noista kaapelikuljetuksista kameralta jalustalle. Tämän tyyppinen tiukka niputus (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/AP1200GTO/IMG_20161009_cable_ties.jpg) taitaa olla kovissa pakkasissa liian jäykkää tankoa, mikä aiheuttaa kenties noita piikkejä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/AP1200GTO/Guiding_05012017_problem.jpg) seurantakäyrään. Otin siis noita niputuksia pois kaapelien ympäriltä, mutten ole ennättänyt seuraamaan on tuosta jotain apua.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: kurppa - 07-01-2017, 23:06:30
miten AP:een jalusta muuten suorioutuu suomalaisissa oloissa? :)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 08-01-2017, 12:30:54
Ei ole ollut huomauttamista. Liittimet on suunniteltu ääriolosuhteita varten, samoin moottorit yms. jalustan liikkuvat osat, joten ne vain toimivat kun perussäädöt saa kohdalleen ja oppii käyttämään tätä jalustaa. Tällaista se tuntuu aina vain olevan minulle uusien (=käytettyjen) laitteiden kanssa ts. menee vähintäänkin yksi kausi uusien asioiden ja laitteiden tapojen opiskeluun/säätämiseen. (Useammin toistuvat selkeän sään jaksot lyhentäisivät toki tähän toimintaan tarvittavaa aikaa...  :tongue:)
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timo Kantola - 08-01-2017, 14:10:59
Tultiin taas -25°C pakkasesta -3°C pakkaseen noin vuorokaudessa ja sehän pistää kaikki laitteet paksun kuura-kerroksen alle.

Mulla on havaintosuojassa 650W lämpöpuhallin, pidän sitä ajastimella yöllä tunnin/vuorokausi lämmittämässä (kuivattamassa) suojaa, paitsi havainto öinä.
   Kun keli lämpenee nopeasti, niin kuin nyt tapahtui, pidän lämppäriä 2h puhaltamassa jalustaan ja kaukoputkeen jotei kosteus tiivistyisi kuvaamallasi tavalla.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 08-01-2017, 19:09:40
Hyvä vinkki, kiitos! Tuon voisi toteuttaakin kun ajastin vapautuu vaimon jouluvalokäytöstä (tänne jäi näet ylimääräiseksi yksi auton sisätilan lämppäri, kun vaihdoin kaksi käytettyä kulkuvälinettä yhteen uudempaan).
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: naavis - 08-01-2017, 19:49:13
Asiaan voi toisaalta ottaa insinöörimäisen lähestymistavan, ja viritellä myös lämmitykselle tietokoneohjauksen... (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8177.msg144897#msg144897) :grin:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: pnuu - 08-01-2017, 19:50:56
Hyvä vinkki, kiitos! Tuon voisi toteuttaakin kun ajastin vapautuu vaimon jouluvalokäytöstä (tänne jäi näet ylimääräiseksi yksi auton sisätilan lämppäri, kun vaihdoin kaksi käytettyä kulkuvälinettä yhteen uudempaan).

Kannattaa vilkaista että ajastimen tehonkesto on riittävä, ettei laukea heti alkuunsa.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Timpe - 09-01-2017, 22:02:32
Joo, nuo ajastimet (2x) ovat 3500 W teholla, joten ei ongelmaa lämmittimen tehonkäytöstä. Tuossa kävi tosin siten, että noista huonompi (tähän käyttöön ajateltu) oli mallia "kiinalainen" ja kytki siksi sähköjä mekaniikallaan vähän miten sattui. Päädyin tältä erää viemään sen paremman ajastinmallin havaintosuojaani lämppäriajuriksi ja kävin hetken päästä kuivaamassa rätillä tuon "monsuunikondension" (-25°C pakkasesta -3°C:een) jäljet pois noista kylmistä harrastusosista. Nyt puhallellaan vielä tunti-pari loppukuivatusta ennen kuin teen pysyvämmän vuorokausiajastuksen yöajalle.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: mistral - 10-01-2017, 20:48:11
Mitä olen seurannut kylmintä hetkeä lämpökäyrissä niin vasta aamulla saavutetaan kylmin arvo, siis jos on kirkas taivas eikä pahemmin pilviä. Olen selittänyt sen itselleni sillä kun aurinko lämmittää ilmakehää noustessaan (ilmakehässä olevat kosteushiukkaset muuttuu kaasuksi), niin maan pinnalla oleva lämpösäteily pääsee paremmin ulos avaruuteen eikä heijastu takaisin palauttaen lämmön ikäänkuin heijastuksena. Näin kylmin hetki kestää lyhyen ajan koska aurinko alkaa hetikohta lämmittää metsiä ym ja lämmöt nousee jyrkästi sen jälkeen.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 10-01-2017, 21:37:00
Aurinko ei (käytännössä ollenkaan) lämmitä ilmaa jonka läpi se paistaa. Aurinko lämmittää maanpintaa josta lämpö johtuu ilmaan.

Kylmimmän hetken sijoittuminen aamuun johtuu yksinkertaisesti siitä että maa on hidas sitomaan ja luovuttamaan lämpöä. Kun kirkkaana yönä maanpinnasta karkaa lämpöenergiaa avaruuteen (huom. säteilemällä, ei johtumalla), niin jäähtyminen jatkuu niin kauan kun taivas on kirkas eikä mikään muu (aurinko) ala lämmittää maata uudestaan.

Jos aamukin on selkeä, niin jäähtyminen voi jatkua vielä auringonnousun jälkeenkin, sillä taivaalle karkaa edelleen energiaa mutta juuri noussut loivassa kulmassa paistava aurinko tuo vielä hetken aikaa vähemmän lämpöenergiaa maahan kuin mitä siitä karkaa.

Samasta lämpenemisen hitaudesta johtuu että päivän lämpimin hetki saavutetaan iltapäivällä eikä keskipäivällä.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 10-01-2017, 21:46:48
Eikös tähän liity myös joku inversiojuttu :shocked: Maanpinnassa on kylmä kerros ja se nousee ylemmäs(mittareiden tasalle), tai toisena vaihtoehto että ylempi kylmä kerros korvaa sen alempana olevan lämpimän kerrokse mikä lähtee nousemaan ylös???
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 10-01-2017, 21:53:59
Joo, samalla tavalla kuin päivällä auringon lämmittämä maanpinta johtaa lämpöä ilmaan, niin yöllä säteilyjäähtymisen takia kylmenneeseen maanpintaan johtuu ilmakehästä lämpöä. Syntyy pintainversio, jossa maan pinnan lähellä on kylmempää kuin hieman ylempänä.

Pintainversion korkeus riippuu monestakin seikasta. Kesäöisin se taitaa olla jossain kymmenien tai satojen metrien korkeudessa ja aamulla maanpinnan lämmetessä inversio hiljalleen purkautuu, jonka jälkeen lämmenneet ilmakuplat pääsevät nousemaan sitä rajaa korkeammalle ja alkaa syntyä kumpupilviä. Talvella voi toimia vähän eri tavalla, kun ilmakehän alimman rajakerroksen inversio (siis se joka majailee kesäisin jossain 1-3 kilometrissä) voi olla paljon alempana.

Viralliset lämpötilat luetaan kahden metrin korkeudelta maanpinnasta. Enpä ole aiemmin törmännyt siihen että mietittäisiin noin alhaisen inversiokerroksen heilumisen vaikutusta lukemiin.

Noin yleisesti, kylmimmän hetken sijoittuminen aamuun on kyllä helpohko selittää ilmankin inversioita.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: VeskuP - 10-01-2017, 22:15:53
Maanpintainversio taisi olla se mitä muistelin. Joo ei sillä varmaan sitten ole niin suurta merkitystä kun ajattelin. Tietty jossain laaksomaisilla alueilla ehkä voisi olla enemmänkin jos laakson pohjalle kertyisi paksumpi kylmä kerros. Mutta joo, tähtitorniin tuskin inversiokerros vaikuttaa :grin:
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Kaizu - 11-01-2017, 13:19:37
Tultiin taas -25°C pakkasesta -3°C pakkaseen noin vuorokaudessa ja sehän pistää kaikki laitteet paksun kuura-kerroksen alle.

Omassa kuupassani ei ollut huurretta. 60 W:n lamppu oli tehtävänsä tehnyt ja sammunut. G11 jalustan patteri oli tyhjä ja jalusta menettänyt muistinsa. Todennäköisesti ajallinen yhteensattuma, tuskin johtui pakkasesta. Patterin vaihdon jälkeen jalusta toimi moitteettomasti. Havaintotilaan jäänyt työmaaläppäri murahti kerran ja sen jälkeen ilmoitti "warming up, wait for a while". Kymmenen minuutin päästä sekin starttasi normaalisti. Tietokonehuoneen lämpö (+5C) oli houkutellut lähiympäristön hämähäkit talvehtimaan. Siellä oleva tietokone ei tiennyt pakkasesta mitään.

Kaizu
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 11-01-2017, 13:48:23
Komakallion triplakopissa UPS, jonka takana kaikki laitteet ovat, päätti että lämpömittarin näyttäessä -25 täytyy varmuuden vuoksi sammuttaa itsensä. Olisi kyllä kivempaa jos sähkönsyöttö jatkuisi vaikka sitten ilman akkuvarmistusta..

Seuraavaksi UPS saa kaappiin kaverikseen 100W PTC-lämmittimen termostaatin kera.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Jussi Koponen - 11-01-2017, 14:22:49
Komakallion triplakopissa UPS, jonka takana kaikki laitteet ovat, päätti että lämpömittarin näyttäessä -25 täytyy varmuuden vuoksi sammuttaa itsensä. Olisi kyllä kivempaa jos sähkönsyöttö jatkuisi vaikka sitten ilman akkuvarmistusta..

Seuraavaksi UPS saa kaappiin kaverikseen 100W PTC-lämmittimen termostaatin kera.

Onko mitä merkkiä kyseinen UPS? Mulla on Eatonit pelittänyt -36 asteessa moitteettomasti.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 11-01-2017, 14:44:10
Tällainen: https://www.verkkokauppa.com/fi/product/1620/cvmgr/APC-Back-UPS-RS-Pro-1500VA-UPS-toimistoon

Ei sinänsä ole edes kyse siitä että toimisiko pakkasessa vai ei, se vain ihan suunnitellusti nostaa kädet pystyyn -25:ssä virheilmoituksen kera. Ilmeisesti tarkoitettu vähän lämpimämpiin toimistoihin.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: kjj - 11-01-2017, 18:09:10
Seuraavaksi UPS saa kaappiin kaverikseen 100W PTC-lämmittimen termostaatin kera.

Noiden kanssa kandee muuten mahdollista sulaketta mitoittaessa huomata, että kyseinen lämppärityyppi imaisee huomattavasti nimellisarvoaan isomman tehon kylmänä käynnistyesssään. Duunissa piti taannoin erään asennuskaapin sisältö pitää plussan puolella ja meni pari sulaketta ja muutama kuppi kahvia, ennen kuin huomattiin, että nimellisarvoltaan 30w lämppäri pöhisi n. 200 watin teholla melkein minuutin sen jälkeen, kun termostaatti oli potkaissut käyntiin.

Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: Lauri Kangas - 11-01-2017, 18:23:52
Noiden kanssa kandee muuten mahdollista sulaketta mitoittaessa huomata, että kyseinen lämppärityyppi imaisee huomattavasti nimellisarvoaan isomman tehon kylmänä käynnistyesssään. Duunissa piti taannoin erään asennuskaapin sisältö pitää plussan puolella ja meni pari sulaketta ja muutama kuppi kahvia, ennen kuin huomattiin, että nimellisarvoltaan 30w lämppäri pöhisi n. 200 watin teholla melkein minuutin sen jälkeen, kun termostaatti oli potkaissut käyntiin.

On tiedossa. Valitun rakkineen max. inrush current on noin 4.5 ampeeria mikä oli aika vähän moneen muuhun vastaavaan tuotteeseen verratuna. Täytyy kuitenkin ennen käyttöönottoa vähän demoilla että varmasti soveltuu tarkoitukseen.
Otsikko: Vs: Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?
Kirjoitti: iosainio - 11-01-2017, 20:18:47
Komakallion triplakopissa UPS, jonka takana kaikki laitteet ovat, päätti että lämpömittarin näyttäessä -25 täytyy varmuuden vuoksi sammuttaa itsensä. Olisi kyllä kivempaa jos sähkönsyöttö jatkuisi vaikka sitten ilman akkuvarmistusta..

Seuraavaksi UPS saa kaappiin kaverikseen 100W PTC-lämmittimen termostaatin kera.

Pakkanen hyydyttää muitakin akkuja kuin autojen. Lipeäakku olisi aika hyvä pakkasellakin.

Duunissani pakettiautojen takaosassakin on lämmitykset, kun pakkasessa jäähtyneistä akkukoneiden akuista ei pitkään puhti riitä.