Pääpeilin rajapinnan sivutuuletussysteemi

[Pekka Lehtelä]

Katselin pitkästä aikaa omatekoisella 20cm F5 putkella johon tein peilin sivupuhallussysteemin jokunen vuosi sitten. Kysessä neliön mallinen vaneriputki, putken toisella sivulla, aivan peilin etupinnan kohdalla on kaksi kaksinnopeuksista 12V laitetuuletinta ja toisella sivulla vastaavasti pyöreät reiät ilman ulostuloa varten. Ulostuloreiät voi peittää ohuella vanerilla joka päältä sujautetaan sopivan kokoiseen uraan, jolloin puhaltimet jäähdyttävät myös koko putken sisäpintaa. Ideana on puhaltaa peilin pinnalla oleva turbulenttinen rajapinta pois. Puhaltimia pidetään myös katselun aikana päällä, eivät täristä putkea eivätkä haittaa katselua.

Yleensä jäähdytän ennen katselua koko putkea täydellä teholla vastapuolen "räppänä" kiinni ja katselun aikana ilman poistopuolen räppärä auki jolloin, ainakin teoriassa, peilin jäähtymisestä johtuvat virtaukset peilin rajapinnalla eivät vaikuta kuvan laatuun. Akkuna 12V 4,5Ah lyijyhyytelöakku, myös kolmen kennon 3Ah Lipoakkua olen käyttänyt, joka on paljon kevyempi kuin hyytelöakku. Idean rungon kopsasin Sky&Telescopen Alan Adlerin artikkelista January 2002, sieltä löytyy matemaattista pohjaa tähän asiaan sitä kaipaaville. Näin mutu-tuntumalla kuva puhallin päällä tuntuisi olevan parempi kuin ilman tuuletinta, peilikin jäähtyy huomattavasti nopeammin. Minulla on lämpömittari sekä pääpeilin pinnassa, että myös näyttämässä ulkoilman lämpötilaa. Pitää vaan hommata tähänkin putkeen kulma + punapiste-etsin. Nyt putkessa 6x30 suora etsin jolla kulmaetsimeen verrattuna paljon hankalampi katsella. Suoralla etsimellä saan niskani/selkäni tosi kipeäksi kun koittaa vääntää itseään asentoon jotta näkisi sillä edes jotain.

Onko kukaan muu kokeillut vastaavaa systeemiä?

Pekka

[Timpe]

Lukaise alkuun tämä ketju, jossa olen kirjoitellut Newtonin putkivirtauksista ja putkimateriaaleista rakentelun kannalta:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2142.0
Täällä on Maken empiirinen kokeilu Saturnusta katsellessa:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1021
Ja täällä on myös keskustelua tuulettimista:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7099.msg63073#msg63073

[Pekka Lehtelä]

Kiitos linkeistä, tosin nuo Cloudy Night:n linkit eivät aukea, tulee ilmoitus "vanhentuneista artikkeleista". Nimimerkki Meade-Madilta löytyi ainoa pieni kirjoitus pääpeilin sivulla olevasta aukosta, jossa ei kuitenkaan tuuletinta ollut. Tarkoitukseni olikin lähinnä kysyä onko kellään Avaruus.fi foorumilla samanlaista systeemiä joskus ollut tai juuri nyt käytössä?

Oman sivupuhallussysteemini rakensin elokuussa 2007 tuon em. Sky&Telescopen January 2002 artikkelin perusteella. Hyviä artikkeleita löytyy saman lehden September 2000 numerosta "Understanding Thermal Behavior in Newtonian Reflectors", samoin May 2004 "Improving the Thermal Properties of Newtonian Reflectors Part 1 ja artikkelin toinen osa löytyy Sky&Telescopen June 2004 numerosta. Näiden perusteella systeemini rakensin. Putkeni tosiaan neliömäinen vaneriputki ja Salmen Jussi oli tämän vuoden DS-päivillä samaa mieltä kanssani siitä, että neliömäisessä putkessa osa haittaavista virtauksista putkessa kulkee putken yläpuolen nurkissa olevista tiloista pois häiritsemättä kuvan laatua.

Systeemini olisi varmaan parempi jos tuulettimet olisivat putken alapinnalla ja poistoreiät yläpinnalla, kuten Alan Adlerin artikkelissa alunperin on. Hänellä on myös pehmusteet tuulettimien alla joita minulla ei ole, silti tuulettimet eivät aiheuta värinöitä putkeen. Tuulettimet tilasin Oululaisesta elektroniikan firmasta jonka nimeä en nyt muista. Tämä sivupuhallussysteemi on vain 20cm putkessani, koska siinä on lähes 4cm paksu peili, 27cm putkessani peili on 19mm paksu ja se jäähtyy ilman pohjatuulettimiakin nopeasti, vaikka siinä tuulettimet pohjassa ovatkin. Yleensä putkeni ovat omakotitaloni autokatoksessa jäähtymässä, joten puhaltimilla jäähdyttämisen tarve on aika pieni. Välillä kun putket ovat olleet sisällä ja hyvä keli iskee päälle, niitä sitten tarvitaan.

Vanerista en putkien rakennusmateriaalina luovu, olkoon se materiaalina vaikka kuinka eristävää. Siinä on jotain samaa kauneutta kaukoputkessa kuin esim. hyvin tehdyssä puuveneessä, makuasia tietysti tämäkin. Kuituhommiin en ryhdy, sitä hommaa olen tehnyt enemmän kuin tarpeeksi 40 vuotta radio-ohjattavien lennokkien kanssa puuhatessa. Orastava epoksiallergia minulla jo on, enkä ole ainoa jonka sen on saanut lennokkiharrastuksen parissa. Vanerisen kaukoputken voi rakentaa ihan kosteuden kestävällä puuliimalla, epoksia ei tarvitse käyttää.

Pekka

[Timpe]

Kiitos linkeistä, tosin nuo Cloudy Night:n linkit eivät aukea, tulee ilmoitus "vanhentuneista artikkeleista".

Päivitin linkit viittaamaan CN:n arkistoon... (Cloudy Nightsin "Not found... sivu antaa virheilmoituksen lisäksi aina myös linkin tuonne arkistoon samaan artikkelliin, jota olit hakemassa joten mikään haku ei mene mustaan aukkoon tuon takia )

September 2000 numerosta "Understanding Thermal Behavior in Newtonian Reflectors"

PDF löytyy täältä: http://www.crossflowfansystem.com/docs/SkyArticle_09-2000.pdf (Jokaisen peilikaukoputken omistajan kannattaa lukea tämä, jollei Newton-putken lämmönhallinta ole jo tuttua...)

May 2004 "Improving the Thermal Properties of Newtonian Reflectors Part 1 ja artikkelin toinen osa löytyy Sky&Telescopen June 2004 numerosta.

Näitä en löytänyt verkosta...

Omat kokemukset putkivirtauksien hallinnasta kertovat, että tasainen virtaus putkea "alas" kohti pääpeiliä on parempi kuin päinvastainen "alhaalta ylös" virtaus. Tämä johtunee siitä, että pääpeilin taakse on helpompi järjestää "imu pois putkesta" yhdellä tuulettimella, kuin lähteä puhaltamaan "ylös" pääpeilin taustalle yhdellä puhaltimella, jonka virtaus hajaantuu heti pyörteileväksi ilmavirraksi peiliin törmätessään. (Kun nykyisin käytän putkea kuvaamiseen, niin nämä puhallinjutut ovat jääneet pois.) Mutta allekirjoitan silti täydestä sydämestä Newton-putkein lämmönhallinnan tärkeydestä kertovat viestit, koska tällä on näkyvää merkitystä visuaalikatselussa. Jos peilikaukoputken lämmönhallinta on hukassa, on ihan sama onko putkessa halpa kiinalaispeili 1/4 valoaallon keskitarkkuudella vain jokin 1/10 PV huippupeili Orion Opticsilta/Oldham Opticsilta/Zambutolta/jne.

[Pekka Lehtelä]

En ole koskaan Timpe kokeillut tuota sinun putken tuulettamista alaspäin. Maalaisjärjellä luulisi tällöin olevan ongelmana olevan se, että putken sisäpinnan lämpö kulkeutuu pääpeillin, ja lämmittää sitä jäähdyttämisen sijasta.

Olen kyllä aika pragmaattinen ihminen joten minun pitäisi kokeilla tuota sinun konstia isommalla putkellani. Mitään ideaa/teoriaa ei mielestäni pidä tyrmätä jollei ole asiaa käytännössä tutkinut, kuulostaisi se sitten vaikka kuinka oudolta ja teoreettisesti väärältä. Kaikkia mahdollisia konsteja kannattaa käytännössä kokeilla, jos se vaan on mahdollista.

Pekka

[Kaizu]

Minulla on tarkka laser-lämpömittari jolla asiaa voisi tutkia.

Minkälainen on laser-lämpömittari ja miten sillä mitataan virtaavan ilman lämpötilaa?

カイズ

[Pekka Lehtelä]

Minkälainen on laser-lämpömittari ja miten sillä mitataan virtaavan ilman lämpötilaa?

カイズ

Ei tietenkään ilmavirtaa mitata, vaan putken sisäpinnan ja pääpeilin lämpötilaa kun puhaltimet ovat käyneet jonkun tietyn ajan. Poistin tekstistäni epäselvyyttä aiheuttavan kohdan.

Pekka

[Timpe]

En ole koskaan Timpe kokeillut tuota sinun putken tuulettamista alaspäin. Maalaisjärjellä luulisi tällöin olevan ongelmana olevan se, että putken sisäpinnan lämpö kulkeutuu pääpeillin, ja lämmittää sitä jäähdyttämisen sijasta.

Tuo toimiikin hyvin suunnilleen ulkoilmaan jäähdytetyn optiikan kanssa. Tällöin putkessa olevaa "seisovaa" ilmaa vedetään yhdensuuntaiseen liikkeeseen "alas" (pääpeilin ohitse) ja paikallisseeing paranee, kun ilmamassan poikittainen liike poistuu. Pääpeilin takana on siis lievä alipaine sen keskellä sijaitsevan puhallinimun takia, jolloin peilin heijastuspinnalla mahdollisesti esiintyvät ilmavirtaukset hakeutuvat nopeasti putken reunojen kautta pois putkesta. Idea vaatii toimiakseen sen, että putken takaosa on muutoin suunnilleen ummessa ja puhallin on pääpeilin pitimen takaosan keskellä reiässä imemässä ilmaa pois putkesta.

Pelkkään jäähdytykseen sopii hyvin puhallus kohti pääpeiliä sen takaa, mutta sieltä takaa putkeen puhallettaessa ei saada putken sisälle enää tehokasta (heikkoa) yhdensuuntaista virtausta, koska se pääpeili on puhaltimen tiellä hajottamassa ilmavirtaa pyörteileväksi heti alkuun. Näin olen sen ajatellut toimivan, sillä olen kokeillut tuota takapuhallinta kumminkin päin putkessa ja imu on ollut käytännön tähtitesteissä parempi kuin puhallus. Oheinen kuva kertonee puhaltimen sijoituksesta ja putken takareiän tukkivasta muovilevystä (sama putken perä ilman tuota peitelevyä näkyy tässä ketjussa -> huomaa muuttunut puhaltimen suuntaus  )

[Pekka Lehtelä]

Pelkkään jäähdytykseen sopii hyvin puhallus kohti pääpeiliä sen takaa, mutta sieltä takaa putkeen puhallettaessa ei saada putken sisälle enää tehokasta (heikkoa) yhdensuuntaista virtausta, koska se pääpeili on puhaltimen tiellä hajottamassa ilmavirtaa pyörteileväksi heti alkuun. Näin olen sen ajatellut toimivan, sillä olen kokeillut tuota takapuhallinta kumminkin päin putkessa ja imu on ollut käytännön tähtitesteissä parempi kuin puhallus. Oheinen kuva kertonee puhaltimen sijoituksesta ja putken takareiän tukkivasta muovilevystä (sama putken perä ilman tuota peitelevyä näkyy tässä ketjussa -> huomaa muuttunut puhaltimen suuntaus  )

Jaa-a, enpä nyt tiedä kumpi systeemi on parempi, minun sivupuhallus vai sinun systeemi? Ja voihan sitä päästä samaan lopputulokseen eri keinoilla. Itse kokeilin/kokeilen sivupuhallusta juuri noiden samojen kriteerien mukaan mitä sinä ajattelet putken/peilin virtauksista. Kun sivupuhallus systeemillä puhaltimien vastapuolen reiät ovat kiinni jäähdyttää se tehokkaasti peiliä sekä putken sisäpintaa. Ja kun putki/peili on jäähtynyt avataan vastapuolen reiät jolloin puhaltimet puhaltavat peilin rajapinnan pyörteet pois. Tätä sivupuhallus systeemiä pitäisi kokeilla jonkun toisenkin, että saataisiin siitä lisää kokemusta. Tässähän meille riittää pohtimisen aihetta pimeille, pilvisille illoille.

Pekka

[Timpe]

Jaa-a, enpä nyt tiedä kumpi systeemi on parempi, minun sivupuhallus vai sinun systeemi? Ja voihan sitä päästä samaan lopputulokseen eri keinoilla. Itse kokeilin/kokeilen sivupuhallusta juuri noiden samojen kriteerien mukaan mitä sinä ajattelet putken/peilin virtauksista. Kun sivupuhallus systeemillä puhaltimien vastapuolen reiät ovat kiinni jäähdyttää se tehokkaasti peiliä sekä putken sisäpintaa. Ja kun putki/peili on jäähtynyt avataan vastapuolen reiät jolloin puhaltimet puhaltavat peilin rajapinnan pyörteet pois. Tätä sivupuhallus systeemiä pitäisi kokeilla jonkun toisenkin, että saataisiin siitä lisää kokemusta. Tässähän meille riittää pohtimisen aihetta pimeille, pilvisille illoille.

Muita foorumeita seuraten löytyy helpolla sivupuhallusysteemin kannattajia ja minusta on sama mitä systeemiä käyttää omassa putkessaan pääpeilin rajapintavirtausten hallintaan. Pitkittäissuuntainen imu/puhallus on helpompi toteuttaa pyöreään putkeen ja toisaalta tuollainen sivuttaispuhallus esim. luuranko-dobsonin peililaatikon kyljessä toimii hyvin (se on myös tehokkaampi toiminnaltaan peilin osalta). Paremmuus on siksi hyvin tapauskohtaista. Oma putkeni on n. 5mm paksua kartonkia, joka on maalattu säänkeston parantamiseksi. Tällainen on hyvin lämpöstabiili materiaali, jos tuota säilyttää kylmävarastossa (kuten vanerikin). Putken aiheuttamat virtaukset ovat siis melko vähäisiä ja kohdallani puhutaan maksimissaan vain parin asteen lämpötilaerojen lopputasoittamisesta varaston ja ulkoilman väliltä. Pitäisi vielä tsekata joskus olisiko tuolla vaikutusta tähtien kokoon pitkän valotuksen tähtikuvauksessa vai meneekö pienikin tuulettimen resonointi heti loppukuvaan lisääntyneenä epäterävyytenä.

[Ari Haavisto]

Olen myös lueskellut näitä eri linkkejä läpi ja mietiskellyt miten päin pitäisi tehdä. Olen pikkuhiljaa haalinut laatikon täyteen puhaltimia, peltier-kennoja, liittimiä, kumilevyä yms. Nyt sitten oli aika edetä ensimmäisiin kokeiluihin. Töistä olin tuonut kuljetusvaurioisen hydraulijäähdyttimen sähköpuhaltimen (SPAL) jonka liimailin ehjäksi ja kiinnitin joustavaan kumimattoon (laatua joka ei koppuroidu pakkasessa). Puhallin on 24V joka 12V pyörii sopivasti. Tämän sitten 30.11.2011 tilapäisesti teippasin ilmastointiteipillä putken perään kiinni:


Ajatus on, että tuohon teen muovilevystä pantasyteemin jolla tuon saa putken perään kummin päin vaan. Tämä puhallinasennelma on tarkoitettu lähinnä putken esijäähdytykseen. Mahdolliseen kuvauksen aikaiseen käyttöön on tarkoitus sitten tehdä toinen kumilevy, johon tulee 8 kpl pieniä (50mm) puhaltimia levitaatiolaakereilla. Näitä sitten saisi kytkeä päälle sopivan määrän ja sopivalla jännitteellä kuvauksen aikana. Siitä lisää myöhemmin.

No, vein putken ulos ja puhallin pyörimään. Putkesta 50mm pikkutulppa auki ja virtaus käy pääpeilin ohi putkea ylös ja yläpäästä tuosta 50mm reiästä ulos. Melkoinen haiku käy! Noin puolentoista tunnin jälkeen puhallin seis ja kuvaamaan Jupiteria. Kohtuullinen onnistuminen, putki jäähtyi hyvin. Sitten testikuvaus puhallin päällä ja hetki puhaltimen sammutuksen jälkeen. Session aikana välillä käytin puhallinta varmistamaan että putki seuraa ulkolämpöä.
Alla kuvaa Jupiterista Ir-kanavalla. Vasen yläkuva on tuon puolentoista tunnin puhaltamisen jälkeen. Puhallin ollut pois päältä vajaan tunnin. Yläoikea kuva otettu kun puhallin laitettu uudelleen päälle ja alakuva sitten noin vajaa minuutti sen jälkeen kun puhallin pysäytetty uudelleen.
Havainto oli, että hyvin jäähtyneellä peilillä imupuhallin lähinnä lievästi häiritsi kuvaa, ei ainakaan auttanut. Sensijaan jäähdytyspuhallus alunalkaen varmasti oli tarpeen.  Puhalluksen jälkeen kuva oli suunnilleen ennallaan. Tuo imupuhaltimeni ei ole peilin keskellä (koska keskellä on peilin kiinnitystappi) ja onkin siis tarkoitettu esijäähdytykseen (tarvittaessa peltierien kanssa). Seuraavaksi olisi tarkoitus kokeilla pikkupuhaltimilla ilman suuntaa ja virtauksen voimakkuutta säätäen. Ja kelitkin lienee erilaiset, nyt oli putki tuotu ulos +19C ja ulkona oli +5C aika vakaasti.

Edit: painovirhepaholainen iski, kuvassa lukee sucking fan mutta blowing fan tuo siis oli eli puhalsi ilmaa putken läpi ylöspäin.

[Timpe]

Olen myös lueskellut näitä eri linkkejä läpi ja mietiskellyt miten päin pitäisi tehdä....

Hienoa kun muutkin tahot lämpenevät tälle asialle  

Töistä olin tuonut kuljetusvaurioisen hydraulijäähdyttimen sähköpuhaltimen (SPAL) jonka liimailin ehjäksi ja kiinnitin joustavaan kumimattoon (laatua joka ei koppuroidu pakkasessa). Puhallin on 24V joka 12V pyörii sopivasti. Tämän sitten 30.11.2011 tilapäisesti teippasin ilmastointiteipillä putken perään kiinni:

Tästä pari sanaa. Kuvan perusteella sait aikaan puhallinkokoonpanon, joka välittää puhaltimen resonoinnin putken runkoon ja sitä kautta pääpeiliin ja loppukuvaan. Omissa kokeiluissani olen päätynyt käyttämään täysin "kelluvaa" 12V puhallinta, jota ajetaan 6V tai 9V jännitteellä (matalilla kierroksilla siis, kuten omaasikin). Tämä puhallin on ripustettu tuohon yllä olevan peilinpidinkuvani keskusreikään siten, että se on ripustettu ohuilla (n.1 mm) paksuilla kuminauhoilla kulmistaan roikkumaan tuon reiän keskelle. Nämä kuminauhat olen kierittänyt löysälle silmukalle/kierteelle ja kiinnittänyt sitten neljään suuntaan & sopivan löysälle peilinpitimen rungossa oleviin kiinnitysruuveihin. Tällä asennuksella tuuletin liikkuu hiukan kuminauhojen varassa sivuttain jos putkea kallistetaan, muttei kuitenkaan liiku niin paljoa että puhallin ottaisi kiinni asennusreikänsä reunoihin. Muut kokeilemani kiinnitystavat (esim. 20mm pitkät silikonitapit) näkyivät visuaalikuvassa kuvalaadun heikentymisenä puhallinresonoinnin takia.

Havainto oli, että hyvin jäähtyneellä peilillä imupuhallin lähinnä lievästi häiritsi kuvaa, ei ainakaan auttanut. Sensijaan jäähdytyspuhallus alunalkaen varmasti oli tarpeen.  Puhalluksen jälkeen kuva oli suunnilleen ennallaan.

Jäähdytykseen tuo onkin varmasti hyvä systeemi. Linkittämässäni S&T artikkelissa (http://www.crossflowfansystem.com/docs/SkyArticle_09-2000.pdf) oli vielä pari kohtaa, jotka nostan esiin:
1.) Onko putkessasi tuuman ilmatila peilin ympärillä kauttaaltaan? Omassani on eli käytän 300mm pääpeilille 350mm sisähalkaisijan putkea.
2.) Millaisista lämpötilaeroista puhutaan putkesi kohdalla? Onko putkesi kylmävarastoinnissa ennen havaintoja ja puhaltimella tasoitettava lämpötilaero on vain muutamia asteita? Lainaus tuosta S&T artikkelista:
"Under near-equilibrium conditions (less than a 1° C difference), the wavefront aberration is less than about 1/10 wave for this 6-inch mirror. At this point, the boundary layer is completely laminar and is doing little to degrade the image. While this mirror was able to reach this point, larger mirrors may not. One example was a 17-inch Dobsonian that never approached equilibrium at any time throughout the night."
Saattaa olla, että joudut vielä turvautumaan Anthony Birdin oppeihin (Peltier jäähdytytys) tuon 400mm pääpeilisi kanssa, jos tuota ei saa jäähtymään samassa tahdissa ulkoilman jäähtymisen kanssa Tämän diagnostisointiin auttanee tämä testi:
"Detecting the presence of this quasilaminar boundary layer requires a more careful examination. Perform the star test on a bright star with a magnification of between 25x and 50x your telescope's aperture (in inches), and defocus until about five diffraction rings are visible. If your mirror has a fair amount of spherical aberration, defocus in the direction of the softest diffraction rings. Look for spikes in the outer ring that appear to slowly migrate around the perimeter."

Löytyykö näitä väreilyjä? Olen kuitenkin tässä vaiheessa sitä mieltä, että tuossa testissä on kyse enemmänkin niistä puhallin-resonoinneista kuin oikeasta puhaltimien vaikutuksesta putkivirtauksiin...

[Pekka Lehtelä]

Tästä pari sanaa. Kuvan perusteella sait aikaan puhallinkokoonpanon, joka välittää puhaltimen resonoinnin putken runkoon ja sitä kautta pääpeiliin ja loppukuvaan. Omissa kokeiluissani olen päätynyt käyttämään täysin "kelluvaa" 12V puhallinta, jota ajetaan 6V tai 9V jännitteellä (matalilla kierroksilla siis, kuten omaasikin). Tämä puhallin on ripustettu tuohon yllä olevan peilinpidinkuvani keskusreikään siten, että se on ripustettu ohuilla (n.1 mm) paksuilla kuminauhoilla kulmistaan roikkumaan tuon reiän keskelle. Nämä kuminauhat olen kierittänyt löysälle silmukalle/kierteelle ja kiinnittänyt sitten neljään suuntaan & sopivan löysälle peilinpitimen rungossa oleviin kiinnitysruuveihin. Tällä asennuksella tuuletin liikkuu hiukan kuminauhojen varassa sivuttain jos putkea kallistetaan, muttei kuitenkaan liiku niin paljoa että puhallin ottaisi kiinni asennusreikänsä reunoihin. Muut kokeilemani kiinnitystavat (esim. 20mm pitkät silikonitapit) näkyivät visuaalikuvassa kuvalaadun heikentymisenä puhallinresonoinnin takia.

Tuleekohan tuo puhaltiminen aiheuttama värinä esiin vain valokuvatessa, ei visuaalisessa katselussa jota itse harrastan? Minulla on siinä 27cm putkessa (jossa EI ole sivutuuletus systeemiä) 3kpl 12V laitetuuletinta putken pohjassa ruuvattuna suoraan vanerisen pohjatulpan sisäpuolelle ilman pehmusteita. Vaikka kaikkia kolmea tuuletinta pitää päällä katseltaessa ei visuaalisesti katsoessa värinöitä tunnu olevan. Sama koskee 20cm putkea jossa ne kaksi 12V tuuletinta on ruuvattu suoraan putken kylkeen jälleen ilman pehmusteita, eikä tuulettimien päällä olo aiheita siinäkään katselua haittaavia värinöitä. Alan Adlerin artikkelissa hän käytti paksua vaahtokumia ( ei vaahtomuovia) tuulettimien alla värinöiden eliminoimiseksi, ja hän katsoi putkellaan visuaalisesti. Minun tuo 20cm sivutuuletusputki on tarkoituksella tehty aika vankaksi, vakaaksi ja painavaksi joten olisiko värinättömyyden taika siinä.

Nyt muistan mistä tuulettimet aikanaan netin kautta ostin, se oli SP-Elektroniikka Oulusta. Tuulettimet valmiiksi 2-nopeuksisia mikä on tosi hyvä juttu.

Pekka

[Timpe]

Tuleekohan tuo puhaltiminen aiheuttama värinä esiin vain valokuvatessa, ei visuaalisessa katselussa jota itse harrastan? Minulla on siinä 27cm putkessa (jossa EI ole sivutuuletus systeemiä) 3kpl 12V laitetuuletinta putken pohjassa ruuvattuna suoraan vanerisen pohjatulpan sisäpuolelle ilman pehmusteita. Vaikka kaikkia kolmea tuuletinta pitää päällä katseltaessa ei visuaalisesti katsoessa värinöitä tunnu olevan.

Tämä taitaa riippua eniten käytetystä putkimateriaalista. Oma Sonotube kartonkipukeni on valitettavan hyvä välittämään värinöitä, mutta puinen vaneriputkesi saattaa sen sijaan olla hyvä vaimennusmielessä ja siksi ongelmia ei esiinny. Arin ison Newtonin putkimateriaalista ja sen vaimentavuudesta ei ole tietoa, mutta omassani mahdollisen värinän näkee (ja tuntee) kyllä visuaalisesti suurilla yli 150x suurennuksilla, jos puhaltimen kiinnitys putkeen on turhan tiukka.