Akromaatti vai Apokromaatti visuaalikatselussa

[JVO]

No onneksi ostin apokromaatin 

[MarttiM]

Itse pidän viisituumaisen akromaattini kuvan kromaattista aberraatiota niin pienenä, etten katso sen haittaavan planeetta- tai kuuhavaintoja. Vanha 80 mm:n akromaatti on mielestäni sataprosenttisen värivirheetön. Jos otetaan huomion maailman suurimmat refraktorit, jotka ovat akromaattisia, joutuvat kyseisen taulukon luvut - punaisine, keltaisine ja vihreine väreineen - outoon valoon. Suurin on Chicagon lähellä Yerkesin observatorion laite, jonka linssin halkaisija on noin 40 tuumaa, eli 102 cm ja polttoväli 1940 cm. CA-suhdeluvuksi tulee noin 0,5. Eli taulukon mukaan kyseessä on kelvoton laite! Sen käyttökokemukset kuitenkin jo todistavat, ettei näin ole. Toiseksi esimerkkitapaukseksi voisi ottaa vaikkapa Tarton ison refraktorin, jonka linssin halkaisija on 24 cm, eli 9,6 tuumaa. Koska polttoväli on 400 cm, saadaan muutaman lyhyen laskutoimituksen jälkeen CA-suhdeluvuksi noin 1,74. Tarton vanhaa refraktoria vaivaa huomattava kromaattinen aberraatio kirkkaissa kohteissa... Onkohan näin? No, kenties taulukko pätee vain harrastajien verrattain pienille akromaattisille linssikaukoputkille. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa lukea Neil Englishin artikkeli "The Mysterious achromat!".

[MarttiM]

Britanniassa valmistettava Skylight 101 mm f/15 akromaattinen refraktori saattaisi olla melkoinen kanuuna planeettoja havaittaessa. Putken väriksi on neljä vaihtoehtoa. Objektiivi on TeleVuen valmistama. Tämä kaukoputki varasti oman mielenkiintoni katseltuani Youtubesta kuvaa tämän vuoden NEAF-messuilta, kun Skylight ylväästi lepäsi jalustallaan korkean kolmijalan päällä.

[MarttiM]

Olen tänään tuntikausia lueskellut akromaattisten linssikaukoputkien ystävän, Neil Englishin, kirjoituksia. Yksi mielenkiintoisimmista raporteista oli 80 mm:n f/15 akromaattisen laitteen vertailu 80 mm:n apokromaattiin.  Lopputulemana oli, että ensin mainittu on hyvissä olosuhteissa hiukan - mutta kiistatta - nykyaikaista apokromaattia optisesti parempi. Keskinkertaista huonommalla näkyvyydellä ero vain korostuu. Minusta tämä tulos on aivan odotettu. Muistan aina, kun joskus 1980-lopulla kolmeen pekkaan joukolla ihmettelimme, miten 80mm f/15 antaa niin hyviä näkymiä. Minusta se on aivan huikea kaukoputki.

[Lithos]

Britanniassa valmistettava Skylight 101 mm f/15 akromaattinen refraktori saattaisi olla melkoinen kanuuna planeettoja havaittaessa. Putken väriksi on neljä vaihtoehtoa. Objektiivi on TeleVuen valmistama. Tämä kaukoputki varasti oman mielenkiintoni katseltuani Youtubesta kuvaa tämän vuoden NEAF-messuilta, kun Skylight ylväästi lepäsi jalustallaan korkean kolmijalan päällä.

Tuon skylighting valkoinen versio messinkiosilla on uskomattoman kaunis. Jos joskus saan perusteltua itselleni rahanmenon, tuossa voisi olla putki jolla mennään loppuikä ja jäisi jotain nättiä perikunnallekin sitten joskus.

[MarttiM]

Tuon skylighting valkoinen versio messinkiosilla on uskomattoman kaunis. Jos joskus saan perusteltua itselleni rahanmenon, tuossa voisi olla putki jolla mennään loppuikä ja jäisi jotain nättiä perikunnallekin sitten joskus.

Olen aivan samaa mieltä. Skylightin sivuilla on, muuten, ehkä 1970-luvulta peräisin oleva 10,1 cm:n Yamamoto refraktori, jossa on 160 cm:n polttoväli.     Hinta on euroiksi muutettuna noin 2500,-.

[Meade-mad]

Olen tänään tuntikausia lueskellut akromaattisten linssikaukoputkien ystävän, Neil Englishin, kirjoituksia. Yksi mielenkiintoisimmista raporteista oli 80 mm:n f/15 akromaattisen laitteen vertailu 80 mm:n apokromaattiin.  Lopputulemana oli, että ensin mainittu on hyvissä olosuhteissa hiukan - mutta kiistatta - nykyaikaista apokromaattia optisesti parempi. Keskinkertaista huonommalla näkyvyydellä ero vain korostuu. Minusta tämä tulos on aivan odotettu. Muistan aina, kun joskus 1980-lopulla kolmeen pekkaan joukolla ihmettelimme, miten 80mm f/15 antaa niin hyviä näkymiä. Minusta se on aivan huikea kaukoputki.

Mitä tarkoittaa "nykyaikainen apokromaatti"? Onko se yhtä kuin ED elementillä varustettu Faraunhofer dupletti? Vai onko se jokin monimutkaisempi linssisysteemi?

[MarttiM]

Kyseisessä vertailussa oli mukana tuplaelementtinen ED Fraunhofer -tyyppinen refraktori. Pidän sellaisia ja myös kolmen elementin apokromaattisia kaukoputkia nykyaikaisina, koska erittäin pitkäpolttoväliset - kuten f/15 - akromaattiset refraktorit ovat vanhanaikaisia. Sellaisiahan ovat nykyään vain Skylight ja MoonRaker. Nekään eivät valitettavasti ole sarjatuotannossa, vaan yksilöiden välillä sattaa olla eroja ja myyntihinta on erittäin korkea. Neil Englishin artikkeli "Why the Classical Achromat produces the most Stable Images" selittää tarkasti, mitä etuja saavutetaan manituilla vanhanaikaisilla refraktoreilla verrattuna apoihin.

[einari]

Entäs tämmöinen Zerochromaatti ?

[Lithos]

Löytyyköhän noista mitään testejä... täytyy sanoa että kiinnostavalta vaikuttaa visuaalihavaitsijan työkaluksi.

[MarttiM]

Zerochromaatti on ainakin nimensä mukaan vailla värivirhettä. Kuulostaa siis lupaavalta, elleivät ilman lämpötilan muutokset ole haitaksi niin kuin apokromaateille. Itse olen alkanut hieroa kauppoja 101 mm:n f/16 Yamamotosta. Jos sopimukseen päästään, niin oikein hyvä Bresser pitänee yrittää myydä. Muuten täyttyy putkista koko huusholli.

[MarttiM]

On hyvin mahdollista, että ostan Skylight-refraktoreja valmistavan yrityksen pyörittäjältä käytetyn, ilmeisesti vuodelta 1970 peräisin olevan, Yamamoto SYW 101 mm:n f/16 linssiputken. Se on alun perin ollut ranskalaisen harrastajan omistama ja vuonna 2010 siirtynyt Lontooseen, jossa kyseinen yrittäjä on käyttänyt putkea visuaaliseen planeettahavainnointiin. Kun kyselin ensimmäisen kerran kyseisen putken ominaisuuksista, niin vastausviestin ensimmäiset sanat olivat, että Teemu Selänne on erinomainen jääkiekkoilija. Ihmekö tuo lause, sillä kirjoittaja on alun perin kanadalainen. Yamamoton alkuperäiset okulaarit ja kolmijalka ovat kadonneet. Tilalla on originaalin väriseksi petsattu ja tukevaksi kehuttu tripodi. Erikoista on, että 50 mm:n etsinputkeenkin käyvät halkaisijaltaan 1,25 tuuman okulaarit. Alkuperäinen etsimen okulaari on hävinnyt, mutta tilalla on vanha Meaden hiusristikko-okulaari. Sitä vastoin vanhat laatikot ovat tallella. Yksi on tarkoitettu itse putkelle, yksi kolmijalalle ja yksi jalustalle. Ranskalainen omistaja on hankkinut moottoriseurantalaitteen, mutta nykyinen omistaja kertoi, ettei ole sitä saanut toimimaan. Lisättäköön vielä, että kyseistä Yamamoton mallia - kuten myös 108 mm:n f/16:ta - on valmistettu pieni määrä ja omistajia on kartoitettu maailmalta vain muutamia. Yamamoton SYW-tehtaan lopetettua kaukoputkien valmistuksen, siirtyivät työntekijät Vixenille.

[Miikka Sikkilä]

Jos f-lulu menee alle f/6 alkaa dupletti tai huono tripletti tuottaa värivirhettä, lasilaadulla ei saada korjattua tuota ongelmaa kokonaan. Akromaatti voi olla hyvä, jos se on "hidas". f/5 akromaatista voin sanoa kokemuksesta, että se on optisesti heikko kirkkailla kohteilla, plejadeihin sillä saa lisää sinistä... joku 66mm Scopos hakkaa sellaisen mennen tullen. MUTTA ed:t ja apot tappelevat siis saman ongelman kanssa. Sky-Watcher aika tarkoituksella tehnyt omasta ed- sarjastaan f/7,5, koska se on parempi kuin f/5 samoja elementtejä käyttäen. Eli aukkosuhteella voidaan tuota ongelmaa hieman rajata. Dracolle oli aikanaan tyrkyllä f/5,5 90mm dupletti, mutta jätin teetättämättä, koska menee juuri rajoille optisen suorituskyvyn kanssa tuon värivirheen suhteen. Akromaatti jossakin f/10 päälle tekee jo varmasti siistiä kuvaa, varsinkin käsityönä tehdyt putket. Niille on aivan varmasti oma paikkansa harrastusvälineinä :)

[MarttiM]

Nyt on sitten Yamamoto tilattu. Tosin saan sen vasta tammikuussa. Linssin halkaisija on 101 mm ja polttoväli 1600 mm. Ulkomaisilla palstoilla tätä refraktoria pidetään suunnilleen legendaaristen Unitroneiden tasoisena. Tosin ensimmäiset, 1950-luvun lopulla valmistetut, Unitronin linssikaukoputket ovat - kuulema -  optisesti laadukkaimpia. Joka tapauksessa pidän siitä, että tunti- ja deklinaatioakselin viikset ovat pitkät, niin kuin muuten ovat myös vanhassa 80 mm:n f/15 refraktorissani.

[Timpe]

Heräsi uteliaisuus sen verran että piti hakea kuvat tuosta putkesta
http://skylight-telescopes.com/?page_id=314