Akromaatti vai Apokromaatti visuaalikatselussa

Aloittaja bluedog, 15.09.2011, 22:27:19

« edellinen - seuraava »

MarttiM

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 29.03.2014, 19:21:06
Visuaaliputkeksi juurikin tuota mietin. Toki celestronin ja skywatcherin F/10 putket olisivat melkein puolet halvempia..

Kun kiinalaisen Syntan valmistamat Celestron ja Skywatcher ovat selvästi halvempia kuin TS, niin sehän viittaa joko korkeampaan laatuun tai parempaan laadun tarkkailuun.  :rolleyes:
Akromaattiset refraktorit 101 mm f/16 ja 80 mm f/15

MarttiM

Näkyipä äsken Jupiter niin hyvin, että käytin jopa 150- ja 180-kertaista suurennusta (jonka sain lisäämällä TMB:n 1,8x Barlowin perään Brandonin ortoskooppisen okulaarin). Heti, kun pääsin sanomasta, että useimmiten suurennus 133 on riittävä, niin heti tarvittiin isompaa. Olisipa ollut mielenkiintoista vertailla apokromaattisen putken näkymään. :evil: Joka tapauksessa havaintosessio oli nautinnollinen. Asun ensimmäisessä kerroksessa luhtitalon tyyppisessä rakennuksessa ja minulla on oma ulko-ovi, joten putken vieminen ulos ja takaisin on helppoa.
Akromaattiset refraktorit 101 mm f/16 ja 80 mm f/15

MarttiM

Näkyy olevan hollantilaisessa Robtics-liikkeessä myynnissä Istarin 127 mm:n akromaattinen linssikaukoputki. Siinähän polttoväli on 1476 mm, joten aukkosuhteeksi ilmoitetaan f/12. Hinnaksi on ilmoitettu 1749 euroa, enkä tiedä millä hinnalla kyseisen kapistuksen Suomeen saisi, vai lähettänevätkö ollenkaan tänne pohjan perukoille. :undecided: Joka tapauksessa kyseessä on kiinnostava teleskooppi. Bresser 127L:ssä on saman kokoinen linssi, mutta polttoväli "vain" 1200 millimetriä. Senkin olen havainnut erinomaiseksi kaukoputkeksi ainakin planeettojen ja Kuun visuaalihavainnoinnissa - viimeksi eilen Jupiter näkyi upeasti.
Akromaattiset refraktorit 101 mm f/16 ja 80 mm f/15

Tane

 Tilasin muuan vuosi sitten Robticsilta TMB Planetary 5mm okulaarin ja se tuli DPD kuljetuksella kyllä kotiovelle. Vahinko vain ettei tullut annettua tilattaessa puhelinnumeroa niin kävin hakemassa iltapäivällä paketin heidän toimistoltaan.    Eiköhän tavara tule nytkin Hollannista reilussa viikossa...Toisaalta se ei aina riitä että antaa sen puhelinnumeron. Mutta soittamalla lähimpään DPD konttoriin saa kyllä sovittua tapaamisen kuskien kanssa kun paketti on jo Suomessa.
Celestron C14,

MarttiM

Luettuani akromaattisten refraktoreiden asiantuntijan, Neil Englishin, kertomuksen Istar 127 mm f/12 kaukoputkesta, vakuutuin sen laadukkuudesta. Kirjoittajan sanoja lainaten kyseessä on primus inter pares. Kun ottaa huomioon 1476 mm:n polttovälin ja huurresuojan, on kyseisen refraktorin pituus luultavasti yli 160 cm :rotfl:, joten melkoiselta kanuunalta se näyttää. Jalustan kanssa hintaa kertyisi yli 2 000 euroa.
Akromaattiset refraktorit 101 mm f/16 ja 80 mm f/15

Tane

 Istar Asteria 127mm F/12 R30 anastigmaat on laatuputki. Linssi hiotaan, kiillotetaan ja testataan jopa paremmin kuin useimmat kaupalliset ED apochromaatit. Kuitenkin tuossa aletaan tulla jo siihen kun putkesta muodostuu noin pitkä että helpommin käsiteltävä ja hinnaltaan edullisempi on douplet tai triplet ED-apo. SW -ED 120/900 on puolimetriä lyhyempi ja pelkkänä otana viitisen sataa halvempi. En noiden putkien näkymissä planeettojen ja muunkaan suhteen usko olevan silmällä havaittavaa eroa. Ehkä sitä saa kameran läpi sen apochromaatin eduksi. Ja siinäkin selvemmin jos apo on kolmelasinen.
Tein joskus kokeita Qhy-5 kameralla. Kolmelinssinen ED-apo (APM 107/700) antoi  vähän terävemmän kuvan kuin kaksilinssinen ED-apo(SW ED 80/600 ). Olen vertaillut myös akromaattiin SW 120/600 ja se jäi heikoimmaksi. Mutta sen polttoväli on liian lyhyt värikorjaukseen ja pitäisi verrata mieluummin jotakin F/15 akromaattia.
Sanotaan vaikkapa APM:n sivuilla heidän jonkun apo putkensa vastaavan noin F/30-40 akromaattia. Eli pitkääää... siitä silloin tulisi akrosta että yltäisi samoille. Mutta ei se käytännössä niin ole...testipenkeillä kyllä. Tuskin minun silmä ainakaan saa eroa onko akromaatti F/15 vai F/40.
Kun on edelleen yllä tuo kysymys että kumpiko visuaalikatseluun, niin akromaatti ilmanmuuta mutta on olemassa järkisyitä puolesta ja vastaan jotka kannattaa huomioida. Mikäli on tilaa heilua eikä seinät tai risukot osu joka käänteeseen ja jalustan voi kohottaa tarvittaessa että ylöskin pääsee katselemaan niin pitkäksikin venyvä akromaatti passaa. Ihan pienellä jalustalla parvekkeella on käytännöllisempi joku ED, Apo lyhytversio. Ehkä aletaankin harkita että se lyhin, kompaktein ja edullisempikin on joku katadioptrinen, vaikka Celestronin kasi tai Santelin erityisen terävä seiska...Mutta tässä puhutaan nyt linssiputkista. Vähällä vaivannäöllä niillä saa havaita vuodesta toiseen.
Celestron C14,

MarttiM

Minua suuresti ihmetyttää, mikseivät tunnetuimmat tähtikaukoputkien valmistajat ole ottaneet ohjelmaansa f/15 akromaattista, noin 12 cm:n refraktoria. Se vasta olisi kunnon kaukoputken näköinen! Ostaisin heti. :tongue:
Akromaattiset refraktorit 101 mm f/16 ja 80 mm f/15

Ransu

Vertailin juuri Auringonpilkkuihin omavalmiste 145/2250 akromaattia + Herchel kiilaa ja 150mm f/12 maksutovia. Akromaatti voitti aivan sekeästi kisan. Granulaatio erottui paljon paremmin ja myös kontrasti reuna-alueella on parempi. Ainoat haittapuolet tuossa isossa putkessa on käsiteltävyys ja tuuliherkkyys.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

MarttiM

Ihailen suuresti Ransun jättiläisrefraktoria. Se on erittäin hieno.:cool:  :cool: :cool:  Mainittakoon, että kylmällä ilmalla pitkäputkisen akromaattisen refraktorin linssi on kauempana havaitsijan lämpösäteilystä kuin lyhytputkisella apokromaattisella linssiputkella katseltaessa. Tunnetusti lämmön lähteet pilaavat kuvaa.
Akromaattiset refraktorit 101 mm f/16 ja 80 mm f/15

MarttiM

Lainaus käyttäjältä: Tane - 20.04.2014, 04:45:24
Istar Asteria 127mm F/12 R30 anastigmaat on laatuputki. Linssi hiotaan, kiillotetaan ja testataan jopa paremmin kuin useimmat kaupalliset ED apochromaatit. Kuitenkin tuossa aletaan tulla jo siihen kun putkesta muodostuu noin pitkä että helpommin käsiteltävä ja hinnaltaan edullisempi on douplet tai triplet ED-apo. SW -ED 120/900 on puolimetriä lyhyempi ja pelkkänä otana viitisen sataa halvempi. En noiden putkien näkymissä planeettojen ja muunkaan suhteen usko olevan silmällä havaittavaa eroa. Ehkä sitä saa kameran läpi sen apochromaatin eduksi. Ja siinäkin selvemmin jos apo on kolmelasinen.
Tein joskus kokeita Qhy-5 kameralla. Kolmelinssinen ED-apo (APM 107/700) antoi  vähän terävemmän kuvan kuin kaksilinssinen ED-apo(SW ED 80/600 ). Olen vertaillut myös akromaattiin SW 120/600 ja se jäi heikoimmaksi. Mutta sen polttoväli on liian lyhyt värikorjaukseen ja pitäisi verrata mieluummin jotakin F/15 akromaattia.
Sanotaan vaikkapa APM:n sivuilla heidän jonkun apo putkensa vastaavan noin F/30-40 akromaattia. Eli pitkääää... siitä silloin tulisi akrosta että yltäisi samoille. Mutta ei se käytännössä niin ole...testipenkeillä kyllä. Tuskin minun silmä ainakaan saa eroa onko akromaatti F/15 vai F/40.
Kun on edelleen yllä tuo kysymys että kumpiko visuaalikatseluun, niin akromaatti ilmanmuuta mutta on olemassa järkisyitä puolesta ja vastaan jotka kannattaa huomioida. Mikäli on tilaa heilua eikä seinät tai risukot osu joka käänteeseen ja jalustan voi kohottaa tarvittaessa että ylöskin pääsee katselemaan niin pitkäksikin venyvä akromaatti passaa. Ihan pienellä jalustalla parvekkeella on käytännöllisempi joku ED, Apo lyhytversio. Ehkä aletaankin harkita että se lyhin, kompaktein ja edullisempikin on joku katadioptrinen, vaikka Celestronin kasi tai Santelin erityisen terävä seiska...Mutta tässä puhutaan nyt linssiputkista. Vähällä vaivannäöllä niillä saa havaita vuodesta toiseen.

Hyvin perusteltuja mielipiteitä ja kylmiä tosiasioita olet kirjoittanut. Iso apokromaattinen refraktorisi on mitä ilmeisimmin visuaalihavainnoissakin aivan loistava. :cool:  Itse en ole koskaan katsellut apokromaattisella refraktorilla, vaan ainoastaan Newton-mallisilla peilikaukoputkilla ja omilla akromaattisilla linssikaukoputkillani, jotka ovat mielestäni  visuaalikäytössä huippuluokan laitteita. Kumpaakin olen viritellyt kollimoimalla optiikan ja saan paljon yksityiskohtia näkyviin esimerkiksi Jupiterista, kuten kuiden varjoja sekä punaisen pilkun (joka kylläkin näyttää lähinnä tumman harmaalta). Planeettahavainnointia oppii katselemalla ja iän myötä näkökyvyn huononeminen korvautuu kokemuksella. Nuorena koululaisena näin (näkökyvyn testaamisessa käytetystä) taulusta pienimmänkin E:n. Niinpä opettaja kysyi, mitä taulun alareunassa mahtaa lukea. En tietenkään nähnyt, mutta arvasin: "Made in West Germany." Opettaja kertoi, että väärin meni, sillä taulun alareunan teksti kuuluu: "Made in Finland." Sittemmin oikea silmäni on melkein sokeutunut, joten voin unohtaa katselemisen binokulaarilla. Ulkomaalaisilla palstoilla monet kertovat käyttävänsä sitä tapaa mm. planeettojen visuaalihavainnoissa.
Akromaattiset refraktorit 101 mm f/16 ja 80 mm f/15

MarttiM

Luin äsken ulkomaisilta nettisivuilta, että Istarin 127 mm F/12 -refraktori on huomattavasti painavampi ja vaatii näin ollen paljon tukevamman jalustan kuin Bresser Messier AR 127L. (Mainittakoon, että Jinghua Optics and Electronics of China, JOC, omistaa mm. Bresserin ja Explore Scientificin sekä myös tytäryhtiö JOC North American kautta amerikkalaisen Meaden. Ei siis ihme, että edellä mainittujen - lukuunottamatta tietysti Istaria - merkkien tuotteet valmistetaan yleensä Kiinassa.) Bresserissä on pituutta yli 130 cm, putki on noin 13 cm halkaisijaltaan ja painaa - muistaakseni - noin seitsemän kilogrammaa, joten ei siirtely, etten sanoisi kanniskelu, sisältä ulos ja takaisin mitään kovin helppoa ole. Jalustan vien tietysti erikseen ja sen paino ylittää 10 kilogrammaa. Mitenkähän olisi Istarin kanssa? :embarrassed:
Akromaattiset refraktorit 101 mm f/16 ja 80 mm f/15

Lithos

#86
Itse hankin 102/1000 version tuosta bresseristä raahattavuuden nimissä. Odotan kovasti että pääsen testaamaan auringon kanssa kuinka laite pelaa kunhan se saapuu.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

Tane

 Tuo samainen 102/1000 Bresser elvytti harrastukseni uuteen nousuun...Nyttemmin edesmennyt kaverini osti sen 2008 Lidlistä ja kyllästymättä ihmettelimme sillä Saturnusta joka vielä tuolloin oli hyvällä katselukorkeudella. Minulla oli aikaisempaa kokemusta vain Anttilan pikkukiikareista ja yhdestä muovisesta lintuputkesta...Pitkään vaivaisella kytenyt kiinnostus heräsi ja tuli huomattua tämä nykyajan tarjonnanrunsaus näilläkin markkinoilla.
Celestron C14,

MarttiM

#88
Jakamalla akromaattisen linssikaukoputken aukkosuhde linssin halkaisijalla, saadaan CA-suhde. Mitä suurempi luku saadaan, sen vähemmän kromaattinen aberraatio häiritsee kuvaa. Esimerkiksi, jos polttoväli on 1200 mm ja objektiivin halkaisija viisi tuumaa (eli 127 mm), saadaan aukkosuhteeksi f/9,45. Tällöin CA-suhteen selvittämiseksi lasketaan seuraavasti:  9,45/5 = 1,89. Tämän perusteella kuvassa on - ainakin kirkkaimpia kohteita katseltaessa - selvästi värivirhettä. Jos taas kyseessä on polttoväliltään 1200 mm:n ja linssin halkaisijaltaan 3,15 tuuman (eli 80 mm:n) refraktori, on sen aukkosuhde f/15. CA-suhteeksi saadaan noin 4,8. Tällöin kuvan värivirhe on lähestulkoon täysin eliminoitu. Sidgwickin mukaan arvolla, joka on suurempi kuin 3, ei esiinny visuaalikatselussa häiritsevää kromaattista aberraatiota, kun taas Conradyn mukaan arvon pitää olla suurempi kuin 5. Ca-suhteiden taulukko on esitetty ainakin   Stargazers lounge -palstan keskustelussa (sivulla 3) Istar 127 mm:n f/8 kaukoputkesta, "My Istar 127mm f/8 Refractor build".
Akromaattiset refraktorit 101 mm f/16 ja 80 mm f/15

mistral

CA-suhde on myös intuitiivisesti ymmärrettävissä. Kun putken koko kaksinkertaistetaan, myös värikehä kaksinkertaistuu kooltaan. Siksi isommissa putkissa hinta karkaa nopeasti pilviin, siis kun hionta tarkkuus ym. pitää olla parempi kuin pienemmissä.

Siksi peili optiikka on halvempaa isoissa laitteissa. Ainakin Newtoneissa.