Tähtikuvaus ja valotusajat

Aloittaja einari, 04.01.2007, 06:07:16

« edellinen - seuraava »

einari

Satuin heräämään täysikuun kumotukseen ja kun en saanut unta niin ajattelin että kuvataan sitten Saturnusta kun on niin korkella.
Siis putki jäähtymään ja sillä aikaa nettiä surffaamaan.
Virhe!
Kun ajattelin että putki on varmaan jäähtynyt niin toki pilvet olivat jo saapuneet.
Toinen virhe oli että lueskellessani englantilaista tähtiharrastufoorumia eksyin (usein toistuvaan aiheeseen) valotusajoista.
Ja taas kerran tulin miettineeksi että mikä on se optimaalinen valotusaika ja tarvitseeko minun todella säätää kaikki piuhat ja autoguidaus että saan tarpeeksi pitkät valotusajat.
Pääsisi aika paljon helpommalla kun voisi pinota niitä 30-60 sekunnin valotusaikoja.

Lainaan foorumilta yhden viestin
" Second, I too empirically observed what John, Dennis and others mentioned, that is, as long as you raise up enough above the noise floor, it makes little difference if you lengthen the exposure time... for the same iso setting, that is.  I once sat down and emprically determined that value for my skies, and it turns out to be about 40sec at iso1600, about 5min at iso200.  The reason why I use iso200 is to reduce the number of subs for one, and also iso200 is supposed to have slightly more dynamic range than iso100 (which would also require 10min exposures, too much chance for me of ruining).  It seems to work very well for me."

Eli tulkitsin tuota ketjua niin että valotusaika pitäisi olla sellainen että peruskohina ylittyy mutta kuitenkin niin että kenno ei saturoidu.
Samoin kohina pienenee (=taustan saa tasaisemmaksi) mitä useamman kuvan pystyy pinoamaan.
Sitäpaitsi mitä pisempiä valotuaikoja käyttää sitä helpommin kuvaan eksyy 'ylimääräisiä' elementtejä kuten satelliitteja.
Tunnustan että ajankohta ehkä ei ole paras mahdollinen näille tulkinnoille  ;)
Löysin muuten tämmöisen kalkulaattorin valotuaikojen laskentaan (joillekin paremmille ccd-kameroille):
http://www.ccdware.com/resources/subexposure.cfm

PS bonuskysymys vielä (jos joku on jaksanut tänne asti lukea):
Mikähän olisi hyvä ns sopivan hintainen (sanotaan nyt hintaluokka max 100 egee) polttovälin lyhentäjä pieni/keskikokoiselle kennolle ja ED80-putkelle. WO:lla on tämmöinen jota olen katsellut mutta en tiedä sopisiko:
http://www.williamoptics.com/wo_shop/catalog/product_info.php?products_id=266
Pienelle kennolle ehkä riittäisi jopa nämä Atikin ja muut vastaavat 30,- lyhentäjätkin ?
Toinen debatti muuten samaisella foorumilla on ollut että mikä on opimi välimatka lyhentäjällä ja kennolla.
Ilmeisesti tämä(kin) on hyvin millintarkkaa peliä.
___
Tapio

Vesa Kankare

Lainaus käyttäjältä: einari - 04.01.2007, 06:07:16
Eli tulkitsin tuota ketjua niin että valotusaika pitäisi olla sellainen että peruskohina ylittyy mutta kuitenkin niin että kenno ei saturoidu.
Samoin kohina pienenee (=taustan saa tasaisemmaksi) mitä useamman kuvan pystyy pinoamaan.
Sitäpaitsi mitä pisempiä valotuaikoja käyttää sitä helpommin kuvaan eksyy 'ylimääräisiä' elementtejä kuten satelliitteja.
Olen ymmärtänyt tämän samalla tavalla. Oikea valotusaika on siis sellainen, jossa muut kohinat (taustataivas jne.) ylittävät reilusti kennon lukukohinan. Tällöin kannattaa aloittaa uusi valotus. Ja tietenkin pitää pitää huolta siitä, ettei kuva saturoidu. Valottaa kannattaa em. asiat huomioiden niin pitkään kun kärsivällisyys ja jalusta antavat myöden.

Kuvaan eksyneet sateliitit yms. saa sigma-clippingillä häviämään.

Canonin järkkäreillä tämä on helppoa, histogramminäyttö kun irtoa reilusti (1/3-1/2 matkaa) vasemmasta laidasta, avot.
Vesku
www.vkastronomy.com

einari

Lainaus käyttäjältä: Vesku - 04.01.2007, 07:30:58
Oikea valotusaika on siis sellainen, jossa muut kohinat (taustataivas jne.) ylittävät reilusti kennon lukukohinan. Tällöin kannattaa aloittaa uusi valotus. Ja tietenkin pitää pitää huolta siitä, ettei kuva saturoidu. Valottaa kannattaa em. asiat huomioiden niin pitkään kun kärsivällisyys ja jalusta antavat myöden.

Kysymyshän juurikin on että jos kohinataso on saatu ylitettyä (ja histogrammi on riittävästi irti vasemmasta reunasta) niin onko merkitystä että valottaako pidempään vai ei. Eli jos esim. minuutin valotuksella pääsee kynnyksen yli niin riittääkö 60x1 minuutin valotus vai kannattaako valottaa 12x5 minuuttia ?
___
Tapio

Vesa Kankare

Lainaus käyttäjältä: einari - 04.01.2007, 08:16:13
Kysymyshän juurikin on että jos kohinataso on saatu ylitettyä (ja histogrammi on riittävästi irti vasemmasta reunasta) niin onko merkitystä että valottaako pidempään vai ei. Eli jos esim. minuutin valotuksella pääsee kynnyksen yli niin riittääkö 60x1 minuutin valotus vai kannattaako valottaa 12x5 minuuttia ?
Mun käsityksen mukaan ei kannata, tai ainakin hyöty on pieni verrattuna pitkien valotusten haasteisiin.

Esim Ha ja OIII suotimilla edes 10 minuuttia ei oikein irrota histogrammia kuuttomana yönä mun setupilla. Tuossa tulee jo luottamus napasuuntaukseen ja jalustan muuhun toimintaan vastaan ja yleensä pidän sitä ylärajana. Kirkkaalla suotimella valosaaste pitää huolen siitä, että osavalotus luokkaa 3 minuuttia vie histogrammin jo puoleen väliin.
Vesku
www.vkastronomy.com

MikaHoo

Olisiko vinkkiä kuinka kuvasta näkee että kohinataso ylitetty ? Kuvien loppukäsittelyssä (Startools) ollut paljon vaikeuksia (estänyt käsittelyn loppuunviemisen) kun taustataivaalla paljon erivärisiä läiskiä. Mielessä käynyt että olisiko nämä väriläiskät kohinaa. Kamera Canon 500D. Olen käyttänyt herkkyyttä iso800-1600 ja valotusajat 120-180sek. Putki DSO200/1000 Newton. Itse kohde esim. M51 näkyy ihan mukavasti.
GSO 8" F5 Newton. Skywatcher 80ED. Alter 7.

einari

No kuvaa saa parhaiten parannettua kun valottaa riittävän pitkään (enemmänkin kuin 3 minuutin yksittäisvalotukset jos mahdollista), ottaa kalibrointikuvat ja käsittelee kuvan huolellisesti.
Itse ehkä käyttäisin mieluummin ISO400-800 kuin 800-1600.
___
Tapio

Timpe

Tähän keskusteluun kannattaa varmaankin sotkea mukaan oheinen ketju, koska siinä alan gurut selittivät paljon pitkistä valotuksista, binnaamisesta, lukukohinoista yms. valotusajan ja kohinan suhteista: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10452.0  :wink:
- Timo Inkinen

kvahlman

Lainaus käyttäjältä: MikaHoo - 24.03.2015, 12:37:43
Kuvien loppukäsittelyssä (Startools) ollut paljon vaikeuksia (estänyt käsittelyn loppuunviemisen) kun taustataivaalla paljon erivärisiä läiskiä.

Jos läiskät tulevat esiin Wipe-modulin yhteydessä, kannattaa koittaa nostaa Dark Anomaly Filter-asetusta. Itselläni monesti kuvissa esiintyy täysin mihinkään liittymättömiä (ts. ei ole valosaastetta eikä bias/muuta kohinaa) värillisiä läiskiä Wipeä yrittäessä. Nämä sitten enemmän tai vähemmän katoaa kun nostan DAFia esim. kolmeen pikseliin. Dark Anomaliat on ilmeisesti "liian" tummia kohtia kuvassa, jotka sitten saa StarToolsin algoritmit sekaisin.

MikaHoo

Kiitos vinkeistä. Juurikin Wipe-moduulin kanssa on noita ongelmia ollut väriläiskien kanssa.
GSO 8" F5 Newton. Skywatcher 80ED. Alter 7.