Avaruus.fi - keskustelualue

Ajattelin polkaista pystyyn tällaisen ketjun, kun näitä juttuja on hajallaan siellä sun täällä ympäri foorumia. Yksittäisistä kuvista ei aina näe, millaisen työn ja tuskan takana ne useinkin ovat, joten tästä voisi olla hyötyä kuvausuraa aloitteleville (ml. itseni). Anyway, olin viime yönä kuvaamassa 300/1500 Newton + SW80ED + LVI SmartGuider + Canon 20D digikamera -yhdistelmällä, josta lopputuloksena oli mm. tämä komeettakuva.

Olin päivän aikana muuttanut jalustani Losmandy-tyyppisen kaksoissatulan tasapainotusta + viimeistellyt pääputkeeni uuden peilinpitimen, jossa on edellistä tukevammat materiaaliratkaisut ja aiempaa fiksummin toteutettu käytettävyys. Uuden peilinpitimen pitäisi varmistaa myös astigmaattisuuden häviäminen ja tarkennuspisteen nostaminen sopivan ylös, jotta tarkennuslaitteen putki ei törröttäisi kuvattaessa valon kulkutiellä putken sisällä. Tein siis illansuussa tätä putken tarkennuspisteen viimeistelyä, sen peilien kollimoinnin ja lisäksi huollosta aiheutuvaa putkikokonaisuuden tasapainotusta (merkitsin mm. painojen/putkien kohdistuspisteitä yms. valmiiksi laitteistoon/jalustaan). Huomasin tässä yhteydessä, että vanha Hargreavesin tukitanko ei toiminut uuden pitimen kanssa. Uusi peilinpidin oli entistä painavampi ja vastapainot tulivat aiempaa kauemmas akselissaan, jolloin tukitankoa ei saanut paikalleen. Tein vielä lisätyönä pikaiset modaukset tähän tukeen (lisäsin jatkovarren) ja laitoin tukitangon kiinni paikalleen putken etuosan ja jalustan vastapainoakselin väliin ja jätin laitteiston/putket vaaka-asentoon odottamaan illan pimentymistä.

Siirryin ulos kuvaamaan n. klo 23:00 ja aloitin homman antamalla ohjainkapulan gotolle referenssitähden Altairista (Kotkan Alfa-tähti). Ajoin putken tämän jälkeen gotolla komeetan  C/2006 W3 (Christensen) arvioituihin koordinaatteihin (käytin 15.8-16.8 päivien keskiarvoja). Komeetta löytyikin 63x/1^o antavan okulaarin näkökentän reunalta, joten keskitin komeetan kuvan keskelle näkökenttää, merkitsin koordinaatit goton muistiin ja ajoin putken takaisin Altairiin. Kaivoin nyt Bahtinovin maskin putken eteen ja vaihdoin okulaarin tilalle digijärkkärin, otin pari testiruutua Altairista maskin läpi ja lukitsin tarkennuksen kohdalleen. Nyt pääputki olisi valmiina kuvaukseen siirryttyäni takaisin komeettaan, joten siirryin pääputken alla makaavan ohjainputken kimppuun. Avasin sen lukituksen ja etsin 17mm (35x) okulaarin avulla sopivaa seurantatähteä ohjainputken säätövara-alueelta. Kävin läpi koko alueen ja totesin, ettei yhtään kirkasta tähteä löytyisi seurantaan (kyseessä Ketun ja Nuolen himmeätähtinen alue) ja tyydyin mielestäni kohtuullisen erottuvaan seurantahteen. Vaihdoin SmartGuiderin oman tarkennusokulaarin putkeen ja tarkensin tähden teräväksi. Guider etsi aikansa ja ilmoitti, ettei löytänyt tähteä lukittavaksi seurantaan. Ok, ajattelin ja etsin tilalle edellistä hiukan kirkkaamman tähden säätöalueen laidalta. Nyt SG etsi pitkään, mutta lukittui viimein tähteen ja aloitti moottorien kalibroinnit. Laitoin guidauksen päälle ja aloitin kuvauksen... 30s testiruudusta ei löytynyt komeettaa... WTF... putki oli varmaan heilahtanut hiukan, kun etsin seurantaputkeen tähteä, joten seuranta oli keskeytettävä

Ajoin sitten putken gotolla Altairiin ja totesin sen olevan kameran etsimessä niukin naukin kuvakentän reunalla.Tein uuden kohdistuksen, lukitsin goton ja ajoin takaisin komeettaan, etsin seurantätähden seurantaputkeen okulaarilla (jne. jne.), kunnes uusi 30s testiruutu osoitti että komeetta olisi keskellä ruutua. "Kohde kameran ruudussa, seurantatähti autoguiderissa ja kaikki ok kuvaukseen, joten pääsen nyt jatkamaan" ajattelin. Kameraan piti vielä ottaa peilin lukitus käyttöön, valotusajaksi Bulb ja erillisen lankalaukaisimen ajastimeen 00:01:00 valotusajaksi ja valotus alkuun. Parin ruudun jälkeen seuranta piippaa pahaenteisesti silloin tällöin (star lost), mutta palaa kuitenkin takaisin automaatille. "Ilmeisen himmeä tähti kuitenkin" ajattelen ja jatkan kuvausta vielä 3-4 ruutua, kunnes oireet pahenevat. Taivaalla purjehtii jotain ohutta utupilveä ja viimein tulee lopullinen Star lost ilmoitus ja ohjain menee alkuvalikkoon odottaman uuden seurantatähden etsimistä. Kello oli tässä vaiheessa noin 01:00, joten hylkäsin tämän jälkeen seurantaputken käytön ja otin loput ruudut ilman seurantaa, vaikka lopputulos olisikin heikompi. Seurantaputken kiinnitys vaatisi selvästi suuremman säätövaran kääntelyynsä, minkä lisäsin tulevaan työlistaani. Tämän lisäksi seurantatulos oli kehnonpuoleinen niissä ruuduissa, jotka onnistuin kuvaamaan alkuun ennen tähden hukkautumisongelmaa. Arvelin tämän johtuvan tasapainotusongelmista, jotka ovat pitkän Newton-putken vakiovaivoja.

Myöhemmässä vaiheessa (kohdetta muuttaessani) huomasin, että putki oli ollut deklinaatiosuunnassa kuitenkin hyvin etupainotteinen, mikä johtui viimeeksi kokoonpanoon lisäämästäni tukitangosta. Tämä tangon lisäyksen yhteydessä tuleva uudelleen tasapainotustarve oli vanhaa tietoa, mutta jäi nyt vain asennuskiireessä huomioimatta ja toteuttamatta käytännössä. En lähtenyt tasapainottamaan systeemiä uudelleen, vaan rippasin tukitangon kokonaan pois, jonka jälkeen systeemin tasapaino palautuikin kohdalleen ja myöhemmät valotukset onnistuivat paremmin. Illan saldo, yksi v****nut harrastaja, vai kuinka? Ei suinkaan. Ilta oli sinällään ihan hieno, varmaan paras tältä syyskesältä. Lopputuloksena tuli runsaasti kokemuspisteitä ja pari parannustarvetta systeemiin (joka ei kait koskaan tule valmiiksi?) ja kertomus yhden vaivaisen komeettakuvan takaa. 

Itse olen kanssa jonkinverran tähtikuvausta harrastanut, tosin vain kinofilmikameralla Pentax mx ja siihen 24-135mm objektiiveilla (kun tuo seurantalaite on vähän alkeellinen). Julkaisen tässä parhaat otokseni kotisivuillani http://huoltoexpert.net tarkemmat tiedot objektiiveista ja valotuksista löytyy kuvien tiedoista. Tähtivalokuvia olen ottanut hyvin pitkällä aikavälillä vuodesta 1984-aina 2000 luvulle saakka. Kaukoputkena seurannassa on ollut 60mm 700 mm polttovälinen linssikaukoputki ja siinä 117x suurennos. Välityksen seurantakoneistoon rakensin mekaanisesta herätyskellosta   piti vain ensin räväyttää ne vieterit huitsin nevadaan ja vähän modifioida koneistoa, mutta siitä tuli jopa yli odotusten toimiva. Parhaina otoksina voin mainita mm Halebopp komeetan ja NGC1499 "kaliforniasumun" Myös Halleyta seurailin sillon joulu-tammikulla -85-86 ja viimeisin ottamani kuva Halleysta on 20 päivän vaiheilta tammikuuta 1986. Seuraan säännöllisesti näitä komeetta-sivuja, ettei mikään tulossa oleva uusi komeetta pääse livahtamaan sivu suun ja pidän vanhaa järkkäriä iskukunnossa, kun taivaalla tapahtuu jotain mielenkiintoista. Tähtivalokuvaus on kaikenkaikkiaan jalo harrastus, joka vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta hyvät kuvat kruunaa kaiken.