Jalusta itse tehden!

[mistral]

Hyvä kuva olosuhteisiin nähden!


Myös tekninen piirustus hyvin selkeä. Enpä ole ennen nähnyt kattoprismakiikaria toimittamassa etsimen ja seurannan virkaa, varmaan töitä teettänyt seurantakameran kiinnitys. Kuinka sen tarkennus tehdään itsenäisesti siis niin ettei se sumenna etsimen tarkennusta?

[Mauno]

Ostin 80x20 kiikarin edullisesti Villen kellosta (kiikari ei ole kovin hyvälaatuinen,mutta kelpaa hyvin tähän tarkoitukseen).  Poistin prisma-osat ja jätin jäljelle vain objektiivilinssit ja niiden putket. Tein kumpaankin ohuesta lennokkivaneerista okulaariputken. Palloniveleen löytyi valmis pallo ja muut putkia yhdistävät osat tein myös koivuvaneerista.
Vasemmanpuoleinen "kiikariputki" toimii sekä pääputken, että seurantaputken etsinputkena. Kun kuvauskohde on löytynyt etsinputken avulla, irrotetaan putkipari peräpään kiinnikkeestä ja käännetään pallonivelen varassa kohti jotakin kirkasta seurantatähteä. Etsinputkeen voi vaihtaa tarvittaessa erilaisia okulaareja. Kumpaakaan ei tarvitse tarkentaa kuin yhdesti.

[tvm]

Rakentelin tässä dobson-tyyppisen jalustan putkelleni, mutta atsimuuttiakselissa se ei tunnu oikein pyörivän riittävän kevyesti, joten onko ehdotuksia miten jalustan saisi pyörimään kevyemmin? Netin mukaan teflon olisi yleisesti käytetty materiaali tähän tarkoitukseen, mistä saisi sitä Suomesta?

[Timpe]

Paikallinen ETRA auttaa, kyn kyselet myymälästä hukkapaloja: http://tuotteet.etra.fi/fi/g2233413/polytetrafluorieteeni-ptfe-teflon
Ei liene väliä millaisia palasia saat, kun tarpeesi on senttiluokkaa kooltaan. Itselläni on tuolta hankittu 15cm x 100cm x 5mm soiro, josta olen tarpeen mukaan pilkkonut paloja. Eikä maksanut liikoja...

[tvm]

Kiitoksia, ensi viikon retkikohde lienee ETRA.

[mistral]

Hyllystäni löytyi Vink Finlandin luettelo jossa oli teflon kalvoja paksuudeltaan 0,2mm 0,25mm 0,5mm jne. Tiedot on vaan 15 vuotta vanhoja mutta kyllä ohuttakin tavaraa on olemassa.

[Oskari]

Hyllystäni löytyi Vink Finlandin luettelo jossa oli teflon kalvoja paksuudeltaan 0,2mm 0,25mm 0,5mm jne. Tiedot on vaan 15 vuotta vanhoja mutta kyllä ohuttakin tavaraa on olemassa.

Vinkin 2010-vuoden luettelossa on ohuin teflon-levy(PA polyamidi) jo 2 millistä. Voi olla, että jossain on uudempikin, mutten tähän hätään löytänyt.

[mistral]

Tarkoitatko että polyamidi olisi teflonia?

[Oskari]

Äh, no en tarkoita. Meni muovit päässä sekaisin. Sorry. Teflonia (PTFE) on näköjään tuossa samaisessa luottelossa millisenä ohuimmillaan.

[tvm]

Kas olihan sitä ptfe:tä ebayssakin, saapa nähdä kuinka nopeasti saapuu. Toimiihan tuo jalusta periaatteessa nytkin eikä havaintokelejä näytä olevan toistaiseksi luvassa. Helpompi tilata Kiinasta kuin käydä kaupungin toisella puolella.

[tvm]

Laitan nyt kuvan tuosta dobsonjalustasta jonka rakentelin hiljattain kun nyt vähän ylpeä olen lopputuloksesta.

Sain ptfe-tä jonka varassa viemäriputki ja pohjalevy liikkuu. Kääntyy nyt sujuvasti kaikkiin suuntiin. Ehkä ainoa hienosäätöä vaativa yksityiskohta on itse putken tasapainottaminen eri okulaarikonfiguraatioille. Hammasrattaat mahdollistavat jonkinasteisen hienosäädön ja estävät lähinnä putkea keikahtamasta jos se ei ole aivan tasapainossa.

[VeskuP]

Olen harkinnut jo pitempään noin 10" Newtonin hankintaa ja siihen tulisi Dobson jalusta. Jostain olen saanut käsityksen, että kaupallisilla Dobson-jalustoilla havainnoidessa asennot eivät ole aina kaikkein miellyttävämpiä...

Jos katsoin nyt oikein, niin eikös tuossa yllä olevassa jalustassa ole putki pantojen kanssa kiinni Dobsonissa? Eikös kaupallisissa Dobsoneissa ole nimenomaan "kiinteä" kiinnitys? Siis kiinteällä tarkoitan sitä, että putkea ei voi kiertää Dobson-jalustassa samalla tavalla kun sitä voi kiertää eq-jalustassa, jossa se on kiinni pannoilla. Tällä systeemillähän saisi okulaarin oikealle korkeudelle helpommin. Kannattaisiko siis harkita pannallista kiinnitystä Dobsoniin vai onko tuo ergonomia asia mielestänne liioittelua???

[Timpe]

Sanoisin, ettei atsimutiaali-Dobson-jalustaisissa tule kovinkaan suurta ongelmaa ergonomian suhteen (pois lukien zeniitti, jossa putken hienoliikuttelu on hankalaa), mutta ekvatoriaali-pystytykseen saatat sen Newton-putken pyörityksen halutakin. En siis näkisi Dobson-putken ergonomiaa mitenkään huonona, kun niitä pääsee pyörittelemään vapaasti ympäri taivasta napasuuntauksista välittämättä. Toisaalta "tähtihyppely-puristi" saattaa haluta okulaarissa näkyvät "ilmansuunnat ojennukseen", jolloin nopea pantalukitus olisi näppärä lisä putkessa, mutta aiheuttaisi juuri noita ergonomiaongelmia jossain suunnassa taivasta. Kokonaisuudessaan tuo asia taitaa riippua siitä, mihin vertaat putken käyttömukavuutta ja pitääkö putkella päästä havaitsemaan koko taivaan alueelle juuri niiltä samoilta jalustasijoituksilta.

Minulla on rajoitettu näkyvyys havaintopaikalta noin 150 astetta eteläkaakon suuntaan sivuttain ja alhaalta 15 asteesta ylös zeniitin/pohjantähden puolivälin tienoille. Rakensin aikoinaan ATM-Newtoniin putkipannat, mutten ole niitä tarvinnut sen jälkeen kun tein putken perusasemoinnin ajatellen keskimäärin tarvitsemaani havaintosuuntaa ja havaintoasentoa. (Saksalais-tyyppisissä ekvatoriaali-Newtoneissa vaikuttaa se kummalla puolen jalustaa putkea pidät eli jos toinen puoli on hankala, niin putken voi helposti pyöräyttää 180 astetta ympäri ja heittää toiselle puolelle jalustaa, jolloin fokkari on taas putken päällyspuolella.)

[Mauno]

Viimeinkin, parin kuukauden odottelun jälkeen oli siedettävä kuvaus-sää, tosin vain pari tuntia. Mutta se riitti omatekoisen seurantajalustan ja -ohjelman testaukseen. Kuunsirppi ja puut rajoitti kuvaus-suuntaa ja tuulenpuuskatkin vähän heikensi tarkkuutta.

Ihme kyllä, kaikki toimi hämmästyttävän hyvin. (Vaatii kyllä vielä paljon harjoitusta)

Edellinen yritys meni aivan surkeasti kovan pakkasen vuoksi. Silloin selvisi, että synkronimoottorin vaihteiston rasva jumitti moottorin. Niimpä aukaisin moottorin puhdistaakseni rasvat pois. Mutta samalla hukkasin pienen hammaspyörän ja jouduin tilaamaan uuden moottorin. Joskus vahingot voivat olla hyödyksi, uuden moottorin suurin hammaspyörä oli paljon parempaa laatua kuin edellisessä. Seuranta toimi lähes ilman korjauksia. Myös napasuuntaus oli mennyt "vahingossa" kohdalleen, pelkän libellin ja silmämääräisen pohjois-suuntauksen avulla.

Kuvauskohde ja seurantatähti löytyivä helposti ja seurantatähden zoomaus läppärin näytöllä tarkensi seurantaa melkoisesti.

Seuraava ratkaistava ongelma näyttäisi olevan se, että kuva-ala on pieni (Orionin sumu eika Andromedan galaksi ei mahdu kokonaan kuvaan). Polttovälin lyhentäjä ei tässä putkessa onnistu, joten ainoa ratkaisu taitaa olla suuremman kuvakennon kamera.

[einari]

Oliko tässä nyt siis vanhat kiikarin optiikat ja mikä oli kamerana ?
Pientä viirua tuoss vielä on eli joko napasuuntaus tai seuranta ei ihan kohdallaan ole.