Digijärkkärillä kuvaamisesta

[extreme]

Hei,

Tilauksessa on Canon EOS 1000D ja nyt samalla ajattelin tilata tarvittavia kilikkeitä tähtikuvaamista varten.

Mitä tarvin jotta voin liittää kameran putkeeni (S-W 150 dobson)? Oletan että T/2. Canon EOS -sovitin mutta tarviiko muuta?
Mitä suodattimia sumujen kuvaamiseen? UV/IR Cut?

Ja jos jollain on myytävänä ko. kilikkeita, saa tarjota.

t.Hannu

[einari]

Lisäksi tarvitset kuvatasosovitteen:
http://www.teknofokus.fi/Astro/Tkuvaus.htm

Olihan sulla dobsonissa myös jonkinlainen seuranta - muuten voi sumujen kuvaus olla vaikeaa

[jaava]

Miten sitten tuon komakorjaimen kanssa on, kun optiikka on yleensä pallopintaista tai paraboloidista, jotka aiheuttaa tähtien muodonmuutoksia optisen akselin ulkopuolella. Einarin antamassa linkissä on samalla sivulla sivulla alempana Baderin malli peilipuitkille.

Tuollaisen joudun kaiketi minäkin hommaamaan SW 80 ED putkeen (jotta off-axis guiderin tähdet ovat pallomaisia).

JV

[hm]

Komakorjain soveltuu ainoastaan newton-mallisen peiliputken kanssa käytettäväksi. Peiliputkissakaan sitä ei voi käyttää off-axis -guiderin kanssa, koska korjaimen pitää olla millimetrin tarkkuudella oikealla etäisyydellä kuvatasosta, jotta kuvausvirheet korjautuisivat.

Hannu Määttänen

[jaava]

Onko tuollainen vempain kuin "Field Flattener" optisesti eri asia kuin koma-korjain?

Käytännössä kummankin tehtävä on kait yrittää fokusoida kuva tasoon.

TS:n Patrick Woitala suositteli sellaisen hankintaa. Ja minä pihtailin senttisiäni.

JV

[jaava]

Luin kirjaa, josta omin sanoin ja käsityksin:



Koma

Kun rinnakkaiset kaukoputkeen tulevat säteet leikkaavat eri korkeuksilla ts. ei ole polttopistettä vaan polttojana. Ja koko kuvaa ajatellen, ei ole polttopintaa vaan polttolieriö.

Jotta optinen systeemi olisi koma-vapaa, siinä ei saa olla palloaberraatiota ja sen jälkeen sen tulee täyttää Abbe:n siniehto:

   h/(sin(U)) = C

missä,
h = valonsäteen etäisyys optisesta akselista kun se kohtaa systeemin
U = valonsäteen ja optisen kaselin välinen kulma kun se matkaa kohti fokusta


"Field flattener"

Systeemissä, jossa terävin kuva esiintyy pinnalla joka ei ole taso, voidaan pintaa oikaista "fileld flattener" komponentilla.



Koma on siis astetta hankalampi aberraatio kuin polttotaso joka ei ole taso. Jälkimmäistä voinee korjata helpommin.

JV

[hm]

Field Flattener on eri asia kuin komakorjain.

Tavanomaiset linssi- ja peiliputket tekevät terävimmän kuvan kaarevalle pinnalle, joka on katsojan puolelta nähtynä kupera. Katselukäytössä ja pienikennoisilla kameroilla kuvattaessa tästä ei ole havaittavaa haittaa, joka ilmenee vasta isommalle formaatille kuvattaessa. Aikoinaan lasilevyille kuvattaessa kenttä oikaistiin aivan levyn edessä olevalla yksinkertaisella linssillä. Menetelmä ei kuitenkaan onnistu digijärkkärillä ilman työlästä kameran modifointia. Kentän oikaisu kauemmaksi kuvatasosta laitetulla linssisysteemillä on optisesti varsin työläs ja hieman keinotekoinen menetelmä. Paras tulos saadaan tunnettaessa edeltävän optiikan suunnitteluarvot, jolloin kentänoikaisijan rakenne voidaan optimoida. Kaukoputkeen A suunniteltu oikaisija ei välttämättä toimi kunnolla kaukoputkessa B, etenkin jos polttoväleissä ja aukkosuhteissa on eroja. Kentänoikaisija on varsin tarkka oikealle sijainnille, joten sen paikka pitää kokeilemalla hakea, ellei valmistaja ole sitä ilmoittanut. Kentänoikaisija muuttaa yleensä systeemin polttoväliä. Valmistajan ilmoittama kerroin pitää paikkansa vain korjaimen ollessa oikealla etäisyydellä kuvatasosta. Jos tarkoituksena on kuvata täyskokoisella kennolla varustetulla kameralla, kannattaa harkita valokuvaukseen optimoidun putken hankkimista, joita on laatuputkien valmistajilla. Niissä saadaan tasainen kuvakenttä tyypillisesti aikaan nelilinssisellä rakenteella, jossa linssiparit ovat jonkinmoisen välimatkan päässä toisistaan.

Komakorjaimen ominaisuus on komavirheen poisto, ei niinkään kuvatason oikaisu. Newton-putken kuvapinnan kaarevuus on myös huomattavasti loivempi kuin vastaavan polttovälin omaavassa linssiputkessa.

Kenttää oikaisevat ja komaa poistavat optiset systeemit heikentävät aina kuvan keskialueen parasta piirtoa, joten niitä ei ole syytä käyttää esim. planeettoja kuvattaessa.

Mahtaako näitä asioita kysyvillä olla salaisena toiveena, että tällaiseen korjaimeen investoimalla tähtikuvauksen ongelmat pyyhkiytyvät pois ja ruudulle ponnahtaa taianomaisesti huipputarkkoja taivaskuvia? Harvoin kuitenkin kuvakentän kaarevuus tai F/5 peiliputken reunakoma on kuvan laatua enimmin rajoittava piirre. Suurimman hyödyn saa yleensä keskittämällä ponnistuksia kaukoputken suuntaukseen, tukevuuteen, tarkennuksen täsmällisyyteen, seurantaan, tärinöihin, tuuliherkkyyteen ym. vastaaviin tylsänoloista puuhaa tarjoaviin piirteisiin.

Hannu Määttänen

[jaava]

Mahtaako näitä asioita kysyvillä olla salaisena toiveena, että tällaiseen korjaimeen investoimalla tähtikuvauksen ongelmat pyyhkiytyvät pois ja ruudulle ponnahtaa taianomaisesti huipputarkkoja taivaskuvia?

Toki tuollaisia toiveita on, mutta en myönnä mitään kysyttäessä.
Julkaistuna ajatuksena on saada reuna-alueet sen verran kuntoon, että off-axis guiderille saisi jotakuinkin pyöreitä tähtiä. Ja sekin vain, jotta seuranta laskisi tähden keskipisteen mahdollisimman luotettavasti (kyseessä on SW 80 ED linssiputki).

TS kehuu sivullaan kentänlitistäjäänsä TS Flat 2 sopivan linssiputkille f/5 to f/8:

http://www.telescope-service.com/accessories/start/accessoriesstart.html#TSFlat2

Onko tuo kaikki vaan sanahelinää?

JV

[Timpe]

Harvoin kuitenkin kuvakentän kaarevuus tai F/5 peiliputken reunakoma on kuvan laatua enimmin rajoittava piirre. Suurimman hyödyn saa yleensä keskittämällä ponnistuksia kaukoputken suuntaukseen, tukevuuteen, tarkennuksen täsmällisyyteen, seurantaan, tärinöihin, tuuliherkkyyteen ym. vastaaviin tylsänoloista puuhaa tarjoaviin piirteisiin.

Tässä on vertailtavaksi 1500mm/F5 Newton-putken koko kuvakenttä, josta voi tarkastella tuon koman vaikutusta kuvan tähtiin.
Suurin yksittäinen tarkkuutta heikentävä tekijä on tässäkin kuvassa näkyvä heikko fokus yhdessä pienen seurantavirheen (tms.) kanssa (EOS 20D silmämääräisesti tarkennettuna). Toisaalta heikon tarkennuksen levittämistä (hiukan epäterävistä) tähdistä näkee nyt hyvin tuon koman esiintymisen tällaisen 1.6x croppikameran kennolla. Täyskokoisella kennolla 100% oikein tarkennettu kuvakin olisi kehno reunoilta komavirheen takia, mutta näin croppikennolla reunat ovat kohtuullisia jonnekin 80% etäisyydelle kuvan keskustasta (sikäli kun optiikan kollimointi sattuu kuvan keskelle  ).

Huom. kuvaa ei ole pienennetty originaalista, tehty vain levels säätö + käännös harmaasävyiksi ja pakattu riittävästi alle 250 kB kuvakoon saavuttamiseksi.

[Kaizu]

Minusta näyttää että kuvan keskialueella olisi pohjois-etelä suuntaista virhettä joka näyttäisi johtuvan tärinästä. Se on jakanut tähdet kahdekai palloksi. Suunta on sellainen että se korostaa koman vaikutusta kuvan kulmissa. Toinen jolla voi myös saada tuollaisia kaksoispampuloita aikaiseksi on huono apupeili. Itselläni oli apupeilissä mutka ja se ilmeni pikkuriikkisenä astigmaattisuutena. Kun fokusointia siirsi toiselle puolelle fokusta, parit kääntyivät 90 astetta.

Kaizu

[Timpe]

Juu, kaikkia noita Kaizun esittämiä syitä voi epäillä (yhdessä ja erikseen  ) lisävirheen syyksi. Olen jo ajatellutkin tehdä alkuun Hargreavesin tuen (engl. "strut") kompensoimaan tärinää, jos innostun tuosta kuvaamisesta enemmän. Toisaalta apupeilinpidintäkin voisi vielä parantaa, kun olen tuota astigmaattisuutta havaitsevinani visuaalisesti hyvällä seeingillä. (Milloinpa nämä astro-vermeet kokonaan valmiita olisivat...)