Gemini G41/G42 jalusta

[Timpe]

... n. 50cm pitkä, 14cm sisähalkaisijaltaan ja 10-15mm seinävahvuudeltaan oleva teräsputki tolpan aihioksi. G41:n mukana tuli vastaavasti tolpan sovitekappale, jossa on ulkohalkaisijaa 14.1cm ja näin yhtälöstä seuraa pientä sorvaustarvetta. Onneksi paikkakunnalta löytyikin jo sopiva tekijä tolpan hitsaushommiin ja tuon jalustasovitteen kaventamiseen (=noin 0.5mm lastun poistamiseen sovitteen kaulasta). Pitänee jatkaa napatähtäinputken off-axis-platan tekemisellä...

Jatketaanpa saagaa vielä yhdellä kuvalla, jossa G41 nököttää yllä kuvatun lyhyen tolpan päällä. Tolppa on tuossa vaiheessa hiekkapuhallettu odottamaan pohjamaalausta ja G41 ilman lisävastapainojaan (urheiluliikkeen tukkuri sössi tilauksen ja 10kg painojen tilalle tuli liikkeeseen urheilusukkia  >:D). Sen yllä kuvatun off-axis napatähtäimen kiiinnityksen ehdin kuitenkin tässä välissä väsäämään ja ihmettelemään hiukan FS2 kapulan toimintaakin.

Tolppa ja G41 näyttäisivät pelaavan nyt sangen hyvin yhteen eli tukevuusvaatimukset täyttynevät. Nyt täällä tutkitaan tolpan täyttöä ja sen sääsuojausta Suomen säiltä. Tulee varmaankin alkuun nosteltua G41:stä tolpan nokkaan ja takaisin, mutta kuinka pitkään... ;)

[Timpe]

Tänään tuli laitettua tolppa pihalle pystyyn ja koekäytettyä G41:stä tolpan päällä 300/1500 Newtonin kera. Vastapainot ovat vieläkin tilauksessa, joten katsoin viisaimmaksi vain kylmätestata yhdistelmää ilman sähköjä. Jalustan mukana tullut Losmanyn 10kg lätty on yksinään lähinnä säälittävän näköinen tuon Newtonin rinnalla  :-\ Näin ollen käyttötuntuma tuli siis huomattavan epätasapainoista putkiyhdistelmää käsin työnnellessä lukkojen ollessa käyttötahmeina puoliksi kiinni/auki. Sää oli tukevuuden testailuun sopiva eli puuskittaista tuulta lounaan suunnalta. Suuntasin putken näkymän läheiseen lehtikuuseen ja irrotin otteen tarkennuslaitteesta saatuani kuvan teräväksi. Tässä vaiheessa voin todeta, että luvattu kantavuus ("C-14, 8" Apo, 12" Newtonian (cca. 40kg)" pitää paikkansa, koska kuva rauhoittui paikalleen sekunnissa ilman että tuulen puuskista olisi ollut haittaa tämän kokoisen sivupinta-alan omaavalla putkellakaan. Käyttömukavuudesta sen verran, että okulaaripää heiluu mukavalla korkeudella ja raskaan putken saa nostettua helposti paikalleen kiinnityssatulaan ilman ylimääräistä ähellystä. Putki asettuu varmaan vielä omaan suosikkiasentoonsa kiinnityspannoissa, nyt se sojottaa vähän "sinnepäin".  Lyhyesti summa summarum: kyllä tästä vielä kunnon havaintoväline tulee, kun saan kaikki osat paikoilleen  ;D

Kyselin aikoinaan tietoja myös tästä jalustasta (suoraan valmistajalta), kun selvittelin omaa jalustahankintaa. Laatu ei oikein vakuuttanut ja valmistaja ei pystynyt lupaamaan toimintavarmuutta pakkasessa. Totesin siinä vaiheessa, että en jaksa ruveta tuohon hintaan nähden jalustaa vielä itsekseni virittelemään ja jätin jalustan pois laskuistani.

Petri mainitsi aiemmassa vaiheessa tätä ketjua tuon virittelyn tarpeen, niin sitä on nyt kohtuullisessa määrin tehty. Tuossa toisessa kuvassa on G41:n atz-säädön rakenne: reunoilla on kaksi M8 kuusiokolopulttia sivuttaisella liikuntavaralla varustettuna (tänne vaihdoin nyt muovialuslevyt entisten bakeliittilevyjen tilalle), haarukan välissä alhaalla/keskellä jalustarunkoa on kahvallinen M8 lukitusruuvi, jolla säädetään atz-säädön kireyttä. Lisäksi atsimuuttisäädössä on (ainakin G41 jalustassa, en tiedä G42:sta) sellainen messinkinen M8 kierteellä varustettu kuusikulmainen tappi (kahden sivuttain liikkuvan kiristysruuvin välissä), jonka totesin liian hennoksi tähän tarkoitukseen; vaihdoin siis tilalle M8 teräspultin. Jalustan aluslevy (tolpan kiinnityspala) sisältää kolme kohotettua, noin euron kokoista aluetta, joiden päällä jalustan haarukkarunko säädettäessä pyörii. Nyt kokonaisuus on tukevan oloinen näiltä osin eli aika vähällä pääsin.

Kolmas kuva näyttää tuon altitudi-säädön, joka meni siis tappiin täällä 60+^o leveysasteilla. Yksinkertainen säätö tässäkin, jossa pidensin tuota ylempää kierretankoa noin 15-20mm. Tämän jälkeen kierretapit asettuvat siten, että keskellä olevan säätömutterin sisällä on kummastakin tapista ainakin 10mm kierrepituutta. Ilman pidennystä nämä kierretapit jäävät lyhyiksi näillä leveysasteilla. Tehtaalta saa ilmeisesti tilattua G42:n eri mittaisilla kierretapeilla, koska manuaalissa puhutaan 0-30, 30-60 ja 60-90 ^o säätöalueista (oma Keski-Euroopan mallini oli tuo 30-60^o säätövaralla varustettu malli. Jos tuo atm-jatkoni kierretankoon toimii tukevuudeltaan ok, niin pitänee sitten joko valaa epoksiin koko jatkopala tai sorvauttaa uusi pidempi kierretangon pätkä tähän käyttöön (tuo jää katseilta piiloon jalustan alle).

Neljäs kuva kertoo lähinnä G41:n lohenpyrstösatulalle tarjotun tilan. Kiinnitin tuohon kaupassa tulleen William Opticsin satulan tilalle ADM:n Losmandy-tyypin satulan, koska ADM on enemmän "heavy-duty" satula kuin tuo WO, joka on varustettu lyhyemmällä lukituspalalla ja yhdellä lukitusruuvilla. Kuten näkyy, jalustassa olisi tilaa puolet pidemmällekin satulalle kuin minkä nyt omistan.  8)
Virittelysarjan viitonen on varmaankin tuo aiemmin mainittu off-axis napatähtäin, jonka siirto vaadittiin siksi, että se olisi muuten osunut jalustarunkoon (tähtäimen kiinnitysreiän tulppa näkyy tuossa kakkoskuvassa). Tulisivat nuo vastapainot pian, niin saisi kokeiltua putkea oikeissa olosuhteissa oikein tasapainotettuna.

Nyt täällä tutkitaan tolpan täyttöä ja sen sääsuojausta Suomen säiltä...

Tolpan sisälle kiilasin kakkosneloset T-muotoon, toiveena on mahdollisten tolppavärinöiden minimointi. Sääsuojana toimii toistaiseksi muoviämpäri, kunnes muuta keksin...

[Timpe]

Pilviset säät ne vain aiheuttavat päänsärkyä monella tapaa 
Kerron siis joutessani episodin, johon tulin joutuneeksi omaa uteliaisuuttani ja kokeilunhaluani. Ihmettelin noin kuukausi sitten G41 jalustapään deklinaatiopuolen backlash:iä (suomeksi "klappia/välystä"), jota ilmeni mielestäni liikaa ja jonka voisi säätää paikalleen joutessani näin pilvisen päivän ratoksi. Deklinaatioakselin matopyörän säädöstä löytyy näin ruhtinaallinen ohjeistus valmistajan sivuilla (sama on myös manuaalissa):   http://www.astronomy.hu/update12_2005.htm
Backlashin säätöön on siis olemassa deklinaatioakselin "worm offset screw", jota kiertelemällä säädön pitäisi toimia. Pyörittelin aikani tuota ruuvia ja kun en saanut selvää parannusta matopyörän välykseen, päätin irrottaa matopyörän jalustasta. Yksikkö (koteloitu matopyörä+askelmoottori) oli kiinni neljällä ruuvilla jalustassa, joten ei muuta kuin nuo neljä ruuvia löysälle ja sitten matopyörää ajamalla etsitään paras säätö, jossa klappi on minimissään ja lukitaan ruuvit tähän asentoon... right? Tätä säätöä tehdessäni homma lähti sujumaan ja olin löytävinäni oikean kohdan, jossa matopyörän asento olisi optimi suhteessa hammasrattaaseen. Kiinnitysruuvit kireälle ja koekierros deklinaatioakselin ympäri... 0^o - 90^o - 180^o käännös ympäri...ok...270^o edelleen samaan suuntaan ympäri ja KRAKKK... kiinni otti. EQ6:n vastaaviin säätöääniin tottuneena en hätääntynyt (virhe 1) ja käänsin suunnan takaisin (virhe 2) irrottamatta matopyörän kiinnitysruuveja (virhe 3). Hetken aikaa moottorin ääntä ja sitten kevennys... stepperi alkoi pyörittämään kevyesti tyhjää pienen kilahduksen jälkeen ja jalustapää jökötti paikallaan askelmoottorin kierroksista välittämättä! Sydän jätti pari-kolme lyöntiä väliin ja ja korvien välissä mieleen nousi vaimea jupina (-kele-tana-ttu...), jota ei lapsiperheessä noin vain päästetä ilmoille 

Pari syvää hengenvetoa, huokaus ja tilanneinventaario: "Joo, rikki se on!" Aikani deklinaatioyksikköä ihmeteltyä, irroitin sen kiinnitysruuvit kokonaan irti ja purin deklinaatiomoottorin/matopyörän irti muusta jalustasta ja löysin rikki menneen sovituskappaleen (kuva: DEC-worm_part_broken.jpg). Hyvä näin: jalustaan oli suunniteltu voimansiirtoon heikompi rakenne, joka menisi rikki virhetilanteessa ja estäisi näin pahemmat vahingot hammasrattaille/matopyörälle. Kysyin jalustan valmistajalta tämän osan saatavuutta ja Andras Dan kertoi osan olevat tätä tyyppiä:   http://www.ruland.com/ps_couplings_bellows_bs.asp.
Osan korvikkeeksi kelpaisivat muutkin mekaanisilta mitoiltaan vastaavat osat kun vain speksit "1/4inch (6.35mm) bore size... should be no larger than 15,5mm and long about 25mm" täyttyisivät. Tuon Ruland osan saatavuus menisi tilaustavaraksi USA:sta, joten etsin tilalle sopivan korvikeosan Euroopasta. Yhteensopivaksi vaihto-osaksi löytyi tämä Hucon sovitekappale:   http://fi.rs-online.com/web/search/searchBrowseAction.html?method=getProduct&R=0748257
Tuon osan saikin sitten tilattua helposti Suomen Yleiselektroniikan (http://www.yeinternational.fi/) kautta noin viikon toimitusajalla ja 78 EUR kustannuksella toimitus/tilauskuluineen. Nyt tämä Gemini G41 jalustani on taas kunnossa ja ILMAN tuota deklinaatioakselin ylimääräistä välystä, kuten alunperin oli tavoitekin 

Syy miksi, kerron tämän jutun tännekin on yksinkertaisesti se, että tuon "worm offset" -ruuvin käyttöohje oli sangen epäselvä ainakin itselleni. Tuo kyseinen ruuvi oli näet kiristettynä melkein pohjaan, kun aloitin säätämään matopyörää (=virhe 4). Säätöruuvin toiminta on kuitenkin sikäli nurinkurista, että kun tuota ruuvia kiristää, niin se itse asiassa TYÖNTÄÄ matopyörää KAUEMMAKSI hammasrattaasta! Toisin sanoen se lisää välystä matopyörän ja hammasrattaan väliin, kun sitä kiristää kireämmälle. Tämä asia selviää toisesta liitekuvasta (DEC-worm_adjustment.jpg), jossa näkyy matopyörän rakenne laakeroinnin toisesta päästä. Tuon offset-ruuvin sisään tuleva pää on kartiomainen ja kiristettäessä ruuvia kireämmälle kiilaa matopyörää vähitellen ulommas hammasrattaasta. Ruuvia löysättäessä matopyörän laakerin alla (kuopassa piilossa) on jäykkä jousi, joka työntää matopyörää kiinni hammasrattaaseen, jollei offset-ruuvi estä tätä. Normaalisäädöllä tuo "worm offset" -ruuvi tulee olla kokonaan auki ja tällöin tuo jousi puskee maksimivoimallaan matopyörän kiinni hammasrattaisiin ja backlash:iä ei juurikaan esiinny.

Tuon webbiohjeen tarkoitus lienee ohjeistaa käyttäjä asentamaan putki hiukan epätasapainoon, jotta hammaspyörän rattaat nojaavat sivuttaissuunnassa matopyörän kierteeseen tasaisesti koko ajan ja näin saadaan aikaan välyksetön deklinaatiosäätö kuvauskäyttöön. En vain itse edelleenkään ymmärrä, miten tämä on parempi ratkaisu verrattuna siihen, että tuo jousi painaisi vapaasti koko ajan matopyörää kohti hammasratasta. Olisikohan niin, että hammaspyörän kierteen harja on niin korkea, ettei se uppoa kokonaan hammaspyörän koloihin, vaan vaatii tämän hienosäädön sivuttaissuuntaan 
No, jospa tästä lisätiedosta on jotain hyötyä sinne Suomen toisen Geminin omistajalle eli  Suomenselän Pegasukselle.

[Timpe]

<edellä kysymys pakkaskestävyydestä>
"I did run tests on the critical parts of the mount in my deep freezer and I have customers in Norway and Sweden as well  but also one in Finland whom I
know of. The LCD on the hand controller would be rather slow at this temperature, otherwise the mount is operational at -20 C."

Jalusta (Gemini G41 Obs+) oli tänään ulkona -10...-13^oC pakkasessa (ja käytössä) tuollaiset 3,5 tuntia -> ehti siis hyvin jäähtyä ulkoilman lämpötilaan. Tuo toimi näissä pakkasissa vielä moitteitta, tosin rasvojen jäykistymistä oli havaittavissa, kun löysäsin akselien lukitukset purkaakseni jalustapään tolpan päältä pois. Vähän saman sortin fiilikset, kun lähtee yön yli pakkasessa olleella autolla liikkeelle ja akselien liikkeet ovat normaalia tahmeammat. Eivät kuitenkaan liian tahmeat haitatakseen liikettä sen kummemmin, pikemminkin päinvastoin kun seurannan mahdolliset virheet tasoittuvat. Seuranta "heiluu" suurilla suurennuksilla vähemmän kuin esim. EQ6 Prolla (oma "mutu" 300x/375x suurennuksilla, verrattuna 150/1800 Mak ja 300/1500 Newton käyttökokemuksiin; jälkimmäinen putki on nyt G41:n päällä), PEC:iä en ole jalustalle vielä opettanut koska suurimmat heilunnat tulevat nyt muualta kuin G41:sestä 

FS2 kapulalla ei ole ollut mitään pakkasongelmaa (kuten lainauksen Pulsar-kapulalla), koska FS2:n näyttö on punainen led-matriisi (ks. http://www.telescope-service.com/FS2/start/FS2.html#FS2). FS2:n toiminnasta on myös tullut sen verran kokemusta, että laitan pari riviä sen goto:sta. Goto perustuu yhden tähden kohdistukseen ja on tämän vuoksi ihan näppärä käyttää. Ensin valitaan tunnettu tähti tarkasteltavan kohteen läheltä ja putki käännellään lukitukset löysällä osoittamaan tätä tähteä. Lukitukset kiinni ja haetaan kapulasta ko. tähti, jonka jälkeen goto on toimintavalmis. Yhden tähden lukitus on sen verran epätarkka, joten muutettaessa katselusuuntaa yli 90 astetta sivuun, löysään vain jalustan lukot ja käännän putken uuden kohteen läheiseen referenssitähteen, lukitsen putken ja kerron taas kapulalle tämän uuden tähden tiedot (referenssitähden asettaminen on valikoissa vain muutaman painalluksen päässä ja siksi nopea tehdä uusiksi kerta toisensa jälkeen). Planeettoja ja Kuuta goto:lla haettaessa pitää vielä kertoa päivämäärä ja aika, jotta ne löytyisivät. Tämä kapula ei osaa meridiaanin ylitystä gotolla ja referenssitähden valinnassa on aina kerrottava onko putki idän vai lännen puolella jalustaa. Näillä perusteilla/reunaehdoilla goto on toiminut hyvin ja löytänyt kohteet sieltä mistä pitääkin 

Kapulasta löytyy viisi säädettävää nopeutta, joten jokainen saa aseteltua nuo mieleisekseen putken/jalustan mukaan (FS2 oli tällainen yleis-goto-kapula, joka sopii moneen eri jalustaan ohjelmapäivityksellä, ks. nuo TS:n webbisivut). Yleisvaikutelma tästä kapulasta on ihan ok, muttei niin viimeistellyn oloinen kuin esim. SkyWatcherin tehdaskapulat antavat. Mutta muutoin tämä on sellainen saksalaistyyppisen askeettinen, toimiva ja järkiperäinen kapistus. Kaapelit (virta/jalustakaapelit, poislukien käsikapula) jäykistyvät pakkasessa jonkin verran.

[Timpe]

Tuo Suomeen tullut laite on ollut meillä Suomenselän Pegasuksen käytössä G42 viime keväästä lähtien ja olemme nyt syksyn mittaan säädelleet laitteita kohdalleen. Jalusta liikuttaa Celesteron C14 -putkea, joten painoakin on päällä kohtuullisesti. Toimitus sujui moitteetta ja maksun kanssa ei ollut mitään hankaluuksia. Jalusta tuli jämerässä laatikossa roikkuen pystyakselin läpi menevässä putkessa, joten mitään rasituksiakaan ei pitäisi toimituksen aikana tulla moottoreille. Tämä siis suoraan valmistaja Dan Andreakselta...

Seuranta näyttäisi toimivan hienosti, vaikka PEC:iä emme ole vielä ehtineet edes säätää, tai tehdä kunnollisia mittauksia. Maanantaina kerkesimme testaamaan pienikennoisella web-kameralla tähden pysymistä paikallaan matalalla pohjoisessa, ja vaikka ilmakehän ansiosta kuva pomppi minne sattui ja tähti oli sormenpään kokoinen läiskä kannettavan ruudulla, keskivertosijainti pysyi täydellisesti kohdallaan. Nyt odotellaan taas parempia kelejä...

Pulsarin ohjaustikku ei ole kaikista miellyttävämmästi päästä (digipadi olisi parempi vaihtoehto), ja muutenkin käyttöliittymä hieman hankala. Sarjaportin kautta ohjaus toimii koneelta kuitenkin erinomaisesti ja laite toimii.

Vanhan seurannan tasaiseen nakutukseen tottuneena tämä uusi laite pitää aika mielenkiintoisia ääniä, jotka ilmeisesti kuuluvat asiaan. En sitten tiedä kuinka paljon hiljenisi akun perään kytkettynä. Geminin mukana ei muuten tullut meille virtalähdettä, joten asia kannattaa varmistaa. Olisi varmaan erikseen pitänyt älytä pyytää mukaan toimitukseen. Virtalähteen laatu vaikuttaa mm. äänekkyteen ja varmaan seurannan laatuunkin joten hyvään virtalähteeseen kannattaa panostaa.

Pakkasesta ei ole vielä kokemuksia, joten tulevan talven jälkeen tiedämme enemmän. Kiinnostuneet tervetulleita Töysän tähtitornille tutustumaan!

Sorry pitkästä lainauksesta, mutta ajattelin kysäistä Töysän suunnalta mahdollisia käytöstä tulleita lisäkokemuksia Gemini G42:n suhteen (nyt tuosta lainauksesta näkee tilanteen sieltä viime syksyltä).

Itselläni tuo Gemini G41 Obs+ on pelittänyt varsin hyvin ja täyttänyt raskaan jalustan tarpeen niin hyvin kuin n. 40kg kantavuuden omaava ja kuitenkin liikuteltava jalusta vain voi  Omistamani Newton-putki (300/1500mm) on toisaalta tämän jalustatyypin kantavuuden ylärajoilla, jos tuota halutaan käyttää ds-kuvaukseen. Omassa systeemissäni suurimmat epäkohdat ovat nyt löytyneet itse tekemäni kaukoputken pantojen ja jalustaan tulevan lohenpyrstökiinnityksen tukevuudesta, joten en pysty kertomaan Geministä nyt muuta kuin sen, ettei se ole nyt kuvaussysteemini heikoin lenkki! Tästä putken kiinnityksen "heikkoudesta" huolimatta olen saanut kuviini sangen hyvän (parhaimmillaan yli 90%) saannon kuvien teknisen onnistumisen suhteen (30s ja 60s valotusajoilla, digijärkkäri putken polttopisteessä). Heikoimmillaan saanto jää alle kolmannekseen, kun systeemin heikkoudet kasautuvat samaan kuvauskertaan. Pidempiä valotuksia en ole ehtinyt vielä kokeilemaan, mutta pitäisi kait kerrankin tehdä kunnon napasuuntaus ja testata maksimivalotusajat tälle seurannalle/jalustalle.

Alla olevista kuvista löytyy pari pikkuparannusta, jotka olen katsonut aiheelliseksi tehdä napasuuntauksen helpottamiseksi. Napatähtäin söi kalliita (3,50€) ja pieniä nappiparistoja kaksin kappalein turhan ahkeraan pakkaskeleillä, joten tein tilalle akkuvirran syöttömahdollisuuden napatähtäimen ristikko-okulaariin. Toinen parannus koskee atsimuuttisäätöä, jossa Geminin alkuperäinen kuusikulmainen pultti osoittautui turhan hennoksi ratkaisuksi kenttäkäytössä, kun jalustaa puretaan ja pystytetään paikoilleen jatkuvasti. Tilalle tuli 20x11 mm teräspala, joka ankkuroitui paikalleen aiempaan 8 mm reikään kiinnityspultilla. Nyt säätöruuvien kääntely kääntää paremmalla vasteella jalustapäätä, eikä vain taivuta tuota kuusikulmaista pulttia sivuittain.

Tässäpä nämä tärkeimmät, joten annan vuoron Töysäläisille... 

Edit: Lisäsin kursivoidulla tekstillä pari muokkausta tuonne, kun realismi iskee välillä päin naamaa ja homma tökkii vastaan (ts. vaatii parannuksia  ). Kokemukseni mukaan jalustan seurannan mekaaniset tarkkuudet lienevät kuitenkin luvatulla tasolla (tracking accuracy ± 5" or better), kun muista klapeista ja heitoista pääsee eroon.

[Koukeri]

Talven aikana on tosiaan jalusta saatu kohtuullisesti säädettyä, hankittu sopivat T-renkaat kameroihin ja kuvaustakin päästy treenaamaan. Positiivisena yllätyksenä saimme uuden kuvauksesta kiinnostuneen mukaan sakkiin, ja hänen mukanaan käyttöön Canonin 5D:n.

Painoa meidänkin setillä (C14 + vastapainot) on tuo 40 kiloa, joka ei näyttäisi tuottavan ongelmia. Viimeksi kirjoitellessa pakkasensietokyvystä ei ollut tietoa, mutta nyt tiedämme, että ainakaan -20 asteen pakkaset eivät ongelmia aiheuta, tai ainakaan sellaisia emme ole vielä havainneet.

GOTO:ssa on vielä pientä heittoa, kuten myös pitkillä  valoitusajoilla, joka johtunee joko jäljellä olevasta heitosta napasuuntauksessa (olemme säätäneet vain tähteä seuraamalla kerran itään ja kerran etelään), tai putken ortologiasta, jota ei ole vielä testattu laisinkaan... 30 sekunnin valotus on kuitenkin jo mahdollista lähes neljän metrin polttovälillä.

Tämän näköistä jälkeä saa nyt:

http://bagend.fi/gallery2/v/Tahtiharrastus/Syvataivas/M42.jpg.html?g2_imageViewsIndex=1

Tähtien leviämistä olemme hieman ihmetelleet. Johtuukohan vain seeingistä, kun 5D:llä trapetsin tähdet leviävät noin 40 pikselin alueelle. Itse epäilemme että nykyinen (vanhalle 8 tuumaiselle suunniteltu, tosin tätä varten lisätuettu) tolppa ei ole täysin vakaa, ja tärisee seurannan mukana...

[einari]

Kyllähän ne Trapetsin tähdet tahtoo levitä kun ovat sen verran kirkkaita.
Onko esimerkkikuvaa muuten pienennetty ?
PECiä ja polttovälin lyhentäjää peliin niin voi pidentää valotusaikoja.

Niin, kaunis kuvahan tuo on. Onnittelut virallisesta ensivalosta.

[Koukeri]

Tuo 1050x700 kokoon pienennetty kuva on noin neljäsosa alkuperäisestä kuvakoosta (4368 x 2912). Deepskystacker ei edes suostunut löytämään tähtiä alkuperäisellä kuvakoolla (komeettamoodissa olisi ehkä onnistunut...), vaan kuva oli ensin pienennättävä puoleen alkuperäisestä.

Taitaa olla sekin mahdollista, että focus ei ollut ihan napissa, vaikka läppärin avulla referenssikuvilla sen säädimme. Ainakaan säätöhetkellä seeing ei antanut myöten tarkemmalle tarkennuksen säädölle.

[Kaizu]

Kyllä tuo tähtien leviäminen näyttää enemmänkin tarkennusongelmalta. Tärinät yleensä tapahtuvat johonkin tiettyyn suuntaan tai suuntiin niin että tähti leviää viivan pätkäksi tai vinoksi ristiksi. Seurantavirheet levittävät tähden yleensa RA-suunnassa viivaksi. Kuvasta en havainnut merkittävää seurantavirhettä.
Jalustan suuntausvirhe aiheuttaa tähtien venähtämisen vinoiksi viivoiksi, tällaistakaan en huomannut.
Onko kuvauslaitteistossa linssejä, vähän näyttää että kaikki värit eivät olisi ihan samassa fokuksessa?

Kaizu

[Koukeri]

Tuo onkin toinen asia jota olemme ihmetelleet. Kuva on otettu suoraan kuvatasolta ilman välissä olevia linssejä. Kun värikanavia katsoo erikseen, tähdissä on punaisessa kanavassa komaa vasemmalle, vihreässä kanavassa tähdet ovat täysin pyöreitä ja sinisessä kanavassa komaa on oikealle päin. En ymmärrä...

[Lauri Kangas]

C14:ssa kuva menee ennen peilejä lasisen korjauselementin läpi. En tiedä tarkkaan aiheuttaako se paljonkaan värivirhettä, mutta tuollaisesta pienestä voisi sitä varmaan syyttää. Kannattaa tarkistaa putken kollimointi, sillähän voi päästä siitä eroon.

[Timpe]

Painoa meidänkin setillä (C14 + vastapainot) on tuo 40 kiloa, joka ei näyttäisi tuottavan ongelmia. Viimeksi kirjoitellessa pakkasensietokyvystä ei ollut tietoa, mutta nyt tiedämme, että ainakaan -20 asteen pakkaset eivät ongelmia aiheuta, tai ainakaan sellaisia emme ole vielä havainneet.

Sen verran vielä tuosta pakkasensiedosta, että katsoin viisaammaksi vaihtaa oman jalustani matopyörää painavan pikkujousen (ks. kuva "DEC-worm_adjustment.jpg" yltä) tehdastekoista jäykempään malliin. Jos putki on huonosti tasapainotettu (kuten se usein on pitkillä Newtoneilla ja erilaisia okulaareja/kameroita käytettäessä), saattaa ko. jousi osoittautua riittämättömäksi painamaan deklinaatioakselin matopyörää sen hammaspyörää vasten ja näin säätö saattaa jäädä "kierteen harjalle" ja sallia pienen sivuttaisliikkeen. Pakkasella ilmiö saattaa korostua, kun rasvat jäykistyvät tuolla tienoilla. Kookas Newton on mokoma vain niin kranttu kaiken tuennan suhteen, että tällaisiakin joutaa(tuu) miettimään 

PS. Andras Dan on muuten uusinut Gemini-kotisivunsa entistä monipuolisemmiksi: http://www.astronomy.hu/

[Timpe]

GOTO:ssa on vielä pientä heittoa, kuten myös pitkillä  valoitusajoilla, joka johtunee joko jäljellä olevasta heitosta napasuuntauksessa (olemme säätäneet vain tähteä seuraamalla kerran itään ja kerran etelään), tai putken ortologiasta, jota ei ole vielä testattu laisinkaan... 30 sekunnin valotus on kuitenkin jo mahdollista lähes neljän metrin polttovälillä.
Tämän näköistä jälkeä saa nyt:
http://bagend.fi/gallery2/v/Tahtiharrastus/Syvataivas/M42.jpg.html?g2_imageViewsIndex=1

Vertailuksi 100% croppeja tuosta M13 kuvasta, jonka postasin Tähtijoukot-laariin. Toinen osa on kuva-alan keskeltä ja toinen osa 1/3 reunasta. Geminin päällä 300/1500 Newton (23kg/157cm), ei autoguideria tai muuta lisähärpäkettä, napasuuntaus tehty putken omalla 12x napatähtäimellä (en ole katsonut driftiä tarpeelliseksi lyhyillä valotuksilla). Tässä 60 sekunnin seurantatulos. (Hukkakuvia tulee sitten systeemini muista heilahteluista ja klapeista johtuen, sillä G41 näyttää tekevän tehtävänsä kohtuullisen hyvin jo ilman PEC:iäkin  ) Itse olen purkanut asennuksen aina illan lopuksi suojaan, joten en ole ehtinyt hieromaan tämän tarkkuutta kohdalleen...

[Timpe]

Lisäsin Gemini G41:n RA-akselin seurantamoottorin säädöistä kuvia ja pohdiskelua tähän ketjuun.

[Timpe]

Pari juttua vielä lisää tähän ketjuun...
Telescope-Service on ottanut Geminin myytäväkseen, joten G42 malli (tarvikkeineen) löytyy täältä:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p1744_.html
Hintaa lisukkeineen tulee saman verran kuin valmistajan sivuilta suoraan tilattuna, mutta diilerinä nyt luotettava saksalaisliike.

Gemini G41 Obs+:n summittaisen seurantakäppyrän PE-virheineen löytää myös foorumilta (kiitos Lauri!), jos joku ei tuota bongannut silloin kun testailin tämän systeemini taipumia yms. http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4508.msg42166#msg42166 (+/- 7 kaarisekuntia 25kg 300/1500mm Newtonillakin)
Tiedä tuosta, oliko tuo käytettyyn jalustaan tekemäni 4.5 k€ sijoitus hintansa veroinen, mutta tuo oli kuitenkin itselleni halvempi ratkaisu kuin muut samaan 300mm Newtonin kantavuuteen kykenevät jalustat