Kuvia tulipalloista

[Timo Kantola]

Tässä muutama vanhempi kuva ( ei missään aika järjestyksessä )..
Kuvattu tulipallokameralla - toisessa on 60asteen näkökenttä, toisessa 100asteen näkökenttä
Näistä tulipalloista en ole nähnyt ainuttakaan livenä, kaikki on löytynyt jälkeenpäin kameroiden kuvista..

Tulipallo  11.9 2006  klo00:32 Näkyy 3.2sek - ennen kuin katoaa kuvasta ulos. Kuu möllöttää keskellä. Kaakkokameralla (6mmF1.2 - 60asteen näkökenttä)


Tulipallo   22.1.2007  klo 18:30. Näkyy 3.9sek Kohtuu kirkas - ottaen huomioon että näkyy ohuen yläpilven läpi - laskeva Kuu häämöttää horisontissa pilven takaa, kirkkaimmat tähdet näkyy käsitellyssä kuvassa. Arvioisin välähdykselle jotain -8 mag.. Länsikameralla (2.8mm F1.0 noin 100asteen näkökenttä)


Tulipallo 26.2 2007 klo 18:40 Kestoa 4.719sek = Hiidas! Kuu on kuvan ulkopuolella klo 2 suunnassa - tekee muutaman linssiheijastuksen.


Tulipallo  9.4 2007 klo 02:07:41 Kestoa 5.687sek  Hidas, kunnon tulipallo joka jäi lähes kokonaan pilvien taakse.


Tässä keväältä 17.5 2006 klo 00:14 Kestoa 5.087sek - ennen kuin jatkoi matkaa kuvan ulkopuolelle.

[Timo Kantola]

Tulipallo 24.03.2007 kello 3.36
Absoluuttisesti Kirkkain minkä olen saanut kuviin, tosin etäisyyttä oli ehkä noin 400km joten kuvassa se ei niin häikäisevä ole. Suoraan zeniitissä vilahtaneena olisi ollut jotain -16mag luokkaa. Tulipallo sekoitti Skypatrolin tunnistuksen joten SP.n mittaama 1.56sek kesto saattaa olla hieman virheellinen. Tästä oli juttua:
http://www.ursa.fi/blogit/ta/index.php?m=200703
ja Astronetissä:
http://astronetti.com/foorumi/index.php?topic=1000.0


Iltahämärän tulipallo 23.3 2006 klo 19:12. Tulee vasemmalta ylhäältä - alku jää osittain pilvienpeittoon. Tulipallo on ollut lähes täydenkuun kirkkauksinen ja hidas. SkyPatrolin säädöt oli pielessä ja "hylkäsi " tämän liian hitaana - oletti olevan lentokone tai satelliitti.. joten tulipallon kestosta ei ole tarkempaa tietoa.


EDIT:
Näitä on lisää, laitan joskus...

[Timo Kantola]

Vähän tuoreempia kuvia:
19.12 2007 klo 19:00 pilvinen ilta selkeni 10min ajaksi - kokoyönä!- ja tuona pienenä hetkenä sattui näkymään yksi komeimmista (tosin ei kirkkain) tulipalloista. Kestoa oli noin 2.5sek, hienoksi kuvan tekee edessä olevat pilvet jotka valaistuu tulipallosta. Tulipallon lopussa lähellä kärkeä oikealla näyttäisi menevän himmeä tähdenlento, mutta videolta paljastui että se on päinvastaiseen suuntaan kulkeva linssiheijastus.


4.2  2008 klo 02:14:53 Poksahteleva 2.574sek kestänyt ilmestys:


Tätä voi sanoa harvinaisuudeksi : Pilvienläpi kuvattu tulipallo! - oikeasti ohuen pilviverhon läpi. Kestoa 1.438sek
26.1. 2008 klo 02:24:35

[TuRe]

Komeita törmäyksiä ilmakehään, onneksi vaarattomia. Kun meteorikamerat asennetaan paikoilleen, niin miten niiden paras suuntaus päätellään. Onko tilastoa esiintymissuunnista, tai miten ilmansuunnat arvioidaan. Onko pohjoinen parempi kuin etelä jne. Onko tulevien tähdenlentoparvien esiintymissuunnat ohjeistuksena.

[Esko Lyytinen]

Komeita törmäyksiä ilmakehään, onneksi vaarattomia. Kun meteorikamerat asennetaan paikoilleen, niin miten niiden paras suuntaus päätellään. Onko tilastoa esiintymissuunnista, tai miten ilmansuunnat arvioidaan. Onko pohjoinen parempi kuin etelä jne. Onko tulevien tähdenlentoparvien esiintymissuunnat ohjeistuksena.

Tuo riippuu mihin tarkoitukseen kamera on. Voi myös vaikuttaa aikooko vaihdella suuntaa vaiko pitää kiinteänä.
Tulipalloverkossamme päätarkoitus olisi saada maahan putoavan meteoriitin tuloreitti mahdollisimman hyvin määritettyä. Tällöin kamera kannattaa suunnata niin että on laaja näkyvyys lähelle horisonttia. Sillä saa paljon alueellista kattavuutta kirkkaille tulipalloille. Jotta saataisiin tapauksia joita kannattaa mahdollisesti mennä etsimään on hyvä että ko alue on mahdollisimman suurelta osin oman maamme aluetta. Sitten näkökohtana on, muiden kameroiden suuntaukset ja kattavuudet. Lähes samalla paikalla olevat eri kamerat kannattaa suunnata, jos mahdollista eri suuntiin ja katsoa että kaikkiaan saataisiin mahdollisimman hyvä kattavuus eri suunnista kahdellakin tai useammalla kameralla. Seuraavaksi voisi yrittää huomioida sen että kun laajalti on pilvistä niin jossain voi olla selkeää jne.

Jos tarkoitus on tutkia meteoreja ja meteoriparvia yleensä, niin korkealta taivaalta saa absoluuttisesti himmeämpiä. Jos on herkkä  kamera niin kovin valosaasteista suuntaa ei kannata valita.  Jos kamerasuuntia vaihtelee niin voi ottaa huomioon parven radiantinkin, koska lähellä sitä näennäiset nopeudet ovat pienempiä kuin kaukana ja täten voi saada vähän himmeämpiä. Voi myös haluta saada hienoja kuvakoosteita joissa näkyy radiantti. Tällöin voi laittaa kameran seurantajalustaankin niin saa helposti koosteen jossa tähdet on kaikissa samalla kohdalla.

Tässä lyhyehkösti oli mielessäni olevia tekijöitä.

Esko