kaksi tähteä yhdistymässä Joutsenessa?

Aloittaja Pappis, 06.01.2017, 23:17:32

« edellinen - seuraava »

Jyri Lehtinen

Lisää mutkikkuutta seuraa siitä, että tähtien yhdistyessä ne muodostavat uuden massiivisemman tähden, jonka ytimessä kaasu on kaksoistähden alkuperäisiä komponentteja korkeammassa lämpötilassa ja paineessa. Tähtien energiantuotannosta vastuussa olevat fuusioreaktiot ovat hyvin lämpötilaherkkiä ja pienikin lämpötilan nousu kasvattaa fuusioreaktioiden tahtia hyvin jyrkästi. Juuri muodostuneella yhteen sulautuneella tähdellä on näin ollen huomattava määrä ylimääräistä fuusioimatonta vetyä verrattuna sen ytimessä vallitseviin lämpötilaolosuhteisiin. Tämä vety lähtee fuusioitumaan melkoisen ärhäkkää tahtia, kunnes uusi tähti saavuttaa vakaan kehitysasteen (sellaisen joka osuu normaalin yksittäisen samanmassaisen tähden kehityspolulle). Näin vaivautumatta mihinkään ydinfysikaalisiin laskuihin sanoisin, että suurin osa tähtien yhdistymistä seuraavasta kirkastumisesta on peräisin nimen omaan kiihtyneestä vedyn fuusiosta. Alun kirkastumisen laannuttuakin yhteen sulautunut tähti fuusioi vetyä alkuperäisiä kaksoistähden komponentteja kiivaammin ja jää näiden yhteenlaskettua kirkkautta kirkkaammaksi.

Sinänsä on muuten erityisen kiinnostavaa päästä seuraamaan tiiviin kaksoistähden yhteensulautumista, koska tämä on paras esitetty teoria selittämään niin sanottujen FK Com tähtien olemassaolo (ks. esim. Bopp & Stencel 1981, viimeinen kappale). Nämä ovat vanhoja yksittäisiä tähtiä, jotka pyörivät niin suurilla nopeuksilla, että niitä on muuten hyvin vaikea selittää. Toivoa sopii, että tämän tähtiparin sulautuminen tarjoaa hyvää uutta dataa joko tämän FK Com tähtien syntyteorian tueksi tai sitä vastaan.

mistral

Lainaus käyttäjältä: Jyri Lehtinen - 09.01.2017, 15:14:41
Lisää mutkikkuutta seuraa siitä, että tähtien yhdistyessä ne muodostavat uuden massiivisemman tähden, jonka ytimessä kaasu on kaksoistähden alkuperäisiä komponentteja korkeammassa lämpötilassa ja paineessa. Tähtien energiantuotannosta vastuussa olevat fuusioreaktiot ovat hyvin lämpötilaherkkiä ja pienikin lämpötilan nousu kasvattaa fuusioreaktioiden tahtia hyvin jyrkästi. Juuri muodostuneella yhteen sulautuneella tähdellä on näin ollen huomattava määrä ylimääräistä fuusioimatonta vetyä verrattuna sen ytimessä vallitseviin lämpötilaolosuhteisiin. Tämä vety lähtee fuusioitumaan melkoisen ärhäkkää tahtia, kunnes uusi tähti saavuttaa vakaan kehitysasteen (sellaisen joka osuu normaalin yksittäisen samanmassaisen tähden kehityspolulle).

Näin vaivautumatta mihinkään ydinfysikaalisiin laskuihin sanoisin, että suurin osa tähtien yhdistymistä seuraavasta kirkastumisesta on peräisin nimen omaan kiihtyneestä vedyn fuusiosta. Alun kirkastumisen laannuttuakin yhteen sulautunut tähti fuusioi vetyä alkuperäisiä kaksoistähden komponentteja kiivaammin ja jää näiden yhteenlaskettua kirkkautta kirkkaammaksi.


Hyvä kun kommentoit tätä ydinreaktiota, se on vaikea juttu. Tsekkasin Wikipediasta, miten auringon kohdalla ydinreaktion energia kulkee pintaan ja sen tapauksessa joudutaan odottamaan hirmu kauan että teho siirtyy pintaan, tai onhan siinä sellainen puoli että itse aurinko kasvaa isommaksi ja sen kautta säteily kasvaa.

Wiki:

Syntyneen energian täytyy kulkeutua Auringon ylempien kerrosten halki ennen vapautumista auringonvalona tai aurinkotuulen mukana. Arviot energian kulkeutumisajasta pintaan vaihtelevat 10 000 vuodesta 170 000 vuoteen.[14]

Säteilyvyöhyke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auringon ydintä ympäröi säteilyvyöhyke, jossa ydinreaktioita ei enää tapahdu. Sen halki ytimestä tuleva energia siirtyy pinnalle absorboitumalla ja emittoitumalla nousten säteilyvyöhykkeen pintaa kohden, joka on noin 0,7 Auringon säteen[15] kohdalla. Energian siirtyminen on hidasta, ja ytimestä pintaan siirtyminen kestää kymmeniä miljoonia vuosia
______________________________________________________________________________

Eli kun paine yhdistymisen jälkeen kasvaa, ydinreaktiot tehostuu, mutta vain sisäosissa, ei pinnan lähellä?

Ajattelen että kuumempaa plasmaa tulee pintaa kolarin johdosta. Kun kaksi isoa massaa kyntää toisiaan, luulisi sen mylläävän tuhansien kilometrien syvyydestä kuumaa plasmaa mikä nostaa pintakerrosten säteilypainetta ja myöskin laajentaa tähteä?

VeskuP

Tässähän tulee jo lukion fysiikan kurssi 4 tai 5 mieleen vuodelta -97 :shocked: Ja tuo pahaenteinen musiikki oli kyllä hyvä :grin:

Sain kysymykseeni kuitenkin vastauksen, kiitokset!
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

Astronautiskelija

#18
Eiliseltä illalta ensimmäinen havaintoni tästä tähdestä on Twitterissä. Kuva on otettu kirkkaan lasin läpi. 
Tähti oli matalampana kuin olisi toivottavaa, mutta otin myös BVRI-sarjan, jonka mittaan kunhan ehdin mitattu V-magnitudi on 12,37. Tästä tulee mielenkiintoinen pitkän ajan projekti.
The sky appears so steady fixed and stable as we look at it - but only if we do not look too hard. James B Kaler, Stars and Their Spectra
Clayhole Observatory
Twitter | Vimeo

Timpe

- Timo Inkinen