Asi 1600mm

Aloittaja Kettu-Pekka, 04.04.2016, 06:50:41

« edellinen - seuraava »

VP

Oletko Vehnae testannut 1.25" suotimia tämän kanssa, vinjentoiko?
Jos oikein olen ymmärtänyt niin suodin pitäisi olla mahdollisimman lähellä kennoa jottei se vinjentoi.

-V

vehnae

#16
Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 25.06.2016, 12:57:57
Oletko Vehnae testannut 1.25" suotimia tämän kanssa, vinjentoiko?

Mun systeemillä tuskin havaittavasti. Koska tuo mun objektiivi vinjetoi itsekin varsin kohtuullisesti testasin kalibroida filtteripyörän ja suodattimen läpi kuvatun flatin toisella flatilla jonka otin pelkän T2-jatkeen lävitse. Lopputuloksessa on häivähdys vinjetoinnista johtuvaa kalibrointivirhettä, luokkaa 10%. Ja valovoimaa on tässä siis f/2,8 eli riittävästi.

Kuvausjuna on kylläkin tämän suhteen optimoitu, eli käytössä on Atik EFW2-suodatinpyörä johon teetin PrecisePartsilla adapterin jolla voin ripustaa kameran sen etulevyssä olevasta T2-uroskierteestä, jolloin itse kameran backfocukseksi tulee vain 6,5mm.

ps. mun kameran kennolla (siis ihan kennolla asti) on pölyhiukkanen, murr.

Edit: 6mm->6,5mm.

VP

Lupaavalta vaikuttaa, mulla on 1.25" suodinpyörässä T2 kierteet myös joten tuleva kamera taitaisi sopia siihen suoraan. :azn:
Aika jännä että kennolla asti on jo nyt pölyä, kun suljetussa kammiossahan se on.

-V

vehnae

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 30.06.2016, 19:31:49
Lupaavalta vaikuttaa, mulla on 1.25" suodinpyörässä T2 kierteet myös joten tuleva kamera taitaisi sopia siihen suoraan. :azn:
Aika jännä että kennolla asti on jo nyt pölyä, kun suljetussa kammiossahan se on.

On tosin huomattava että tuo kameran lyhin kierre on "epästandardi" uroskierre. Käytettäessä välipalikkaa jolla kameran puolella on tyypillisempi naaraskierre backfocus on 17,5mm. Mutta tämä tuskin on iso ongelma ainakaan vähemmän valovoimaisilla putkilla.

Pitää jossain kohtaa avata varovasti tuo kamera ja puhaltaa pölyhiukkanen pois. Kameran kosteudenpoisto perustuu kuivatusaineeseen joten avaamisesta ei ole muuta haittaa kuin potentiaali lisäpölylle. Kalliimmissa vehkeissä löytyy sitten näitä argon-täytettyjä kennokammioita yms mitä ei pidä mennä itse availemaan jos ei osaa täyttää kammiota uudestaan argonilla.

VP

Hmm. Mielenkiintoinen tuo Argon täytetty kammio. Olisikohan miten vaikeaa täyttää itse tuommoinen ASI? :cheesy:

-V

mickut

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 04.07.2016, 21:28:31
Hmm. Mielenkiintoinen tuo Argon täytetty kammio. Olisikohan miten vaikeaa täyttää itse tuommoinen ASI? :cheesy:

Sain ohjeet kun korjailin omaa SX:ääni, ja niiden pohjalta argon-täyttö kotioloissa on aika helppoa. Argon on ilmaa painavampaa, joten riittää astia johon mahtuvat kädet, kamera ja argonia, ylhäältä kannella suljettavissa (mieluiten liu'utettavissa pois) ja riittävä suojaraja kameran yläpuolella. Pohjaosaan reikä ja siihen venttiili, josta hiljalleen valutetaan argonia astiaan, jossa kamera lepää kammio auki kannen alla. Sitten kun astiaan on laskettu tilavuuden verran argonia, odotellaan rauhassa kamerakammion ilmanvaihtoa. Toistetaan tarvittaessa pariin kertaan ja varoen siirretään kansi sivuun ja ruuvataan ccd-kammio kiinni. SX:ssä ei ole dessikantti-plugia, joten siinä joutuu tekemään vähän enemmän töitä.

Plugilliselle kameralle voisi johtaa sen argonin vaikka pillillä suoraan kammioon, niin saisi ensimmäiselläkin kerralla jo lähelle 99% argon-täyttöä.

--Antti

VP

#21
Liityn klubiin. :azn:

Edit:
Lisänä darkki 120s @ -10C (8 kuvaa, .avi) jota runtattu Photoshopissa enemmän kuin laki sallii. Hieman tuntuu reunahehkua olevan, muttei mitään mitä ei saisi kalibroitua pois.

-V

Kuulapaa

Kiusaus on kova, mutta olen onnistunut pidättäytymään tilauksesta, toistaiseksi :police:
Elämme jännittäviä aikoja, etenkin vakiintuneiden CCD tähtikameravalmistajien näkökulmasta katsottuna :smiley:
Kun itse tekee niin saa sellaisen kun tulee.
http://www.kuulapaa.com/

VP

Lisää darkkeja (master), tälläkertaa vähän parempaa kuin aviräpsy. Vasemmalta oikealle 180s, 120s ja 60s. Kussakin kuvassa 20kpl pinossa, unitygainilla ja kenno jäähdytetty -15C. PixInSightissa venytetty identtisesti.

https://c1.staticflickr.com/9/8398/29268762951_5c58fe7a08_o.jpg

-V

einari

Näköjään kennohehkua vielä on joskin lieventyneenä.
QHY:n tuotteissa taisi olla joku keksintö sitä lieventämään.
___
Tapio

VP

Lainaus käyttäjältä: einari - 31.08.2016, 01:43:22
Näköjään kennohehkua vielä on joskin lieventyneenä.
QHY:n tuotteissa taisi olla joku keksintö sitä lieventämään.

Hyvinhän tuo tuntui kyllä kalibroituvan pois.

-V

Kuulapaa

Monoja tuntuu olevan joitakin kappaleita, mutta onko kukaan hankkinut tuota väriversiota jäähdytettynä?
Kun itse tekee niin saa sellaisen kun tulee.
http://www.kuulapaa.com/

vehnae

#27
Jonkun aikaa kameraa nyt käyttäneenä muutamia huomioita, jotka parhaaseen laatuun tähtäävä tähtikuvaaja haluaa ottaa huomioon.

1. Jäähy tuottaa (ainakin minulla, VM:n kamerassa selkeästi vähemmän) pientä satunnaista häiriötä kuvaan käydessään kovalla teholla. Käytännössä tämä ei osoittautunut ongelmaksi koska kuvauskelpoisina öinä on keskimäärin kylmä. Käytän kameran lämpötilana -25C, jolloin jäähy pyörii 10-20% tehoilla eikä ongelmaa esiinny. Lähinnä huomioitava, että huoneenlämmössä ei kannata ottaa kalibrointiruutuja. Lisätietoa

2. Kameran lukunopeus riippuu käytössä olevasta USB:sta (2.0/3.0) ja ajurin USB Limit -asetuksesta. Vasta uusissa Pro-versioissa on kameraan pultattu riittävästi muistia, jotta kuva voidaan lukea kennolta aina täydellä nopeudella ja siirrellä koneelle jollain muulla nopeudella. Lukunopeus vaikuttaa esim. vahvistinhehkujen voimakkuuteen (ovat hitaammalla nopeudella pidempään päällä) ja rolling shutter -efektiin.

3. Edellisestä johtuen USB 3.0:n käyttö on suositeltavaa. Koska lukunopeus vaikuttaa kalibrointiin, tarkoittaa USB 2.0/3.0 -vaihdos tai USB Limit -arvon muuttaminen myös kalibrointiruutujen uusimista.

4. Mahdollinen vahvistinhehku kalibroituu darkeilla nätisti pois, mutta oleellisena yksityiskohtana darkkeja ei saa skaalata, jotta kalibrointi onnistuu oikein.

5. Kameran biastaso käyttäytyy omituisesti 0..0,2s välillä. Yllämainittu darkkien skaalausongelma liittyy mahdollisesti tähän. Ongelmaa voi vähentää ottamalla 0,2s mittaiset bias-valotukset. Itse ajattelin ottaa kylmästi flattidarkit myös lyhyille valotuksille, eli en käyttäisi bias-kuvia lainkaan, jotta tarkka kalibrointi ei jää ainakaan tästä kiinni. Lisätietoa

6. Kennolla on ilmeisesti kahdenlaisia vahvistimia tms, joista aiheutuu noin 1e- eroavaisuus joka toiseen pikseliin ja kuva muistuttaa äärimmilleen venytettynä pientä shakkiruudukkoa. Tämä kalibroituu nätisti pois, mutta aiheuttaa sen että myös kuu/aurinkokuvauksessa kuvat olisi syytä kalibroida jotta yksityiskohtia venyteltäessä shakkiruudukko ei pomppaa näkyviin. Lisätietoa

Kamerassa on kaksi tapaa ajoittaa valotus, joko kameran itsensä ohjastamana (uusimmilla ajureilla alle 5s valotukset) tai ajurin ajoittamana (yli 5s valotukset). Näissä on omat huomioitavat asiansa.

7. Rolling shutter, alle 5s valotukset. Kameran ohjaamana valotusaika per pikselirivi on vakio, mutta ilmeisesti ne eroavat ajallisesti hieman toisistaan. Jos kuvataan korkealla taajuudella vilkkuvaa kohdetta kuten EL-kalvoa erittäin lyhyellä valotusajalla, niin lopputuloksena ruutuun saadaan vaakasuuntainen raidoitus. Efekti häviää flattikalvoni kanssa olemattomaksi noin 0,1s valotusajalla, eli flattivalotusten on syytä olla tätä pidempiä. Päädyinkin hankkimaan valmistajalta ison ND-kalvon jotta sain flattipaneelia tätä varten himmennettyä riittävästi.

8. Rolling shutter, vähintään 5s valotukset. Kun valotus on ajuriohjattu, niin ilmeisesti kaikki kennon rivit aloittavat valotuksen samaan aikaan, mutta valotus päättyy siinä kohtaa kun rivit luetaan, eli kuvan alareunan rivejä valotetaan hieman pidempään kuin yläreunaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viiden sekunnin valotuksissa on huomattava gradient kohti alareunaa. On siis syytä pitää flattivalotukset joko tätä lyhyempinä, tai sitten reilusti pidempinä jotta efekti on mahdollisimman pieni. Käytännössä tästä voi jäädä kalibroituun kuvaan pieni lineaarinen gradientti joka kyllä lähtee käsittelyssä helposti pois. Tuo ylimääräinen gradient olisi varmaan myös mahdollista mallintaa, hmm!

VP

Hyvä yhteenveto vehnaelta, liitän tähän pari kuvaa joita kameralla olen kuvannut. Kaiken kaikkiaan olen ollut erittäin tyytyväinen, kamera ei ole kertaakaan kaatunut tai temppuillut ja kuvanlaatu on minulle oikein riittävä. Akkujen säästämiseksi käytän aina kameraa -15C lämpötilassa.

Muuten, oletteko koittaneet eri gain asetuksilla kuvata syvää taivasta? Itse olen tyytynyt SGP:ssä asettamaan aina unity gainin, mutta olisiko kamera herkempi korkeammalla gainilla? Olisiko tästä selvää hyötyä, vai kannattaako pitäytyä edellämainitussa.

-V

vehnae

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 11.11.2017, 19:37:16
Muuten, oletteko koittaneet eri gain asetuksilla kuvata syvää taivasta? Itse olen tyytynyt SGP:ssä asettamaan aina unity gainin, mutta olisiko kamera herkempi korkeammalla gainilla? Olisiko tästä selvää hyötyä, vai kannattaako pitäytyä edellämainitussa.

Unity gainilla ei mene pieleen. Jos haluaa hifistellä niin LRGB:ssä voi käyttää pienempää gainia, esim. 76:lla saa täyden 12 bittiä dynamiikkaa 2e- lukukohinalla. Kääntöpuolena gain on tällöin 2e-/ADU, eli dataa menee hieman hukkaan, mutta laajakaistassa taustataivasta (ja kohinaa) on sen verran reippaasti etten usko tämän olevan ongelma. Samalla _voi_ ottaa tuplasti pidempiä valotuksia – mikä saattaa olla tämän kameran kanssa jopa etu datamäärän hillitsemiseksi :rotfl:.

Vastaavasti kapeakaistassa jos mennään sinne gain 200 paikkeille niin saavutetaan hieman pienempi lukukohina dynamiikan kustannuksella. Hifistelyä tämäkin, epäilisin että jos tekee vertailun niin erot ovat ehkä juuri ja juuri huomattavissa.