Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?

Aloittaja Timpe, 17.01.2016, 19:00:24

« edellinen - seuraava »

Timpe

Lainaus käyttäjältä: pnuu - 08.08.2016, 08:58:40
Onkohan tämä ensimmäinen tähtitorni jossa on kollimointiruuvit...?

Tiedä noista kollimointiruuveista, mutta noita A2 rst-ruuveja on tähän suojaan mennyt enemmän kuin uskoisikaan. En ole vielä uskaltanut laskea kokonaiskustannuksia, mutta kuitit ovat tallella ja teen erittelyn homman päätteeksi. Mutta eipä mennä asioiden edelle, sillä tässä välissä on vielä paljon kirjoiteltavaa ennen kuin tämän voi kuitata "valmiiksi" :wink:

Aloitetaan helpoimmasta päästä eli tässä kuvassa on kiskon päästä löytyvä "stoppari". Kolme M6x120 ruuvia kestopuupalkin sisälle pitkittäin, 4x40mm rst-latan pätkä ja sen nokassa tuollainen sisäänpainuva "kumitutti", mikä osuu teräspyörän eteen ja pysäyttää herkästi liikkuvan, mutta painavan katon liikkeen ennen kuin sitä joutuisi hakemaan naapurin pihalta. Toisessa kiskossa on 3x30 L-profiilia lappeellaan ja poikittain V-kiskon päässä varmistuksena. Ei pääse sieltäkään menemään yli...



Tuosta kuvasta kannattaa huomata myös kiskojen kiinnitys lankkuun, josta tuli myöhemmin yllättävää ongelmaa...  :undecided:

Seuraava vaihe oli seinäpaneelien kiinnitys runkoon ja sen myötä katon liikuntasaumojen miettiminen. Tässä kuvassa näkyy yläpuolen liikuntasauman toteutus, jossa kattoseinän paneelien ulkonemaa säädettiin alusvanereita lisäämällä. Kuva kertonee loput paremmin kuin sanallinen selitys:



Kattotuolien välissä on nyt tuuletusrakoa yhden laudan verran, josta puolet peittää löysällä roikkuva aluskate. Tuossa näkyvä ylin paneelilauta on siis puskussa kattotuolien alapintaa vasten ja kattotuolien välissä on seinän osalta "avointa". Saa nähdä tuleeko tuolta tuiskulunta sisälle, mutta kumminkin aika ylhäällä katon räystään alla ollaan ja pitäisin tuon raon paikallaan. Toisaalta tuonne on helppo jatkaa panelointia lyhyemmillä pätkillä ja halutun korkuisena, jos sille olisi tarvetta.
Tässä alaseinän vastaava liikuntasauma:



Katto on kiskolankkujen suhteen linjassa, joten yläpuolen pyörien kulkualustana olevan V-profiilin avulla ohjataan katon sivuttaisliike juuri oikeaan paikkaan sivuttaisuunnassa koko kiskon matkalla. Saa nähdä kuinka routa heiluttaa kiskojen pystytolppia pation toisella puolella ts. alkaako katto ottamaan sivuttaissuunnassa kiinni kiskolankkuihin jossain vaiheessa, sillä katon pääty kulkee tuossa kiskojen välissä... Tämä näkyy hyvin tuossa seuraavassa kuvassa, jossa näkyy katon liikuntasaumat sisältä päin.



Ja tästä kuvasta on helppo jatkaa tuohon kiskojen kiinnitysongelmaan. Joko arvaatte mistä on kyse?
Jollette, niin tästä kuvasta se selviää... (samalla näkyy katon liikuntasaumaa ulkoa päin katsottuna).



On siis kyse vaakasuuntaisesta kapillaari-ilmiöstä, jos arvaan termin oikein. Tämä saa veden kulkeutumaan kiskon ja lankun välisessä saumassa pitkiäkin matkoja vaakasuunnassa :shocked: Huomasin tämän maalatessani seinäpaneelien sisäpuolta sateella ja noin puolen metrin päässä tuosta edelliskuvan nurkasta kopin sisäpuolella kiskosta tiputteli vettä kopin lattialle tasaiseen tahtiin... oops!!!
Jos kerran kiskon alapintaa pitkin kulkeutuu vettä kapillaarisesti kakkosnelosta pitkin sisälle, niin kiskoa pitää nostaa hiukan ylös lankun pinnasta kapillaarikatkoksi. Laitoin siis yläpuolen L-profiili kiskon alle kahdeksan kappaletta noita 4x40 rst-lattapalasia vaakaan (=käytin mm. edelliskuvassa näkyvän sivuttaistuen tähän, koska sillä ei ollut virkaa tuossa paikassaan). Nyt yläkisko on 4 mm koholla lankun pinnasta ja tämä lopetti veden kulun kapillaarisesti kiskon alapinnalla. Harmi sikäli, että nyt pitää taas tsekata nuo liikuntasaumat ja niiden tiiviys uusiksi...

Tein hätäpaikkana samanlaisen korotuksen myös alapuolen rst-latan alle, mutta tämä toimikin vain puolittain. Vesi pysyi kyllä kopin ulkopuolella (hyvä), mutta 3 mm ohut lattateräs olikin sen verran löysää kamaa, että sain aikaan katolle "vuoristoradan" (ei hyvä!). Kattoa liikutellessa siis pyörien kohdalta lattateräs "pohjaa" aina lankkua vasten ja siellä missä on korotuspala latan alla, pyörät nousevat tietysti korotuksen päälle matkallaan sen ylitse. Pitää varmaan harkita esim. muovisen lattalevyn lisäämistä tuon olemassa olevan 40mm leveän rst-latan alle (kahdeksi erilliseksi korotuspalaksi, jossa on selvä kapillaarikatko seinän vierellä), niin ei tarvitsi katsoa katon kulkua tuossa alapuolen vuoristoradalla.
Kuinka muuten Komakalliolla on ratkaistu tämä kapillaariongelma, kun siellä on käytössä (?) sama rakenne tämän kuvan mukaan? Vai katkeaako teillä kisko tämän takia kertaalleen ennen seinää?

Ja kun oli kyse seinäpaneloinnista, niin tässä on muutama yleiskuva suojan tästä rakennusvaiheesta.












Tuosta kolmannesta kuvasta huomaa kuinka korkealle katon harjat nousevat avoimen taivaan tielle rakennuksen päätysivuilla (katon ollessa auki). Omalla pihallani tämä on mitoitettu ympäröivän puuston mukaan, mutta jos joku haluaa kopioida rakennetta, kannattaa miettiä pidempiä kiskoja plus matalampaa kattokulmaa ja sen mukana tulevaa rakennuskorkeutta omaan rakennukseensa. Tämä mitoitus toimii siis kunnolla vain tällä pihalla, vaikka se tarjoaakin hyvät näkymät kaakkoistaivaalle. (Ovipäädyn korkeus estää mm. yhden katulampun hajavaloa ja liikkuvan päädyn takana on puita katveena muutoinkin.) Sisänäkymäkuvia tulee myöhemmin tarjolle...
- Timo Inkinen

mickut

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 16.08.2016, 23:48:53
Tiedä noista kollimointiruuveista, mutta noita A2 rst-ruuveja on tähän suojaan mennyt enemmän kuin uskoisikaan. En ole vielä uskaltanut laskea kokonaiskustannuksia, mutta kuitit ovat tallella ja teen erittelyn homman päätteeksi. Mutta eipä mennä asioiden edelle, sillä tässä välissä on vielä paljon kirjoiteltavaa ennen kuin tämän voi kuitata "valmiiksi" :wink:

Aloitetaan helpoimmasta päästä eli tässä kuvassa on kiskon päästä löytyvä "stoppari". Kolme M6x120 ruuvia kestopuupalkin sisälle pitkittäin, 4x40mm rst-latan pätkä ja sen nokassa tuollainen sisäänpainuva "kumitutti", mikä osuu teräspyörän eteen ja pysäyttää herkästi liikkuvan, mutta painavan katon liikkeen ennen kuin sitä joutuisi hakemaan naapurin pihalta. Toisessa kiskossa on 3x30 L-profiilia lappeellaan ja poikittain V-kiskon päässä varmistuksena. Ei pääse sieltäkään menemään yli...



Tuosta kuvasta kannattaa huomata myös kiskojen kiinnitys lankkuun, josta tuli myöhemmin yllättävää ongelmaa...  :undecided:

Tuossa kuvassa näkyy myös vähemmän tukeva kiinnitys ruuvilla päätysyyhyn. Se pitää vain kosmeettisesti, mutta murtuu irti ensimmäisestä kunnon tällistä. Hämmentävää kyllä siinä ei auta edes kiinnikkeen tukevuus tai pituus, sillä ne pitävät puun syyt ovat jo pätkittyä murskaa siellä kierteessä. Päätysyyssä naula pitää paremmin kuin ruuvi, eikä naulakaan pidä kovin hyvin.

Kapillaariongelma Komakalliolla on ratkaistu laittamalla kiskometallin ja kiskopuun väliin polyuretaaniliimaa ja puristus säännöllisellä uppokantaruuvauksella. Kiskot pysyvät tasaisena ja samalla vahva liimasauma ja kisko yhdessä hillitsevät puun kosteuselämistä. Pelkillä ruuveilla puussa olleet kiskot päätornissa olivat lähes ruuvittomat 10 vuoden jälkeen, kaikista ruuvinkanta poikki siististi puun pinnan tasalta.

--Antti

Timo Kantola

Tulipa komia ja jykevän oloinen observatorio kaimalle! Oikeen hieno.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 16.08.2016, 23:48:53
Kattotuolien välissä on nyt tuuletusrakoa yhden laudan verran, josta puolet peittää löysällä roikkuva aluskate.
Linnut tuppaa tulemaan kovilla pakkasilla yösuojaan observatorioon.. ja ampparit tekee kesällä pesiään - yleensä kaukoputken sisään.. Suosittelen tilkitsemään.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 16.08.2016, 23:48:53
Tämä saa veden kulkeutumaan kiskon ja lankun välisessä saumassa pitkiäkin matkoja vaakasuunnassa :shocked:
Tähän ongelmaan suosittelen saranoitua, käännettävää "katosta" kiskon päälle:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8177.msg137549#msg137549
Suojaa sateelta, ja lumi/jää ongelmat ratkaistu samalla kertaa..
Timo Kantola

Lauri Kangas

Komakallion toisessa päässä ongelma on ratkaistu siten että kisko on sijoitettu niin ylös ettei sinne yletä mennä katsomaan ja havaitsemaan ongelmaa.  :rolleyes: Ylimääräistä vettä ei ole ainakaan näkynyt. Toivottavasti jo ensi talveksi meinataan kiskojen alle sijoittaa lämmityskaapelit pitämään lumi ja jää poissa. Ehkä se auttaa nestemäiseenkin veteen.

Meidän tornissa ei ole kiskojen alla liimaa niinkuin Mickutilla, mutta ruuvit on upotettuja. Kesähelteillä tästä näytti tulevan pientä ongelmaa kun kisko nousi mutkalle ruuvien väleistä, hyvin maltillisesti tosin. Kiskot täytyy uusia kun lämmityskaapeli asennetaan, sillä ainakin tuosta keskeltä laitettuna ruuvit osuisivat kaapeliin.

Tuo stoppari on meillä tehty toisen kiskon päähän ruuvaamalla kakkosnelosia kiskon vierelle pystyyn poikkisyin, Mickutin mainitsemasta syystä.

Timon ratkaisua on ehdotettu monessa ketjussa, mutta eipä tuo juuri sovellu automaattisille torneille sikäli kun ei halua automatisoida jokaista mahdollista vipstaakia.

Jussi Koponen

Entäpä jos poraat pienet reiät sopiviin kohtiin lankkua ja jos tarve vaatii, laitat pienet letkut johtamaan veden pois?

Huomasin eilen että vesi tippuu sisäpuolelle oven kohdalle, juurikin kiskojen aluslankkuja pitkin. Minulla nuo kiskot on melkein 9 metriä pitkät, joten aluslankut piti tehdä kahdesta kappaleesta. Lankkujen yhdistymiskohta on juuri tuossa oven päällä, mistä vesi sitten tippuu alas.

VeskuP

#140
Kuvittelin suunniteluvaihessa, että pation puolella olisi koko rakenne 100x100 tavaraa. Silloin pieni kolous lisänä parin millin saumaan kiskossa estäisi vesien tulemisen sisään. Voihan tuostakin kiskon ainakin pätkäistä ja ehkä pienen vekin(tai muutaman) tehdä esim. käsisahalla puuhun samaan kohtaan. Tuossa kuitenkin on tuo vinotukikin alapuolella lisänä, joten muutamien millien kolo ei tunnu missään.

Jos nuo kolme 120 millistä ruuvia tuolla stopparissa pettää niin kyllä aika rajut on silloin katon liikkeet olleet. Tietysti laittamalla tuohon kulmaraudan paksusta tavarasta ja ruuvaamalla altapäin sen kiinni niin saadaan se kiinnitys sitten syiden suuntaan, mutta luulisin tuon riittävän...

Tuohon kattovasojen väliseen rakoon voisi laittaa myöskin verkon/kovalevyn. Normaalisti tuolla olisi tuulenohjaimet(yleisesti, kova-/puukuitulevyä), mutta tässähän ne pitäisi kiinittää suoraan kattovasojen alapintaan sisäpuolelle. Ei ehkä niin hieno ratkaisu... Odottaisin talven yli, ja katsoisin mitä tapahtuu :shocked:

Tällaista harjapalkkikattorakennetta tehtäessä täytyy sitten muistaa, että jos hirveästi aletaan harjakorkeutta laskemaan/kattokulmaa muuttamaan, muuttuu samalla kuormitustilanne huomattavasti etenkin tuolla kattovasojen ja "kiskopalkkien" liitoskohdassa, kuten muuttuvat myös saksikattotuolissa vaikuttavat voimat. Varauksella suhtautuisin ainakin isoihin muutoksiin...
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

Timo Kantola

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 17.08.2016, 11:59:55
Timon ratkaisua on ehdotettu monessa ketjussa, mutta eipä tuo juuri sovellu automaattisille torneille sikäli kun ei halua automatisoida jokaista mahdollista vipstaakia.
Teknisesti lienee mahdollista rakentaa yksinkertainen mekanismi joka puskee kiskosuojan pois edestä, kun kattoa liikutetaan ja palautuu, kun katto ajetaan takaisin...  Kunhan ehdotin.
Timo Kantola

Timpe

Lainaus käyttäjältä: mickut - 17.08.2016, 00:05:35
Tuossa kuvassa näkyy myös vähemmän tukeva kiinnitys ruuvilla päätysyyhyn. Se pitää vain kosmeettisesti, mutta murtuu irti ensimmäisestä kunnon tällistä. Hämmentävää kyllä siinä ei auta edes kiinnikkeen tukevuus tai pituus, sillä ne pitävät puun syyt ovat jo pätkittyä murskaa siellä kierteessä. Päätysyyssä naula pitää paremmin kuin ruuvi, eikä naulakaan pidä kovin hyvin.

Taas ollaan "jännän äärellä...  :tongue:
Ei vaan... tein tuon stopparin tietoisesti tuollaiseksi muutamasta syystä:
1.) Kolme harvakierteistä M6 ruuvia pitää yllättävän hyvin päätysyyssäkin, kun ne malttaa ruuvata varovasti pohjaan saakka (eikä pyöräytä kierteellä puuta murskaksi). Ja jos muistan oikein, niin taisin lisätä myös puuliimaa tuonne kierteisiin niitä paikalleen ruuvatessa.
2.) Katon liikuttelu tuollaisen V-urapyörä/rst-kiskorakenteen päällä on aika jännä yhdistelmä. Liikkuu todella sujuvasti, kunnes teräspyörä törmää mihin tahansa esteeseen. Tästä tuli kokemusta kiskojen asemointivaiheessa, kun katto oli hiukan vinossa ja pyörä osuikin paljaan kiskon tilalla sivuttaislukitusruuvin kantaan. Pelästyin, että jäikö vasara tai vatupassi vahingossa kiskon päälle, kun työnsin kattoa, mutta ehei... ruuvin kantahan siellä oli yhden pyörän esteenä :shocked: En silti laittanut pääty-stoppariksi vain yhtä ruuvia pystyyn, vaan tein tuon viritykseni varman päälle iskunvaimentimena toimivalla kumitutilla.
3.) Jos tuollainen stoppari kestää paikallaan oman painoni verran stopparin päältä vetämällä ja sen varassa liki roikkumalla (lankunpää taipuu ennemmin kuin stoppari liikahtaa), niin se saa riittää toistaiseksi omaan käyttööni, jossa katto ajetaan käsipelillä päästä päähän (yleensä ihan selvin päin).
4.) Toiseen päähän rakennetta on syntymässä eräänlainen kitkajarru, joten sen ideaa jatkojalostamalla tännekin päähän kiskoa saattaa tulla lopulta sellainen rakenne tuon Lite-version stopparin tilalle. Tuo on siis hyvin helppo purkaa uuden pysäyttimen edestä pois, jos vain saan ne ruuvit irti puusta...

Vastauksista päätellen tuo kapillaari-ilmiö oli lievästi uusi tuttavuus näissä ympyröissä. Ja pääsipä mokoma unohtumaan itsellänikin rakennustohinoissa, vaikka kirjoittelin alkuosaan tätä ketjua näin:

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 02.02.2016, 21:22:32
Oletus on, että sulan maan aikaan vesi kulkee erilaisia rakenteita pitkin sisälle havaintosuojaan, jollei esim. kattokiskojen suojausta ja sisällevientiä ole mietitty myös tätä ajatellen. Samoin pakkaskelin tuiskulumet tulevat sisälle kiskoaukoista. Ongelmaa voi kiertää esim. sopiviin paikkoihin asetetuilla harjatiivisteillä, mutta kapillaarisesti vaakarakenteita pitkin liikkuva vesi taitaa sekin olla kiusa sinänsä.

Yläkiskoon näytti toimivan tuo edellä kertomani kiskoprofiilin nosto irti lankun pinnasta. Tässä siis mallikuva sateen jälkeen, jossa viivalla on merkitty katon reunan taso ja jonka sisäpuolella kiskon alusta oli täyskuiva. Teoria kapillaarikatkosta toimii siis käytännössäkin.
"Jos kerran kiskon alapintaa pitkin kulkeutuu vettä kapillaarisesti kakkosnelosta pitkin sisälle, niin kiskoa pitää nostaa hiukan ylös lankun pinnasta kapillaarikatkoksi. Laitoin siis yläpuolen L-profiili kiskon alle kahdeksan kappaletta noita 4x40 rst-lattapalasia vaakaan (=käytin mm. edelliskuvassa näkyvän sivuttaistuen tähän, koska sillä ei ollut virkaa tuossa paikassaan). Nyt yläkisko on 4 mm koholla lankun pinnasta ja tämä lopetti veden kulun kapillaarisesti kiskon alapinnalla. Harmi sikäli, että nyt pitää taas tsekata nuo liikuntasaumat ja niiden tiiviys uusiksi..."

Tässä kuva toteutuksesta:


Alakiskolle tein tänään parannetun version samasta korotuksesta, jossa ei ole tuota "vuoristorataefektiä" katolle.
Tämän kuvan vasemman reunan ruuviparista noin 5cm oikealle saakka kiskon alla kulkee yhtenäinen 3mm paksu musta PE-muovilista, jota oli autotallissani jäljellä sopivat soirot tämän ketjun inspiroimana jo vuodesta 2008. Sitten katon ulkopuolella tulee 20cm tyhjää ja nuo kolme 3x30mm rst L-profiilin palaa kapillaarikatkona. Tämän jälkeen ulompana jatketaan taas PE-muovilevyllä kiskon loppuun saakka, jossa on viimeiset 10cm kiskoprofiilista tuettu alta 4x40mm rst-latalla. Tässä on pieni epäilys riittääkö 3mm korkuinen rako rankemmalla sateella, mutta lisätään sitten noita uria yms. kestopuuhun vedenohjaimiksi. Jos nuo alaspäin osoittavat profiilipalat eivät tätä jo tee...



Ja kuten kuvasta näkyy, rst-lattaa (tai L-profiilikiskoa) ei ole edes yritetty lukita paikalleen, koska ne jämähtävät paikalleen noilla sivuttaisruuveilla, jotka painavat kiskoa viistokannallaan alas paikalleen. Lämpölaajenemisesta tai kutistumisesta ei ole tässä yhteydessä ongelmaa. (Kokonaan toinen kysymys on, aiheuttaako pakkaskutistuminen tähän terästankoon liikaa pituusmuutoksia, mikä vääntäisi kiskolankun jo kaarelle talvella? :shocked:)

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 17.08.2016, 17:58:24
Kuvittelin suunnitteluvaihessa, että pation puolella olisi koko rakenne 100x100 tavaraa.

Niin minäkin kuvittelin! Sitten "Näkymätön Viänänen" argumentoi, että siitä tulee liian raskaan näköinen kokonaisuus, enkä mennyt kokemattomana rakentajana väittämään kovin raskaasti osaavammalle kumppanilleni vastaan... :azn: Kiskon aluslankku syntyi siis 5,1m pituisesta kakkosnelosesta. Tässä ei pidempi kiskon aluspuukaan olisi ollut pahasta, niin katon saisi kauemmaksi sivulle, mikä vinkkinä mainittakoon rakennuksen kopioijille  :wink:

100x100-palkille jäi siis muuta käyttöä... :wink:


Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 17.08.2016, 17:58:24
Tällaista harjapalkkikattorakennetta tehtäessä täytyy sitten muistaa, että jos hirveästi aletaan harjakorkeutta laskemaan/kattokulmaa muuttamaan, muuttuu samalla kuormitustilanne huomattavasti etenkin tuolla kattovasojen ja "kiskopalkkien" liitoskohdassa, kuten muuttuvat myös saksikattotuolissa vaikuttavat voimat. Varauksella suhtautuisin ainakin isoihin muutoksiin...

Asiallinen muistutus Veskulta. Tämä rakennus on monen  kompromissin yhteissumma ja toimii näistä huolimatta yllättävän hienosti.  :smiley:

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 17.08.2016, 17:58:24
Tuohon kattovasojen väliseen rakoon voisi laittaa myöskin verkon/kovalevyn.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 17.08.2016, 05:58:29
Tulipa komia ja jykevän oloinen observatorio kaimalle! Oikeen hieno. Linnut tuppaa tulemaan kovilla pakkasilla yösuojaan observatorioon.. ja ampparit tekee kesällä pesiään - yleensä kaukoputken sisään.. Suosittelen tilkitsemään.

Kiitos kaimalle! Lintujen takia pitänee lisätä verkkoa tuonne väliin, sillä uteliaita tiaisia pyörii talvisin pihapirissä riittämiin. Ampiaisille ei ole niin pientä koloa, josta ne eivät mahtuisi sisään halutessaan. On siis turha taisto, jollei tämä vinkki toimi.

Kyseessä on siis tällainen rako, josta voi kaventaa korkeutta vielä ulkopuolelta paneelia lisäämällä. Tuossa näkyy muuten se lopullinen kiilakappale, mikä tuli ulkonäkösyistä kattotuolien tuennaksi kaikkiin kahdeksaan kohtaan ylävasojen kiinnityspisteeseen (tämän tilalle).



Pitkän viestin lopuksi tulee vielä yksityiskohtakuva katon lukitussalvasta... (näitä on kaksi kappaletta tuossa kiinteässä päädyssä).


Ja jossain vaiheessa tuli edes sen verran poutaa ja tyyntä, että pääsin viimeistelymaalaamaan tulevan tolpan (kierteistettyäni ensin sinne oikeaan suuntaan osoittavat jalustalevyn rei'ät).


Tässä näkyy myös palanen nykyisestä askareesta eli seinäpaneelien sisämaalauksesta. Fiksu olisi maalannut nuo tietysti jo irrallisina, mutta jäipähän tekemättä aikanaan eli tyhmästä päästä kärsii koko muu ruumis!  :huh:
- Timo Inkinen

Ransu

Tosi tyylikäs rakennus Timpellä. On ollut hieno seurata tätäkin projektia :cool:
Laskeskelin että 3 metrin teräskappaleen pituus muuttuu 30 asteen lämpötilamuutoksessa n. 1mm, lämpölaajenemiskerroin on 0.012 mm/(m*C), tuskin vaikuttaa tuohon puupalkkiin mitenkään
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Timpe

Kiitos laskelmista ja hienoa jos mökin ulkoasu on mieleen Ransu!
Tuo on näet niin keskellä pihaa, että on pakko panostaa rakennuksen ulkonäköönkin mm. perhesovun vuoksi.
Tässä hivenen rupuinen kännykkäkuva mökistä omassa ympäristössään, pitäisi joskus saada tuon ulkomaalauskin tehtyä...



Ja hyvä juttu, jos tuosta 1,5m terästangon pituusmuutoksesta pakkasissa ei tarvitse olla huolissaan.  :smiley:
Havaintosuoja sai eilen myös sähköt sisälleen kahden pistorasian ja vikavirtasuojan muodossa. Mukaan tuli myös optio sisävalon kytkennälle, sillä ikkunaton koppi on melko pimeä sen jälkeen, jos/kun teen nuo reunarakojen kavennukset ja esteverkotukset.
- Timo Inkinen

mmu

Ihan periaatteelista pohdintaa. Itse tekisin oman tornini sisustuksen mahdollisimman mustaksi, koska jo ikä aiheuttaa kaupunkivaloissa näköongelmia riittävästi. Toinen kysymys on rakennusfysikiaalinen. Puu on hygroskooppista, joten se on erinomainen tornimateriaali. Kun se maalataan, menetetään puun tietyt hyvät kosteusominaisuudet. Yleensä puusta kannataisi maalata vain toinen puoli, tässä tapauksessa ehkä vain julkisivu säänkeston takia. Sisäpuoli voisi olla "avoin", jolloin puu tasaa kosteusvaihteluita ja ei aiheuta kondenssia! Maalitehtailla on kyllä "selitys" kaikkeen, uskokoon ken haluaa. Hieno torni ja kaunista työtä, onnittelut.

Timpe

Kiitos, tuo sisämaalaus on tosiaankin hiukan kaksijakoinen juttu. Havaintosuoja tulee kaupunkiin ja 99%:sti vain kuvauskäyttöön. Tässä mielessä ei ollut tarvetta tehdä tuosta mahdollisimman pimeää katselupaikkaa seiniä mustaamalla. Hyvä ajatus sinällään, jos haetaan parasta visuaalihavaintopaikkaa. Tällä tienoolla on syksyllä parhaimmillaan 5,5 rajamagnitudin taivaat, joista tipahtaa magnitudi - puolitoista heikommaksi lumien tultua maahan. En siis koe kärsiväni juurikaan noista vaaleista seinistä, kun kuvausputkeni ei niistä pahastu.

Rakennuksena tästä on tehty mahdollismman hyvin läpituulettuva. Lattiassa on pitkittäisuuntaiset noin 3-4mm raot lattialautojen välissä (vallitseva tuulensuunta on lattiarakojen suuntainen ja tuuli pääsee rakennuksen alle hyvin). Katon rajassa kattotuolien välissä on reippaan kokoiset tuuletusraot poistolle. Käytännössä sisällä liikkuu havaittava ilmavirta aina kun ulkona tuulee (yleensä lähes aina nykyisin) ja katto/ovi ovat kiinni ja ilmanvaihto toimii ajatellusti. Olen ajatellut, että tällä ilmanvaihdolla saadaan kuivatettua helposti yön aikana mahdollisesti kertynyt kaste ja muu kosteus suojan sisältä. Tässä mielessä kosteus pääsee seinälaudoille myös sisäkautta, eikä se ole suojattua tilaa samalla tavoin kuin esim. varastorakennukset ovat. Tämän takia lienee pienempi paha pitää laudan pinnassa jokin suojaus sinistymistä, sienikasvua yms. vastaan, vaikka samalla menetetäänkin osa noista hyvistä kosteusominaisuuksista. Lisäksi käsittelemätön lautapaneeli ei ole takaa katsoen mikään ilo silmälle (ks. salpakuva), joten murehdin sitten kymmenen vuoden päästä kenties paneelista hilsehtivää maalia... not!

Maalauksesta puheen ollen, tänään oli iltapäivästä sen verran poutaa että pääsin ulkomaalaushommiin. 120mm maalipensseli on oiva työkalu samanlevyisen paneelin ulkomaalaukseen Pika-Teholla ja tässä on jo lopullinen seinien värisävy nähtävissä...



Hiukan laajempana...


- Timo Inkinen

einari

Mielenkiinnolla seurannut tätä projektia ja lopputulema näyttää todella hienolta - ja epäilemättä on myös funktionaalinen.
___
Tapio

DarkSide

Alkaa näyttämään valmiilta, joten onnittelut lienevät paikallaan  :cool: Tarkkaan olen seurannut keskustelua ja miellyttävää havaita niin monen osallistuvan ja antavan apuja.
Oikein kateellisuutta herättävä torni tuli, upeaa Timpen tiimin jälkeä katsella.
Sitten varoituksen paikka; topparit näyttävät alimitoitetuilta, joten älä liikuta kattoa kovalla vauhdilla Timo, jookos? Kunnon topparit ovat
vähintään M36- M72 tasoa airbägeillä varustettuna  :azn: Ikävää kuunnella rytinää pimeässä ja pakkasessa kun topparit pettävät...

Ps. Ote pensseliin on todella sormia raastava :evil:

Timpe

Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 19.08.2016, 22:39:23
Ote pensseliin on todella sormia raastava...

Ote pensseliin on kuvaajan vasemman käden ote, kun oikeassa on EOS 5D Mk3 kokoinen järkkäri kannateltavana. Ei siis mikään oppikirjakuva pensselin käytöstä, mutta maalatessa hierotaan maali puupintaan sivellintä riittävällä voimalla ja toistuvasti edestakaisin painamalla. Homma on valmis, kun siveltimen alla on tasainen, peittävä kalvo maalia puun pinnassa, jossa ei ole valumajälkiä esim. terävissä reunoissa. Itse olen pyöritellyt samaa paikkaa 5-10 kertaa sivellen ja samalla siveltimen "kuivaksi" saaden. Maalin peittojälkeä tulee tietty tarkastella eli ei pidä jättää reikiä... :wink:
(Tuossa on maalipintaa ensimmäisen maalikerroksen jälkeen ja maalaan havaintosuojan seinät ulkoa kahdesti tuon tehdasmaalauksen päälle.)
- Timo Inkinen