Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?

Aloittaja Timpe, 17.01.2016, 19:00:24

« edellinen - seuraava »

mistral

Rst on vaikea porata mutta matalilla kierroksilla onnistuu. Välillä voi teroittaa poran jos on vaikka pieni laikkakone, smirgeli on aina parempi.

Tuo liikkuva katto kyllä teettää töitä, kaikki pitää tehdä suht tarkkaan ja siinä palaa tunteja. Vähän sama kuin apossa, työtunnit tekee niistä kalliita.

VeskuP

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.07.2016, 23:13:39
Pitänee aloittaa taas tätä tarinan kirjaamistakin muiden iloksi ja avuksi, sillä tämä havaintosuoja on ehtinyt jo varsin pitkälle, mutta foorumilla ei ole mitään tietoa tästä.
Olen siis ollut koko loma-aikani juhannuksesta tähän päivään aivan liian kiireinen viettääkseni aikaa foorumilla, mutta nyt (päivätöiden alettua) koneaikaa alkaa löytymään iltaisin edes hitusen foorumin ääressä viettämiseenkin. Edellä on lainattuna lyhyt kuvaus siitä mitä tuleman pitää kertomuksen alustukseksi, joten jatketaanpa tästä...

"Näkymätön Viänänen" vietti täällä Hyvinkäällä viikon 28/2016 arkipäivät ja lauantain ja tältä ajalta riittää kertomista. Tätä viikkoa ennen oli pidetty pitkiä sähköpostipalavereita Viänäsen ja VeskuP:n kanssa, jotka ovat nähneet osan näistä kuvista mutteivat ihan kaikkea. Edellisen lisäksi pitää antaa tässä yhteydessä erityiskiitos VeskuP:lle, joka vapaa-aikaa ja ajatuksia säästämättä osallistui, ideoi ja piirteli pyyteettömästi tämän havaintosuojan rakennepiirroksia avuksemme ja tekemämme konkreettisen rakentelun pohjaksi. Rakennuksesta ei tullut ihan piirrosten mukainen, mutta jotain sinnepäin kumminkin. Mahdolliset erot menevät allekirjoittaneen ja Viänäsen piikkiin, kun mietimme piirrosten käytännön toteutusta. "Kun tekee itse, niin saa mitä sattuu saamaan..." -lause sai täällä siis ihan uusia merkityksiä!  :grin:

Tässä muille pohjaksi pari VeskuP:n rakennepiirrosta ja sitten kuvia näiden käytännön toteutuksesta: (mittoja ei siis kannata lukea millilleen)

Tässä ainakin nyt tulee yksiselitteisesti esille kuinka tuollainen havaintosuoja rakentuu, kiitokset Timpe hyvästä dokumentoinnista! Ja kiitokset myös itsellesi, että sain osallistua tähän mielenkiintoiseen projektiin, vaikkakin rakentamista ajatellen vähän passiivisemmassa mielessä kun normaalisti! Kuvathan tosiaankin vaan antavat vähän suuntaa miten joku voitaisiin tehdä :tongue:

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 28.07.2016, 21:52:04
Huh, olipa urakka kirjoittaa tuon kakkospäivän rakentelut yhteen viestiin... :tongue:

No onneksi ei ole montaa rakennuspäivää enää jäljellä :wink:
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

Timpe

Edellispäivän iltana tehtiin vielä pari kuoppaa kiskotolppia varten. Sitten nämä täytettiin sepeli/hiekkaseoksella siten, että valusta yli jääneet kaksi Leca-harkkoa saatiin samaan korkoon keskenään ja linjaan havaintosuojan seinien kanssa. Tuon jälkeen harkon ympärille lisättiin samaa sepeli/hiekkaseosta ja tehtiin laastiseos siitä mitä autotallista sattui löytymään (tässä tapauksessa vajaa pussi kuivabetonia). Valu raudoitettiin jämä-harjateräksillä, mitä oli jätetty varalle rakennuksen perustusten valusta. Ja valuun tökättiin kuivumaan pariksi päiväksi tuollainen moneen suuntaan säädettävä pilarikenkä. Säätövara oli tarpeeseen jo asennusvaiheessa, kun tuonne pystytettiin myöhemmin 100x100 kestopuupalkkeja kiskojen pystypuiksi.
Tässä tuo valu on vasta kuivumassa pilarikengän ympärillä...



Saa nähdä kuinka routa heiluttelee tuota harkkoa eli pitäisikö tuo jättää löysälle 100x100 tolpan kiinnityksen suhteen? Tuohon vasemmalle sivulle ja harkon eteen tulee vielä syksyn mittaan köynnös-istutuksia, joten tuota sepelialuetta voi laajentaa samassa yhteydessä.

Rakennuksesta otin muutamia yleiskuvia seuraavan päivän kuluessa. Tässä kaksi ensimmäistä ja selitykset löytyvät kuvien jälkeen:





Kuten kuvista näkyy, rakentelu jatkui pienen pohdinnan jälkeen suoraan tuon seinärungon päälle. Meillä oli mietinnässä se voisiko kattoa tehdä maassa ja nostaa sitten ylös seinärungon päälle esim. jollakin vinssi/tilapäiskiskot/naapuriapu -systeemillä, mutta tuollaiset suunnitelmat katsottiin viisaimmaksi unohtaa. Ensinnäkin katosta tulee helposti liian painava nostettavaksi hyvin nopeasti (tuollainen pyöräpalkki painoi 15-20kg yksinään ja kun ynnäiltiin painokyllästettyjen kakkosnelosten painoja, kattotuolien painoja, harjapalkkia yms. niin kokonaispaino heilahti hetkessä 200 kg tienoille jo ilman katon alusrakennetta. Toinen syy oli hankalaksi koettu kattosuunnitelma eli mm. seinien mitoitus oli eri korkeutta ja kattolappeet eri mittaisia. Kokonaisuudesta saattaisi tulla hyvinkin eksoottinen ilman tarkkoja rakennepiirroksia. :tongue:

Rakennus sai siis päälleen pitkät 5,1m kakkosneloset, jotka saivat toimia yhtenä liikealustana katon liikkeelle. Noiden kakkosnelosten päälle tulisi vastaavan mittainen rst L-profiili terävä harja ylöspäin (yläseinälle) ja rst lattateräs (alaseinälle). Tämä rakenne näkyy hyvin kolmoskuvassa... (vatupassi kertoo, että päätyseinän osalta oltiin vielä hyvin vaakatasossa).



Tuossa yläseinän päälle on kiinnitetty paikalleen pyöräkisko ja kummankin puolen rst-profiilit tuotiin malliksi paikalleen. Nyt piti laskea korkeuksia mihin seinät nousisivat tuon pyöräkiskon jälkeen ja arpoa kuinka jo tehdyt kattotuolit ylipitkillä sivuilla saadaan asettumaan paikoilleen sopusuhtaisesti seinien suhteen. Tästä vaiheesta löytyy myös lähikuvaa tulevasta pyöräkiskosta...



Tuolle L-profiilille oli aluksi ajateltu ruuvikiinnitystä ja sille olisi pitänyt porata rst-teräksen läpi käsiporalla muutamia reikiä, joiden läpi kiinnitysruuvit tulisivat. Puolen tunnin äheltämisen, kahden poranterän loppuunkulumisen ja erilaisten porauskokeilujen jälkeen todettiin, ettei kiinnitysreikiä saada tehtyä yli viiden metrin pituiseen rst-profiiliin riittävää määrää (ensimmäinen reikä oli tällöin puolessa välissä ;) Tuossa mittauskokeilussa todettiin samalla, että oikeastaan noille rst-profiileille ei edes tarvita kovin kummoista kiinnitystä, sillä katon paino ankkuroi ne paikalleen kakkosnelosen pintaan ja jos profiilit estetään liikkumasta sivusuunnassa, niin se riittää vallan hyvin näiden kiinnitykseksi. (Tästä tulee kuvia myöhemmin.)

Nyt rakennuskorkeus nousi jonnekin 1,5m tasoon, joten havaintosuojan ympärille piti improvisoida rakennustelineet. Normaalisti tuohon tarvitaan lankkuja vaakapuiksi, mutta meilläpä oli valmiina riittävän tukevat 100x100 palkit (4,2m ja 5,1m mitoissa), joita voitiin lainata tähän tarpeeseen. Syntyi siis tällaiset rakennustelineet, joilta tuo alaseinän pyöräkiskokin oli helppo kiinnittää tilapäisesti omalle paikalleen jatkoa varten. "Hei, nythän tämä alkaa jo näyttämään rakennustyömaalta!"  :grin:
(Työturvallisuudesta ei kannata ottaa mallia, sillä tuolta puuttuvat kaikki turvavarusteet telineiltä. Lisäksi tuo alempi kiskolankku tuli kulkemaan juuri siltä korkeudelta pation ylitse, että se jäi luontevasti "silmien väliin" patiolta poistuttaessa! Minulla on vieläkin pari kolme kuhmua ja pintahaavan jälkeä otsassa/nenänvarressa, kun kävelin sujuvasti päin poikkittaista lankkua katsellessani kulkuväylää sirkkelin ympäri. "Näkymätön Viänänen" oppi kerrasta lankun sijainnin, mutta omaan kovaan kallooni tarvittiin 4-5 kunnon kumausta ennen kuin opin kumartumaan...auts!!! :shocked:) Jatkossa tuosta ei ole haittaa, koska kiskojen alle asentuva valokate asettaa katon sijainnin takaisin "näkyvälle paikalleen"myös tuolla patio-alueella...

- Timo Inkinen

kurja

Lainaus käyttäjältä: mistral - 28.07.2016, 23:32:50
Rst on vaikea porata mutta matalilla kierroksilla onnistuu. Välillä voi teroittaa poran jos on vaikka pieni laikkakone, smirgeli on aina parempi.
Rosterin tms kovan teräksen poraamisessa käytettävä leikkuunestettä, jotta terä kestää. Siis öljyä peliin ja poraaminen sujuu tuhannesti mukavammin.

Edit, tuossahan se jo mainittiinkin.. Öljyä siis tosiaan tulee olla riittävästi, jos käry alkaa nousta niin sitä oli liian vähän ,)

Timpe

Myös öljyn tyypillä on väliä eli tavallinen spray-yleisöljy on aivan liian notkeaa ja haihtuvaa toimiakseen kunnolla leikkuunesteenä. Moottoriöljy pysyy pykälää paremmin terän ja leikkuupinnan välissä ja viimekädessä metallin lastuamisestahan sen näkee kuinka asiat toimivat yhdessä. Käsiporalla loppuvat kädet kesken ts. tuota leikkuunesteen syöttöä ei pysty järkeävästi hoitamaan (jollei poraa öljyn seassa kappale upotettuna siihen ;)

Edellisviestin yleiskuvien jälkeen päästiin kattotuolien asentamiseen, josta ensin yleiskuva...
Oikean (ovipäädyn) saksikattotuolin asennuksessa ei ollut ongelmaa, kun sen pystyi ruuvaamaan tilapäisesti kiinni päädyn pystypuihin. Kummatkin kattotuolit asennettiin vaakaan, miten kuten parhaiten sen saikin tehtyä, kun noiden kokoonpano ei ollut ihan millintarkkaa puuhaa mm. tuon vanerin pohjan ja poikkipuun kannalta. Tyydyttiin siis silmälle hyvän näköiseen asemointiin, kun samalla mitattiin kattotuolien räystäsylitystä seinien ulkopinnasta.



Kattotuolit tulivat siis kiinni vahvistetuilla rst-kulmaraudoilla noihin pyöräkiinnityksiin käytettyihin yläjuoksuihin. (Pyörien kaikki tukirakenteet olivat tietysti tuossa vaiheessa tukevasti ruuvattuina/lukittuina paikalleen kiskojen ja seinien päälle, jotta tämän rakenteen päälle saatiin rakennettua lisää.)



Tuon jälkeen ne puuttuvat ts. keskimmäiset kattotuolit (ilman vaakapuita) nostettiin ylös ja kohdistettiin samaan linjaan vanerilla vahvistettujen päätykattotuolien kanssa. Harjapalkiksi tarkoitettu 51x200x6000 mm kertopuu katkaistiin oikeaan pituuteensa ja kiinnitettiin 51x135 palkkikengillä tuonne päätykattotuolien väliin. Kiinnitykseen käytettiin sekoituksena haponkestäviä 4x40 ankkurinauloja ja M5x50 A2 (tjsp.) rst-uppokantaruuveja. Palkkikengästä puuttuva 200 - 135 = 65mm pituus lukittiin vielä kummaltakin puolelta kulmalevyillä paikalleen.





Syntyi siis tämän kuvan mukainen rakenne... (kuvasta puuttuu vielä osa ruuveista/nauloista).





Asennuksessa varmistettiin, että keskimmäisten kattotuolien naulauslevyt jäivät kantamaan kertopuupalkin päälle ja näille tehtiin myös ruuveilla sivuttaissuuntainen lisävarmistus kertopuupalkkiin. Vapaa korkeus lattian pinnasta tuonne liukuvan katon/ovipäädyn vanerin alapintaan on nyt 185cm ja tuossa keskellä on noin 80cm leveydeltä tämän verran korkeussuunnassa vapaata tilaa. Voin siis huoletta työntää katon sivulle ja takaisin pelkäämättä, että kolhin päätäni katon päätyyn. Katon ollessa kiinni sisällä on reilusti vapaata tilaa, kun tuolla ei ole poikittaisia kattotuolin vaakapuita syömässä tilaa. Kerron myöhemmin lisää siitä, kuinka tätä rakennetta vahvistettiin lisää sillä vaikka harjapalkin avulla saadaan helposti lisätilaa, niin tällainen liikkuva katto matalalla päädyllä vaatii omat lisälujituksensa seinärungon ja katon vahvistamiseen.
- Timo Inkinen

Timpe

Seuraavana päivänä säät muuttuivat sateisiksi, joten kattotuolien päälle tuli kiire asentaa jo aluskatetta...



Tuota Rankka-aluskatetta on täällä vajaa rulla myyntiin sitä tarvitseville. Jos tuonne meni noin 10m pätkä omaan käyttöön, niin rullassa on nyt jäljellä noin 30m edestä katetta. Kyselkää yksityisviestillä, jos katteelle on tarvetta, niin laitetaan rulla kiertoon... :wink:
Katteen päälle sopivat listat sieltä täältä ruuvaten ja kate laskeutuu sopivasti hiukan löysälle...

Ja kuten näistä kuvista huomaa, tuonne vasempaan päätyyn tehtiin tässä yhteydessä myös runkopuut seinälaudoitukselle ja liikuntasauma katon liikuttelua varten.



Ja kun havaintosuojaan saatiin "katto", niin pitihän sisältä ottaa yksittäinen "fiilistelykuva" suojan sisäkorkeudesta. Tästä näkyy hyvin myös tuo päätysauman rakenne...



Sadepäivä ei ole este rakentamiselle, vaan hidaste. Ja sitä paitsi hyvä testi aluskatteen vedenpitävyydelle eli kaikki pysyi kuivana tuolta sisäpuolelta  :smiley:
Teräskatetta varten tehtiin ruoteet Ruukin ohjeiden mukaan ja tässä on pidempi kattolape työn alla...
Tuolloin satoi myös niin rankasti, että katkaisusirkkeli ympäristöineen piti suojata kuormapeitteellä.



Muttei tuokaan oikein auttanut "Esterin" aukaistessa hanansa kunnolla...  :tongue:



Ja sateen tauotessa hiukankin työt jatkuivat telineillä... (menossa alimman kaksoislaudan kiinnitys Ruukki Tiilinkainen teräskatteelle).



- Timo Inkinen

Timpe

Jatketaanpa taas tätäkin tarinaa pikakelauksella... :grin:
Ruukin teräskatteen asennus sujui firman asennusohjeilla suuremmitta ongelmitta. Asennusta haittasi tosin jatkuva sade, joten katteet tuli laitettua kiinni paikalleen vain muutamalla pakollisella ruuvilla. Tässä harjoitustyö #1 lyhyemmän kattolappeen osalta...



Ja tässä pidempi katon sivu menossa ylös...



Ruukin kattorakenne on sikäli nerokas, että kokematonkin saa aikaan hyvää jälkeä kun malttaa lukea eri osien asennusohjeet ennalta. Tässä tuuletusrako päätylistaa varten...



Seuraavan päivän aamu valkeni taas selkeämpänä, joten piti ottaa pari yleiskuvaa havaintosuojasta. Tässä vaiheessa moni asia on tehty vasta puoliksi valmiiksi ts. runko ja katto ovat pystyssä siten, että kokonaisuus pysyy kasassa. "Näkymättömän Viänäsen" kontrahti on tiensä päässä ja viimeisen puolikkaan työpäivän aikana tehtiin vielä yhdessä vaikeampia kahden miehen hommia. Pääsin sitten itsekseni jatkamaan rakentelua näistä loppukuvan vaiheista eteenpäin ja täyttämään puuttuvia palasia paikalleen (mm. paljon lisäruuvauksia yms. näpertämistä rungon rakenteiden kanssa).

Tässä ovipäätyä:



Tässä kiskorakenteet ovat vielä puolivalmiina, mutta tuon päälle saattoi jo tehdä ensimmäisiä katon ajoja... herkästi liikkuu ts. katon saa liu'utettua paikalleen jollei yhdellä niin parilla sormella. Varovasti siis, ettei katto löydy naapurin pihalta, kun stopparit puuttuvat...  :cheesy:



Ja tältä tuo näytti edellispäivän testiajossa jalustan paikalta katsoen...



Tässä vaiheessa on hyvä laittaa eräänlainen välitilinpäätöskuva ts. tuossa seuraavassa kuvassa "Näkymätön Viänänen" nappasi lakkinsa pois ja seisoo ylpeänä puolivalmiin rakennuksen edessä. Isännän hymykin tuossa oikealla on herkässä rahoittajan ja toistaitoisen apupojan asemassa, sillä myönnän auliisti etten olisi saanut tällaista rakennusta aikaan omilla taidoilla ja rakennusosaamisellani :undecided: Syvä kumarrus siis "Viänäsen" suuntaan, sillä kyllä tämä erinomaisesta opinnäytetyöstä kävisi! Varo vain, ettei oma vapaa-ajan tilauskirjasi täyty muista havaintosuojan tarvitsijoista, kun tämä projekti saatiin näin hyvään vaiheeseen kanssasi! :cool:



Tarina jatkuu tästä vaiheesta eteenpäin eli seuraavaksi rakennekuvia yms. muuta rakennetuunaamista tuon perusrakenteen päälle.
- Timo Inkinen

Lauri Kangas


Jussi Koponen

Onpa Viänäsellä parta kasvanut sitten Helmikuun.

Hieno rakennus tulossa kaikenkaikkiaan. Huomattavasti hienommin rakennettu kun meikäläisen jätepuu/jätepelti-hökkeli.

Ransu

Väänästä ei tosiaan meinaa tunnistaa tuon harrikkaparran takaa :grin:
Tosi hieno torni on tulossa Timpelle ja hienoa että sait noin hyvän timpurin tekemään. Rakenteet on sen verran tukevia että varmasti kestävät.
Tuo tulee merkittävästi helpottamaan kuvausta, lyhyelläkin varoituksella saa vermeet töihin.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

JiiHoo

Jäätävän hienoa jälkeä syntynyt. Täytyy sitten häpeämättä kopioida noita ideoita jos ja kun sitten joskus pääsee rakentamaan omaa suojaa.

Timpe

Kiitos positiivisesta palautteesta, meni varmaan perille "Viänäsen" suuntaankin :smiley:
Ja joo, rakenteita saa kopioida vapaasti, ei tämä mitään rakettitiedettä ole vaan ennemminkin on pyritty löytämään tukevat ja toimivat rakenteet siinä ajassa, mitä tähän yhteisprojektiin sallittiin vaimoväen tahoilta (selittää mm. nuo vesisadetyöpäivät  :tongue:).

Puolivalmiille ohjelmakoodille tehdään debuggausta ja vähän samaa tein itsekin tälle runkorakenteelle. Ajoin kattoa edestakaisin ja katsoin/kuuntelin mistä taipuu ja missä on potentiaalisia heikkoja kohtia. Viänänen ja VeskuP toppuuttelivat, että kun laitat seinäpaneelit pintaan, niin rakenne tukevoituu. En uskonut kokeneempia, vaan piti itse paukuttaa rakenteista löysät irti ja miettiä mihin tarvitaan lisää tukea. Kului siis viikko erilaisissa pikkujutuissa, joissa projekti ei edistynyt näennäisesti juuri lainkaan. Mutta sainpahan rungon ennen panelointia vielä merkittävästi tukevampaan kuntoon kuin lähtötilanteessa!

Tuosta kiinteästä päädystä epäilin, että sen rakenne painuu ajan kanssa keskeltä alas ja liikuntasauma rungon ja katon välissä alkaa ahdistamaan. Lisäsin siis vahvistettuja rst-kulmarautoja tuon päädyn rakenteisiin keskelle (missä painuminen olisi suurinta) ja myös päädyn kulmiin yläreunaan (nämä elementti-rungot olivat aiemmin kiinni vain ruuveilla toisissaan). Tässä kuva "Timpen tikkaista" eli päädyn tuennan eräästä yksityiskohdasta keskeltä päätyä...  :grin:



Kattotuolien tuenta kiskorunkoihin on yksi harjakaton painoa kantava rakennekohta. Tuolla katon paino pitää saada siirtymään alas seinille, eikä katon rasite saa puskea seiniä ulospäin. Tässä on yksi välivaihekuva kattotuolin ja pyöräkiskon liitoksesta, joita on yhteensä neljä per kisko. Näpertelin kertopuusta tuollaiset vanerikulmat, mutta hyllytin kumminkin tämän rakenteen myöhemmin ihan ulkonäkösyistä. Nyt siellä on tavallinen kestopuun viistopala kiilana kattotuolin alla ja kattotuolin kummallakin sivulla on tuollaiset vahvistetut rst-kulmaraudat kiinnityksenä kiskoon. Kiinnikkeinä on sekoitus 4x40 rst-ankkurinauloja, M4.5x45 rst ruuveja ja satunnaisia M5x50 rst ruuveja. Kestänee paikallaan vaikka onkin tuollainen evoluutiokasaus eli hiukan juosten k***u. Tästäkin pitäisi ottaa uusi kuva tuosta nykytilanteesta, mutta menköön nyt toistaiseksi vanhalla kuvalla yhtenä ideana. Ai niin, tuon kiilapalan kiinnitys on M6x90 rst-ruuveilla kattotuoliin.



Toisella puolen kiskopalkkeja on sitten lisää rst-naulauslevyjä nitomassa päällekkäiset kiskolankut yhteen. Tämän päälle tuli sitten vaneria korotukseksi, jotta yläseinäpaneelit saatiin riittävän paljon "ulos" seinän paneeleista.



(Tässä kuvassa toinen seinäsivu mallina...)


Jälkiviisaana sanon, että tuo sivuttaislevy kannattaa tehdä yhtenä palana esim. 15mm vanerista. Tämä "komposiittirakenne" on tehty jämäosista mitä sattui vielä autotallista löytymään  :tongue: Täyttänee tehtävänsä kiskon sivuttaistuennassa. (Eli Jussille tiedoksi, ettei se täälläkään aina ole priimaa, jos jää piiloon rakenteissa.)

Sitten ovipäätyyn, mikä oli tiedetty ongelma (!) jo "Viänäsen" lähtiessä (vrt. tämä kuva). Ei yhtenäistä seinää, keskellä oviaukko ja tuohon päätyyn kohdistuu ulko-oven avaamis/sulkemisvoimat ja katon paikalleen työntämisessä tulevat iskut. Ja tuollainen korkea pääty notkui sitä enemmän mitä ylemmäksi seinää noustiin. Ensiapuna tein hyllynpaikan oikeaan nurkkaan eli vinotuki tällä tavoin vaakaan ylös seinälle...



Auttoi hiukan, muttei riittävästi. Piti asentaa siis seinälle pystyynkin toinen vinotuki, mikä rauhoitti tuota "katon paukutusta" ovipäätyä vastaan.
Sitten vasen nurkka sai saman käsittelyn seinän osalta. Jossain vaiheessa lisättiin myös puuttuvia vaakalankkuja tuon pystypuiden väliin.



Ovipääty jäi siis nyt hetkeksi tähän malliin, kunnes rakenne päivittyi vielä kerran seinäpaneloinnin aikana (tästä kuva myöhemmin).



Ja kun tuosta päädystä kääntää katseen 90 astetta vasemmalle, nähdään seuraavan päivän viimeistelytyöt. Vasen peränurkka sai hyllypaikan rungon tukevoittamismielessä ja sitten piti vihdoinkin ratkaista pyöräkiskojen kiinnitys pysyvämmin. Aiemmin ylösalaisin makaava L-kisko (=V-profiilia tuossa asennossa) oli vain lankkuun kiinnitettyjen ruuvien välissä tuossa lankkujen päällä. Nyt tuonne tuli taas muutamia rst-naulauslevyjä lisää eli tällä kertaa niiden funktio oli toimia myös tuon kiskoprofiilin sivuttaislukituksena (ts. tämän kuvan mukaiset naulauslevyt tulivat kaksoistarkoitukseen seinän ja seinän päällä olevan rst-kiskoprofiilin lukitukseen).



Nyt runko alkoi olemaan mielestäni riittävän jäykässä muodossa jo ilman seinäpaneeleita, jotka lukitsevat rakenteen lopullisesti paikalleen  :laugh:
(Olen näet sitä mieltä, että kantavan rungon tulee tehdä tehtävänsä nimensä mukaan ja seinäverhoiluun käytetyn paneelin ei tarvitse osallistua tähän toimintaan, vaan olla ulkonäkö/sääsuojausseikoista vastaava elementti.)
- Timo Inkinen

mistral

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 05.08.2016, 00:20:23
(Olen näet sitä mieltä, että kantavan rungon tulee tehdä tehtävänsä nimensä mukaan ja seinäverhoiluun käytetyn paneelin ei tarvitse osallistua tähän toimintaan, vaan olla ulkonäkö/sääsuojausseikoista vastaava elementti.)

Totta, olen kanssa ymmärtänyt että kantava runko kantaa pystysuuntaisen kuorman. Sivuttaisen kuorman kestämiseen osallistuu taloissa myös muut rakenteet, kova sivuttaiskuorma tulee myrskystä. Silloin lisäjäykkyyttä antaa tuulensuojalevyt, vuorilaudat/tiiliseinä, sisäseinien paneelit/kipsilevyt.

Tuossa tähtitornissa on helppo toteuttaa sivuttaistuennat rungossa kun ei villat ole tiellä. Upean näköinen rakennus :)

Timpe

Kiitos!
Edellisestä rakenne-erittelystä jäi vielä kertomatta tällainen pienen pieni sivuseikka, jonka merkittävyys saattaa olla vähäinen, mutta jota kumminkin mietin Motonetin kierretankohyllyn luona. Tuolta tarttui näet matkaan 2 x 2000mm M12 kierretankoja, jatkomutterit ja vielä pari vahvistettua kulmalevyä lisää. Olin näet huomannut, että kakkosnelonen vaakaan asennettuna antoi hiukan periksi katon alla, kun katon ajoi tuonne kiskojen päälle. Tässä vaiheessa rakenteessa ei ole kiskojen/kiskolankkujen alla muuta tukea kuin nuo (ulkonäkösyistä) lyhyet kulmavahvistukset lankun alla, mitkä näkyvät aiemmissa kuvissa. Matkaa pation päällä on yhteensä 2,5 metriä, jossa katon paino lepää keskiosassa pelkän kakkosneloslankun päällä ja tässä 1,5m matkalla oli nyt nähtävissä pientä taipumista katon painon alla. Tässä siis kuva, joka selventää omaa lievää vainoharhaisuuttani asian suhteen ja josta rakennuskollegani saivat aiheen syyttivät minua jo "panikoinnista"... :grin:



Selitän hiukan sillanrakennusinsinöörin ajatustani:
Rakennuksen pääty on tuossa kiinteä rakenne, joka ei salli kakkosnelosen painumista. Tyhjä/tueton alue kakkosnelosen alla tuossa pation päällä sallii pienen liikkeen alaspäin, jolloin kysymys kuuluu mitä tapahtuisi teoriassa vipupisteen (rakennuksen päädyn) toisella puolen? No, siellä olisi tietysti nostetta ylös päin ts. katon paino tuolla tyhjän tilan päällä pyrkisi nostamaan samaa yhtenäistä viiden metrin lankkua tukipisteen toisella puolella ylöspäin. Saatoin jopa käytännössä nähdä kiskon päästä katsomalla, että kisko oli hiukan notkolla tuolta pation päällä, mutta tämä ei näkynyt (vielä) samassa mitassa lankun rungon puoleisessa päässä (=mittasin 2-3mm painuman patiolla ja 1mm nosteen rungon keskellä).
Tämä yhtenäinen, 5m pitkä kiskoprofiilin alustana toimiva kakkosneloslankku on kyllä ruuvattu kiinni alustaansa n+1:llä ruuvilla, mutta teoreetikkona ajattelin että sen kuormitusta voisi vielä hiukan keventää parantamalla kiskolankun tuentaa tuossa pation päällä ja parantamalla lankun kiinnitystä rungon pystytukiin. Kuinka tämän saisi tehtyä ilman suuria viistotukia tai lankun alle patio-alueelle lisättyjä pystytukia?

Tässä kuvasta löytyy vastaus:


Jos lankku yrittää painua alaspäin yläpinnastaan, niin nyt sillä on tätä liikettä vastustava tukipinta alapuolellaan (eli tuo pitkittäinen M12 terästanko, mikä on kulmalevyillä kiinni lankussa ja kulkee kireällä lankun alla ja ottaa vastaan tuon katon painon). Nyt katon paino ei enää paina tuota lankkua yhtä paljon pation päällä alaspäin ja tuota vaaka-kakkosnelosta on vahvistettu varsin huomaamattomalla tavalla kasvattamatta sen paksuutta. Kiitokset "Viänäselle" tästä rakenneideasta!
Kaikki hyvin? Löydän ainakin kaksi epäkohtaa tuosta nykyvirityksestäni, mutta jätän ne muiden mietittäväksi. Korjaan toisen teipillä kun ennätän ja toiselle en oikeastaan voi tehdä mitään pysyvää korjausta :huh:
- Timo Inkinen

pnuu

On kyllä kiitettävästi dokumentoitu rakennusprojekti!

Onkohan tämä ensimmäinen tähtitorni jossa on kollimointiruuvit...?
Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"