Tähdet ja avaruus 7/2015

Aloittaja Some-E, 15.10.2015, 20:48:55

« edellinen - seuraava »

Some-E

Hei,

lehti on aina loistava, eikä minulla ole edelleenkään parannus- ja kehitysehdotuksia (minulta on pariinkiin otteeseen vuosien kuluessa kysytty). Hyvää on hyvin vaikea parantaa. Joudun tyytymään mahdollisiin asiavirheisiin. Olen ensi lukemalta löytänyt ehkä kaksi virhettä. Mitä mieltä olette:

Asia 1: S. 50, kolmas palsta kertoo: "Oikeasti 150 kilometriä tunnissa puhaltava tuuli tuntuisi siellä [Marsissa] suunnilleen samalta kuin puolitoista kilometriä tunnissa puhaltava tuuli Maassa." Jos tämä on totta, miten sivun 51 keskimmäisen palstan puolivälissä kerrottu voisi olla oikein: "...Watney korjaa Mars-rakennuksen rikkoutuneen suuren oviaukon ohuelta muovilta näyttävällä kalvolla. [..] Todellisuudessa Marsin olosuhteissa 2 metrin kokoiseen ympyränmuotoiseen oviaukkoon kohdistuisi voima, joka vastaisi 30 tonnin painoa maapallolla."
En ehkä ymmärrä nyt tuota oikein, tai siihen on lipsahtanut jokin ajatus toisin kuin on tarkoitettu?

Asia 2: Targus Ammol -kosketusnäyttökynä (s. 61). "Ratkaisu [talvipakkaseen] on stylus, kosketusnäyttökynä. Sen toinen pää on materiaalia, johon kosketusnäyttö reagoi."  Kokemukseni mukaan kapasitiivinen kosketusnäyttö reagoi sähkökenttään, jonka ihminen tuo näytön pintaan. Kentän voi tuoda näytölle sormella suoraan tai epäsuorasti sähköä johtavan kappaleen välityksellä. Hanskat kädessä ei stylus toimi. Mutta mikäpä jottei, voisiko syluksen "maadoittaa" ranteeseen lenkillä, joka sujahtaa käsineiden alle? Pitäisi testata.

T: Sami

JVO

Muovikalvon toisella puolella ilmanpaine lienee lähellä yhtä baaria, siitä tuo suuri voima joka siihen kohdistuu.

naavis

Ja mitä kapasitiivisiin kosketusnäyttöihin tulee, näytöt itsessään tuottavat sähkökentän, jonka kanssa ihmisruumis tai mikä tahansa sähköä johtava kappale vuorovaikuttaa. Tässä tapauksessa kosketusnäyttökynä. Kynän toimintaan ei siis vaikuta onko kynä hanskassa vai paljaassa kädessä, vai leijuuko se vaikka tyhjiössä.

Aridif

#3
Lainaus käyttäjältä: JVO - 15.10.2015, 22:19:21
Muovikalvon toisella puolella ilmanpaine lienee lähellä yhtä baaria, siitä tuo suuri voima joka siihen kohdistuu.

Jep, toisella puolella 1 bar, toisella karkeasti 0.01 baria. Käytännössä kalvoon kohdistuu siis yhtä baria eli kilon painoa  per neliösentti vastaava voima (~10 newtonia/cm^2). Pinta-ala pi*r^2, missä r=1 metri eli ~30 000 neliösenttiä. Voimaa tulee tuo ~300 000 Newtonia eli  ~30 tonnin painoa vastaava voima.  Eipä siinä paineessa muovikalvo paljoa lepattaisi edestakaisin Marsin tuulien puhaltaessa...

Kirjassa on suurin osa asioista suhteellisen realistisia, elokuvassa oiotaan monissa paikoissa yksityiskohdissa. Tuntuu, että ohjaaja ja lavastajat eivät ole kysyneet yksityiskohdissa asiantuntijoilta tietoa. Joko luulevat itse ymmärtävänsä tai sitten Hollywood-meiningillä eivät välitä, tekevät elokuvia isoille massoille.

Yksin Marsissa on puutteistaankin huolimatta realistisin Mars-elokuva tähän mennessä ja etenkin kuvastaa hyvin sitä henkeä, jolla oikeat seulan läpikäyneet astronautit toimisivat vaikeissa olosuhteissa. Ei panikoiduta, vaan otetaan asiat tieteen avulla. Tiede ei synny mitään värikkäitä koeputkia sekoittamalla, vaan suunnittelun, rakentamisen ja kokeilemisen kautta.
Mikko Suominen

Kaikkihan me kuljemme loassa, mutta toiset meistä katsovat tähtiin! - Oscar Wilde

Some-E

Lainaus käyttäjältä: naavis - 15.10.2015, 23:07:27
Ja mitä kapasitiivisiin kosketusnäyttöihin tulee, näytöt itsessään tuottavat sähkökentän, jonka kanssa ihmisruumis tai mikä tahansa sähköä johtava kappale vuorovaikuttaa. Tässä tapauksessa kosketusnäyttökynä. Kynän toimintaan ei siis vaikuta onko kynä hanskassa vai paljaassa kädessä, vai leijuuko se vaikka tyhjiössä.

No, tulee tai menee, elektronit tai aukot. Eipä oo sellaista kosketusnäyttökynää tullut vielä vastaan, jolla voisi näyttöä käskeä ilman että ihminen roikkuu siinä perässä, siis ilman käsineitä. Voisin ymmärtää, että joissain laitteissa on niin herkkä näyttö, että pienet eristeet ei haittaa (onhan jotain laitteita markkinoitu sillä, että voi käyttää hanskat kädessä). Tämä ei kyllä voi toimia kaikilla laitteilla. Testissä ei sanottu, että olisi testattu talvikäsineillä.

Ja mistään kemiasta ei kuitenkaan ole kyse, vaikka homma toimisikin :)

naavis

Lainaus käyttäjältä: Some-E - 16.10.2015, 15:14:11
No, tulee tai menee, elektronit tai aukot. Eipä oo sellaista kosketusnäyttökynää tullut vielä vastaan, jolla voisi näyttöä käskeä ilman että ihminen roikkuu siinä perässä, siis ilman käsineitä.

Kotoa löytyy useampi halpa kosketusnäyttökynä, jotka toimivat ihan paksut hanskat kädessä. Teippasin myös kynän pöytään kiinni ja liikuttelin puhelimen kosketusnäyttöä kynää vasten, toimii edelleen. Kynän ei tarvitse olla paljaassa kädessä toimiakseen. Kosketusnäytön toiminta ei liity mihinkään ihmisen tuottamaan sähkömagneettiseen kenttään, vaan ihmisen/kosketusnäyttökynän aiheuttamiin kapasitanssin muutoksiin näytössä.

Some-E

Lainaus käyttäjältä: naavis - 16.10.2015, 15:18:46
... ihmisen/kosketusnäyttökynän aiheuttamiin kapasitanssin muutoksiin näytössä.

Oho. Joo, noin sen pitäisikin toimia! Hienoa... Siis se kenttä tekee lenkin suoraan siinä näytön pinnassa, kun sillä on sopivasti kenttää kuljettava kappale lähellä. Onkohan tässä tilastoharha? Eli itse en ole testannut kunnolla? Kaikkea sitä oppii. Kokeilin nyt superhalvan kynän käyttöä hihan läpi ja teippaamista pöytään kiinni ja kyllä se näytti toimivan yli 3 vuotta vanhalla puhelintekniikalla. Ei ihme että netistä ei löytynyt helposti mainintaa käsineiden käytöstä ym blaa blaa. :D

Juuri tämän vuoksi laitoin asiat forumille, jos vaikka joku selittäisi. Tarpeeksi sitkeästi. Kiitos!  Uusi selviytymiskeino opittu.

Some-E

Lainaus käyttäjältä: JVO - 15.10.2015, 22:19:21
Muovikalvon toisella puolella ilmanpaine lienee lähellä yhtä baaria, siitä tuo suuri voima joka siihen kohdistuu.

Kiitos! En ajatellut ilmatiiviinä sitä tilaa.

JKyytinen

Minä olisin vähintäänkin maininnut sen, etteivät kaikki kosketusnäytöt ole yhtä rajoittuneita, mm. taskustani löytyvän Lumia 920:n.
Jesse Kyytinen

jessekyytinen.wordpress.com

Bresser 10x50 kiikarit
EQ-3
EOS 5D3, 50D, suljinvammaiset 450D, 70D
FD 300mm f/2.8L,Samyang 14mm f2.8,24mm f1.4,85mm f1.4,Sigma 30 1.4Art
Fuji X100s
Nokia Lumia 920
GoPro2

jmantyla

Lainaus käyttäjältä: Aridif - 15.10.2015, 23:09:47
Kirjassa on suurin osa asioista suhteellisen realistisia, elokuvassa oiotaan monissa paikoissa yksityiskohdissa. Tuntuu, että ohjaaja ja lavastajat eivät ole kysyneet yksityiskohdissa asiantuntijoilta tietoa. Joko luulevat itse ymmärtävänsä tai sitten Hollywood-meiningillä eivät välitä, tekevät elokuvia isoille massoille.
Yksin Marsissa on puutteistaankin huolimatta realistisin Mars-elokuva tähän mennessä ja etenkin kuvastaa hyvin sitä henkeä, jolla oikeat seulan läpikäyneet astronautit toimisivat vaikeissa olosuhteissa. Ei panikoiduta, vaan otetaan asiat tieteen avulla. Tiede ei synny mitään värikkäitä koeputkia sekoittamalla, vaan suunnittelun, rakentamisen ja kokeilemisen kautta.

Kävin tänään katsomassa elokuvan. Minusta sen pääpointti ei ollut realismi tai sen puute. Elokuvassa oli vaikka kuinka paljon epärealistista kohtauksia ja ilmiöitä, kuten painovoima avaruusaluksessa, rakettimoottoreiden ja räjähdysten jylinä tyhjiöavaruudessa, vuotavan avaruuspuvun paikkaaminen ilmastointiteipillä   :rotfl:
Humanistin näkökulmasta elokuvan pääviesti oli ihmiselämän arvostus. Pulaan joutunutta ei jätetä, elämä yritetään turvata viimeiseen saakka, yli kansallisuusrajojen.

Jorma M.
Kangasala

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 29.12.2015, 18:18:06
- painovoima avaruusaluksessa
- vuotavan avaruuspuvun paikkaaminen ilmastointiteipillä   :rotfl:

Olisin kovasti kiinnostunut kuulemaan, mikä näissä asioissa oli elokuvan osalta epärealistista?

jmantyla

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 29.12.2015, 18:39:22
Olisin kovasti kiinnostunut kuulemaan, mikä näissä asioissa oli elokuvan osalta epärealistista?

Yksin Marsissa on erittäin hyvä elokuva. Käsikirjoitus, ohjaus ja leikkaus on tehty hyvin ammattitaitoisesti. Ja ennen kaikkea, elokuvassa on kertomus, toimiva juoni, joka viedään läpi Aristoteleen Runousopin mukaisesti. Siksi elokuva tekee vaikutuksen katsojaan, ja samasta syystä katsoja antaa anteeksi epärealistiset tehosteet ja kohtaukset.

Jos joku ei vielä ole nähnyt, suosittelen, kannattaa käydä katsomassa.

Jorma M.
Kangasala

Lauri Kangas

Olen 100% samaa mieltä kanssasi. Voisin lisätä että pienten epärealistisuuksien lisäksi annoin mieluusti anteeksi pienet poikkeamat (tai enemmänkin oikomiset) kirjaan verrattuna, koska elokuvasta oli silti saatu niin hyvä.

Siksi kuitenkin kysyinkin, mitä epärealistista noissa kahdessa esiin nostetussa asiassa oikein mahtaa olla. Minusta ne näet kuulostavat ihan realistisilta.