Syksy Räsäsen mietteitä

Aloittaja jmantyla, 11.06.2015, 09:55:54

« edellinen - seuraava »

mistral

Lainaus käyttäjältä: Eusa - 10.07.2015, 13:59:01
Kyllä, jos gravitaatioaaltojen lähettäjä olisi itse kohde. Mutta jos gravitaatioaallot ovatkin avaruusajan ominaisuus, silloin niiden lähettäjä on se positio, jossa kaarevuusmuutosta tapahtuu. Eikö voisi olla mahdollista, että säteilyklimppi edetessään jättää avaruusaikaan kaarevuutta, joka sitten tiedottaa itsestään joka suuntaan, tosin vaimeten heti, sillä kaarevuus onkin saman tien jo eri positiossa.

Eli fotonivuon nopeasti liikkuva koordinaatisto ei määräisi avaruuden "kuopan" liikettä vaan kaikki koordinaatistot mittaisivat gravitaatioaaltojen nopeudeksi c:n? Tässä olisi sama periaate kuin valollakin, jonka nopeus on havaitsijan omasta nopeudesta riippumaton.

Valon kohdalla kuitenkin puna/sinisiirtymä muuttuu. Olisiko gravitaatioaaltojen kohdalla jotain vastaavaa? Voisiko gravitaatioaaltojen "punasiirtymä" näkyä heikompana gravitaationa?

Fotoniloukku

Fotonivuo tuntee sen kulkusuuntaan nähden kohtisuorassa olevan gravitaation. Liikemäärän säilymislain perusteella voisi ajatella että fotoni vastaavasti synnyttää sivuilleen gravitaatiokentän, mutta ei suoraan eteen- tai taaksepäin.

Fotoniloukku

Ajatellaanpa vaikka annihilaatiota jossa syntyy kaksi fotonia. Liikemäärän säilymislaki edellyttää että syntyneet fotonit erkaantuvat vastakkaisiin suuntiin. Entäpä jos toisen fotonin liikerata muuttuu massan m1 gravitaation johdosta. Jotta koko systeemin liikemäärä säilyisi, on vastaavasti myös m1:n reagoitava fotonin aiheuttamaan [gravitaatio]voimaan.

mistral

Lainaus käyttäjältä: Fotoniloukku - 11.07.2015, 23:41:36
Fotonivuo tuntee sen kulkusuuntaan nähden kohtisuorassa olevan gravitaation.

Fotoni tuntee myös kulkusuunnassa olevan gravitaation. Jos fotoni nousee neutronitähdeltä suoraan zeniittiin, pitenee sen aallonpituus koska se menettää energiaa nousun verran. Sama pätee toisin päin siis jos se tulee zeniitistä alaspäin.



Fotoniloukku

Eri gravitaatiopotentiaalissa olevien havaitsijoiden kellot käyvät eri tahtiin. Esim. ylempänä olevan kello käy nopeammin ja mittaa siksi alhaalta lähtöisin olevan taajuuden pienemmäksi -> kokee valon punasiirtyneen.

mistral

Näin olen kanssa ymmärtänyt. Olen miettinyt "muutaman" kerran, miksi näin on ja saanut sellaisen idean että ehkä luonto vaan on sellainen.

Yksi esimerkki olisi vanha puutalo jonka alakerrassa jonka alakerrassa aika kuluisi 2x hitaammin kuin yläkerrassa. Nyt kun alakerrasta huudetaan yläkertaan vaikka: "Hei, mones päivä siellä yläkerrassa on?" Yläkerrassa kysymys kuullaan möreänä ja hitaana. Vastaus: "Viidestoista" kuuluu alakertaan nopeana kimityksenä.
Mitä yritän sanoa, on se että hitaamman ajan vyöhykkeeltä on mahdollista kommunikoida nopeamman ajan vyöhykkeelle. Joskus pähkäilin niin ettei viestittely vyöhykkeiden välillä ole mahdollista koska muka viestin pitäisi matkustaa esim menneisyydestä tulevaisuuteen ja se aikaviive saattaisi olla pitempi kuin ihmisikä.
Tässä puutalo jutussa havainnollistuu ettei viivettä ole (paitsi valon nopeus).

Eli näyttäisi siltä että aika-avaruudessa systeemit pelaa vaikka materia liikkuisi eri aikavyöhykkeillä. Ja kaikkialla nyt-hetki on sama nyt, eikä jossain muualla miljoonan vuoden päästä.

Tässä haja-ajatuksia, menee ihan omaan piikkiin  :laugh: