NGC 3079 (ja kaksoiskvasaari QSO 0957+561 A/B)

Aloittaja Timpe, 28.03.2015, 20:43:40

« edellinen - seuraava »

Timpe

Ransulla ja Kaizulla on tämän aiheen ensimmäiset foorumikuvat tästä aiheesta, mutta nostan tämän aiheen uudeksi ketjukseen koska se toinen ketju on sekalaisempaa aihepiiriä hyvin kaukaisten kohteiden havaitsemisesta:
ks. http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2092.msg16270



Tuossa oli siis NGC 3079 galaksi 50 miljoonan valovuoden päästä ja kuva-alan laidalle päätynyt SBS 0957+561 / TXS 0957+561 / Q0957+561 / QSO 0957+561 A/B Kaksoiskvasaari (valitse itsellesi sopivin nimi tuolle ;). Tämä kohde tuli kuvattua 11.3.2015, kun RCT-putkeni alkoi olemaan riittävän hyvässä kollimointikunnossa näille kohteille. Tässä mennään 12 minuutin osavalotuksilla LRGB-kuvaksi (6x12min kussakin kanavassa), joista valoa yhteensä 4h 48min. Havainto on myös Taivaanvahdissa, jonne tein pidemmän selityksen kohteesta: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/36381

"Tästä melko pienialaisesta NGC 3079 galaksista löytyy suhteellisen vähän kuvia verkosta, joten tyydyn linkittämään Wikipedian artikkelin tähän: http://en.wikipedia.org/wiki/NGC_3079 Kuvan kiinnostavampi kohde eli kaksoiskvasaari näkyy pienenä kaksoistähtenä kuvan yläreunassa (merkitsin sen kuvaan). Tällainen kohde syntyy taivaalle, kun Maapallon ja kaukaisen kvasaarin välinen massakeskittymä (tässä tapauksessa etäinen galaksi) vääristää kvasaarista tulevan valon kulkua ja taittaa sen kulkemaan kahteen reittiin. Kauimpana oleva kvasaari on 8,7 miljardin valovuoden etäisyydellä ja gravitaatiolinssinä toimiva väligalaksi on 3,7 miljardin valovuoden päässä. Kuvan kirkkain galaksi (NGC 3079) on etäisyydeltään vaivaiset 50 miljoonaa valovuotta, mikä antaa samalla hyvän mittakaavan tähän havaintooni. Tästä kvasaarista löytyy Hubble avaruusteleskoopin kuva täältä ja aiheesta perusteellisemmin kertova Wikipedia-artikkeli täältä.

Mielenkiintoisena pikkudetaljina kaksoiskvasaarin toinen komponentti näkyy kuvassani hiukan kirkkaampana kuin toinen, koska sen valoon summautuu sekä kaukaisen kvasaarin että välittäjä-galaksin kirkkaus (toisessa komponentissa näkyy vain kvasaarin kirkkaus yksinään). Tämän asian voi verrata todeksi tuosta Hubble-kuvasta, missä kirkas alareunan tähti on oman lähikuvani "kaksoistähteä" lähin tähti (ja Hubble-kuvassa kaksoiskvasaarista klo 4:n suuntaan näkyvä himmeä tähti on sekin omassa kuvassani). Toinen havaintokuvani näyttää kaukoputkeni koko kuva-alan, josta tuo tarkempi osarajaus on tehty."


Wikipedian juttu kaksoiskvasaarista on täällä: http://en.wikipedia.org/wiki/Twin_Quasar
Hubblen kuva on täällä: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9d/QSO_B0957%2B0561.jpg/1280px-QSO_B0957%2B0561.jpg
Ransun mainio mv-kuva isolla valo-saavilla täällä: http://www.astrobin.com/full/91613/0/

Ja tässä alla lopuksi koko kuvakenttä, kun tuo kvasaari sattui sopimaan samaan kuva-alaan NGC 3079:n kanssa enempi vähempi vahingossa! :grin:

- Timo Inkinen

Timo Kantola

No nyt on hienoa ja mielenkiintoista settiä! Nätisti käsitelty maltilla.
Onnittelut "uudesta" putkesta, tämä taitaa olla sitten se virallinen ensivalo :cheesy:
Uskoisin että RCT pysyy nyt säädöissä, ja pääset oikeasti kuvaamaan - lisää tälläistä.
Timo Kantola

mistral

Hienoa settiä, laskin pikaisesti 11 galaksia alemmasta kuvasta, ja hienot värit tähdillä.

Timpe

Kiitos kommenteista ja kaima on oikeassa "ensivalon" suhteen. Putkeen tulee vielä pienen pientä säätöä, mutta nämä kuvat (tulossa muitakin, kun käsittelylinjalta ennättää) ovat liki ok säädöillä otettuja ja paranevat tästä (ehkä!) kuvauserän loppua päin tultaessa. :smiley:
- Timo Inkinen

Kaizu

Nätti kuva, erotuskykyä piisaa. Kollimointi näyttää olevan kohdillaan, älä koske niihin säätöruuveihin enää.

Kaizu
Kai Forssen

Timpe

Kiitos! Ei olisi haluakaan koskea, mutta tuo optimisäätö pitäisi saada pysyvästi putken peileihin ja se taitaa vaatia ainakin vielä yhden illan operaation, kun kiristelen pääpeilin sivuttaistuennasta vastaavia ruuveja kireämmälle sen pienen kollimointimuutoksen poistamiseksi mikä tulee horisontista zeniittiin siirryttäessä tjsp. Sen myötä tuleva minimaalinen pääpeilin sivuttaissiirtymäkin vaikuttaa loppukuvaan silminnähtävästi. Joko kärsin pienestä kollimointimuutoksesta tai teen pääpeilin pitimelle tuon kuvaamani loppukiristyksen :huh:
- Timo Inkinen

Murtsi