Uusin Tähdet ja avaruus 1/2015

[Saloja]

Muuten olen sitä mieltä, että kohteista kiinnostuvia lukijoita kyllä palvelisi paremmin virallinen designaatio vaikka suluissa enemmän tai vähemmän virallisen kutsumanimen perässä. Painettu sana on kuitenkin vallan eri juttu kuin keskustelu. Osa nimistäkin on outoja kuten Nostopainosumu, joka ulkonäöltään muistuttaa nykykuvissa enempi kahvakuulaa ja saadakseen siitä lisätietoa on ensin etsittävä vielä oudompaa englanninkielistä vastinetta ja sitten sille designaatiota päästäkseen kiinni kaikkiin internetin pohjattomiin tietovarastoihin.

Yksi ongelmahan tässä on, että esim. Hubblesite, APOD ja lähes kaikki muutkin tahot pyörittävät tätä raflaavampaa nimirumbaa eli lempinimi ja sitten hyvällä tuurilla virallinen designaatio jossain kohdassa tekstiä. Nykypäivänä jos ei jatkuvasti ole seurailemassa näitä ihmisten valokuvista keksimiä lempinimiä, niin on aika nopeasti pihalla koko touhusta. Ja tosiaan lempinimet tulevat nykyisin 99% valokuvista.

Tuo lempinimi + designaatio suluissahan oli kyllä juuri nappiin viimeisimmässä T&A:ssa (s. 64) ja tuo onkin tarpeen. Sekä kuvaajien ja toimituksen on hyvä olla tarkkana ja muistaa, että esim. "Sydänsumu" voi viitata useampaan kohteeseen taivaalla, vaikka suosituin lempinimi on toki kohteelle IC 1805. Ja tämän kohteen kanssa tuntuu olevan suuria ongelmia jo tunnistuksessa internet sivustoilla, koska Sydänsumu on välillä IC 1805, sitten NGC 896, IC 1795 ja välillä zoomattu kuva tähtijoukkoon Melotte 15.

Toinen asia on sitten näiden lempinimien valuminen Taivaanvahtiin ja ilman että koko havainnossa on lainkaan oikeita designaatioita.


/Jaakko

[Riqis]

Tuo lempinimi + designaatio suluissahan oli kyllä juuri nappiin viimeisimmässä T&A:ssa (s. 64) ja tuo onkin tarpeen.

Pohjimmiltaan ainakaan allekirjoittanut ei kaipaa sekalaista röykkiötä hyvinkin viime aikoina keksittyjä "lempinimiä", vaan huolella kirjallisuudesta yli 100 vuoden ajalta tutkittuja ja lopulta IAU:n virallistamia esteettisiä ja ihmiskielisiä erisnimiä, joiden rinnalla käytetään designaatioita.

esim. "Sydänsumu" voi viitata useampaan kohteeseen taivaalla, vaikka suosituin lempinimi on toki kohteelle IC 1805.

Totta. Hyvä pointti. Tämä ongelma katoaa, jos Sydänsumu virallistetaan vain kohteelle, johon se eniten liittyy.

Toinen asia on sitten näiden lempinimien valuminen Taivaanvahtiin ja ilman että koko havainnossa on lainkaan oikeita designaatioita.

Paras olisi käyttää siellä lähinnä designaatiota ja mahdollisesti sen ohella myös yleisimmin käytettyä erisnimeä, mikäli sellainen kohteelle selvästi on olemassa.

[hm]

Jatkan ja täsmennän vielä useammallakin sanalla. Mainitsemani Sissin kuvat olivat päätoimittajan mainitsemien reunaehtojen puitteissa ihan kiitettäviä. Tukivat tekstiä ja saivat tarinan irtautumaan kotimaan kamarasta. Tähdet ja avaruuden kuva- ja matkabudjetti taitaa olla vaatimattomampi kuin vaikkapa National Geographic -lehdellä?

Esille tuomaani otsikkoasiaan havahduin noin puolivälissä lehteä. Hapuilin esiin vanhoja numeroita ja käteeni osui ensiksi viime vuoden viitosnumero. Ero on erinomaisen selvä uuden numeron eduksi. Nykyinen yhtenäisesti käytetty fontti on kepeä, ilmava, raikas. Myös otsikkotekstien värimaailma miellytti silmää. Siis hyvääkin julkaisua on mahdollista kehittää entistä paremmaksi.

Kuka on esittänyt kriittisen näkemyksen pääkirjoituksen kuvasta? Minusta se on aivan mainio.

Pienenä detaljina pisti silmään sivulla 58 oleva NanoTrackerin kuva. Johdantolauseessa mainitaan kiiltävänvalkoinen muovikuori. Kuitenkin vieressä oleva laitteen kyljessä on oranssia röpellystä ja harmaata tuherrusta. Kun tiedetoimittaja Hotakainen kävi noutamassa laitetta eräältä kotimaiselta kaukoputkitarvikkeiden myyjältä testaukseen, oli laitteen kylki kirkkaan valkoinen. Samoin silloin, kun hän laitteen palautti. Mistä lieneekään kyse?

Hannu Määttänen

[Riqis]

Tästä on hyvää vauhtia tulossa kaikkien aikojen hilpein Tähdet ja avaruuden numerokeskustelu.

Jatkan ja täsmennän vielä useammallakin sanalla. Mainitsemani Sissin kuvat olivat päätoimittajan mainitsemien reunaehtojen puitteissa ihan kiitettäviä. Tukivat tekstiä ja saivat tarinan irtautumaan kotimaan kamarasta.

Hämmentävää. Kiitos Hannu. (Saatan tarvita tähän väliin ilmeisesti kääntäjärobotin, jossa on sujuva Hannu Määttänen - Suomi - Suomi - Teknofokus -ominaisuus.) 

Tähdet ja avaruuden kuva- ja matkabudjetti taitaa olla vaatimattomampi kuin vaikkapa National Geographic -lehdellä?

Mikäli vertailu sallitaan tehtävän National Geographic Suomen ja Tähdet ja avaruuden välillä, levikin ohella (NGC 10 225 vs. T+a 19 181) jotain muutakin lienee päinvastaisella tolalla.

Edellisten kahden numeron kohdalla T+a:n toimittaja ja pääfreelancer kävivät Suomen tiedetoimittajien liiton apurahoilla alkuperäisten uutislähteiden äärellä ja maailman johtavien tutkijoiden juttusilla  Seattlessa (American Astronomical Society winter meeting)  ja Torontossa (International Astronautical Congress). 

T+a:n lukijat saivat myös kuulla ensimmäisinä maailmassa eräistä Linnunradan vanhimmista kiviplaneetoista (T+a 8/2014) eli ennen Science-lehden uutisointia omasta artikkelistaan, koska tapasimme eksokokouksessa yhden tällaisen järjestelmän löytäjät. Kun Philae joutui komeetalle laskeutumisessa ongelmiin, ensimmäinen media, joka kertoi siitä Suomessa oli Avaruus.fi, koska Sakari Nummila oli Kölnin ohjauskeskuksessa ainoa paikalla ollut suomalainen toimittaja.

Nämä on toisaalta saavutettu kohtuullisella budjetilla, jossa tehdään muutama matka Eurooppaan ja kauemmas haetaan apurahoja. Sen sijaan käännöslehdillä piuhaa pitkin saapuu sisällön valtaosaksi ulkomaisen median omille lukijoilleen muualla tekemää materiaalia.   

Esille tuomaani otsikkoasiaan havahduin noin puolivälissä lehteä. Hapuilin esiin vanhoja numeroita ja käteeni osui ensiksi viime vuoden viitosnumero. Ero on erinomaisen selvä uuden numeron eduksi. Nykyinen yhtenäisesti käytetty fontti on kepeä, ilmava, raikas. Myös otsikkotekstien värimaailma miellytti silmää. Siis hyvääkin julkaisua on mahdollista kehittää entistä paremmaksi.

Hauska kuulla. Kiitos. Se on todellakin parempi. On hienoa, että taittaja Heikki Laurila uudisti nämä. 

Kuka on esittänyt kriittisen näkemyksen pääkirjoituksen kuvasta? Minusta se on aivan mainio.

Lisää hämmennystä. Tarvitsen todellakin sen robottitulkkaajan. 

Pienenä detaljina pisti silmään sivulla 58 oleva NanoTrackerin kuva. Johdantolauseessa mainitaan kiiltävänvalkoinen muovikuori. Kuitenkin vieressä oleva laitteen kyljessä on oranssia röpellystä ja harmaata tuherrusta. Kun tiedetoimittaja Hotakainen kävi noutamassa laitetta eräältä kotimaiselta kaukoputkitarvikkeiden myyjältä testaukseen, oli laitteen kylki kirkkaan valkoinen. Samoin silloin, kun hän laitteen palautti. Mistä lieneekään kyse?

Aparaattia ei ole tässä tapauksessa kuvattu studio-oloissa. Suurin osa kuvista on testaaja ottanut arktisessa hämärässä/pimeydessä (tai muussa ei-studio-valaistuksessa) eli laitteen käyttöolosuhteissa.     

[Jyrki]

Mielenkiintoisia kommentteja kuvien virallisista ja epävirallisista nimistä.

Itse olen enemmän siellä jenkkilinjalla, sillä pidän lempinimien käytöstä varsinkin syvän taivaan kohteissa. Ne jäävät hyvin mieleen ja kuvaavat usein erinomaisesti kohdetta arkipäiväisemmillä termeillä. Kuinkahan monta prosenttia (promillea) lukijoista osaisi yhdistää NGC 2237 Rosette sumuun tai NGC 1499 Kalifornia sumuun ?

On tietysti hyvä jos designaatio myös jossain esiintyy, mutta en jaksa uskoa että kovinkaan moni niitä ensisijaisesti kaipaa tai hahmottaa yhtään paremmin mistä on kysymys. Voisi tehdä vaikka testin laittamalla viisi kuvaa ja pyytää lukijoita yhdistämään niihin lempinimet ja designaatiot. Veikkaisin, että virallisten nimien kanssa olisi melkoisesti enemmän ongelmia kuin lempinimien kohdalla. En myöskään jaksa uskoa, että kovinkaan usein syntyy tilanteita, jossa lempinimen käyttö aiheuttaisi sekaannusta kohteesta tai Googlaamalla ei löytyisi kohteen virallista nimeä sellaista kaipaavalle.

Omat kuvat on arkistoitu käyttäen sekä lempinimiä että designaatiota, sillä en vieläkään tahdo muistaa ulkoa kaikkien kuvien designaatioita vaikka olen niitä melkoisen paljon vuosien mittaan tuijotellut. Lempinimet sen sijaan muistan kaikki.

[EJP]

Samaa mieltä Jyrkin kanssa. Selvä ja perusteltu kannanotto.