Virheiden luokittelua

[Timpe]

En ole varma kun en ole sitä pääpeiliä sieltä koskaan irroitellut ja sikäli lähemmin tutustunut että miten asettuu, mutta ihan putkia vertaillen vaikuttaisi että toista peiliä olisi tuotu pari senttiä lähemmäs pääpeiliä kuin mitä on alun perin ollut. Sehän kuulostaisi mielestäni loogiselta, että komaa voisi lisätä.

Tuolla tavalla saadaan putken fokus tulemaan riittävän ulos putken kyljestä, jotta esim. tavallinen digijärkkäri tarkentuu äärettömään saakka. Komavirheeseen sillä ei tietääkseni ole vaikutusta (voi kasvaakin?), mutta nurkkien vinjetointi ainakin pahentuu jollei samalla kasvateta apupeilin halkaisijaa.

Taidampa tosiaan harkita rakennella osat sinne alkuperäiseen putkeen ja katsella sillä barlow-tarkentimella, kuvataan sitten kameralinsseillä.

Tämä lienee järkevin tapa toimia, jolloin putki toimii edes välttävänä visuaaliputkena kuten se on suunniteltukin toimimaan.
Yleensä Newton-peilikaukoputket ovat rakenteeltaan ilman mitään tuollaisia kiinteitä lisälinssejä tarkentimessa, jolloin peilien etäisyyttä voi muuttaa tietyissä rajoissa ongelmitta ja kuvalaadun muuttumatta havaittavasti. Tuo käsiisi joutunut halpisputki on suunnittelultaan väärin tehty peilikaukoputki, jonka ainoa etu on halpa hinta (=putken valmistaja on tuottanut halvalla huonosti pintamuotoillun pääpeilin ja "parantanut" sen käyttäjälle näkyvää kuvalaatua sopivasti suunnitellulla linssistöllä, joka korjaa pääpeilin optiikkavirheitä "riittävästi" aloittelijatason visuaalikäyttöön).

[kurja]

Tuolla tavalla saadaan putken fokus tulemaan riittävän ulos putken kyljestä, jotta esim. tavallinen digijärkkäri tarkentuu äärettömään saakka. Komavirheeseen sillä ei tietääkseni ole vaikutusta (voi kasvaakin?), mutta nurkkien vinjetointi ainakin pahentuu jollei samalla kasvateta apupeilin halkaisijaa.

Tämä lienee järkevin tapa toimia, jolloin putki toimii edes välttävänä visuaaliputkena kuten se on suunniteltukin toimimaan.
Yleensä Newton-peilikaukoputket ovat rakenteeltaan ilman mitään tuollaisia kiinteitä lisälinssejä tarkentimessa, jolloin peilien etäisyyttä voi muuttaa tietyissä rajoissa ongelmitta ja kuvalaadun muuttumatta havaittavasti. Tuo käsiisi joutunut halpisputki on suunnittelultaan väärin tehty peilikaukoputki, jonka ainoa etu on halpa hinta (=putken valmistaja on tuottanut halvalla huonosti pintamuotoillun pääpeilin ja "parantanut" sen käyttäjälle näkyvää kuvalaatua sopivasti suunnitellulla linssistöllä, joka korjaa pääpeilin optiikkavirheitä "riittävästi" aloittelijatason visuaalikäyttöön).

Apupeili on vaihdettu suurempaan, mukana tuli myös alkuperäinen, pienempi peili. Plussana paketissa sentään moottorilla varustettu jalusta.

Tähän lopuksi varsinaiseen aiheeseen liittymätön aloittelijan kysymys joka tuli esiin tämän kuvauskokeilun myötä - putkien polttovälit (jos?) yleensä ovat sieltä 700 millistä ylöspäin, niin millä kokoonpanolla kuvataan esim sumuja tai suurempia galakseja? Kun tällä ~450 milliselläkin seulaset nippanappa mahtuvat kuvaan. Polttoväliä tuplat lisää niin miten vaikka orionin sumu tai andromeda saadaan mahtumaan ruutuun..?

[Timpe]

Jos on rahamiehiä, niin ostamalla suurempikennoisia kameroita Useimmiten kuvauskohteet valitaan kumminkin putken polttovälin mukaan ja vaikka monilla onkin useita kuvausputkia, niin tavallisesti sitä lukkiutuu tietyn kuvausputken ja kuvauspolttovälin käyttöön. Voisi toki kuvata myös panoraamakuvia, jos kohde ei mahdu yhteen ruutuun kokonaan, mutta tämä vaatisi aikaa ja selkeitä säitä tuplaten. Tässä näet miten vähän mahtui 1500mm polttovälillä ja EOS 7D järkkärillä kuvaan Andromedan M31:stä.

[kurja]

kuinka monella on keskiformaatin tai suurempi kamera käytössä taivaskuvailuja varten :p

[einari]

Seulaset nyt kohtuullisen hyvin mahtui 500mm polttovälillä kuvatessa kroppijärkkärin kennollekin - kuva.
Se ja M31 ovatkin aika isoja kohteita (2 ja 3 astetta).
Kaikki muut galaksit ovat pienempiä. Isoja sumukohteita toki löytyy mutta enemmän pienempiä.
Jos haluaa suurempia kohteita kuvata on helpompaa käyttää lyhyempää kameraoptiikkaa.

Mulla on tällä hetkellä käytössä seuraava valikoima: 14mm, 70-200mm, 400mm (0.8x lyhentäjällä), 1000mm (0.5x lyhentäjällä), 1300
(0.63x lyhentäjällä) ja 2000mm.
Kaksi ensimmäistä kameraoptiikkaa ja loput kaukoputkikalustoa.

[Timpe]

kuinka monella on keskiformaatin tai suurempi kamera käytössä taivaskuvailuja varten :p

CCD-kameroita tarkoitin...
Tässä kennokokoja omistamistani kameroista suurimmista pienimpään kuva-alaan:
EOS 5D Mk3 (36 x 24 mm)
EOS 7D APS-C (22.3 x 14.9 mm)
QSI 583ws (17.96mm x 13.52mm)

Vertailuksi CCD-kameroista vielä J-P:n nykyinen kallis CCD-kamera eli Alta U16 (36.8 x 36.8 mm)
Kaikilla noilla olisi hyvin erilainen kuva-ala taivaalta ihan samalla kaukoputkella kuvaten.

[kurja]

CCD-kameroita tarkoitin...
Tässä kennokokoja omistamistani kameroista suurimmista pienimpään kuva-alaan:
EOS 5D Mk3 (36 x 24 mm)
EOS 7D APS-C (22.3 x 14.9 mm)
QSI 583ws (17.96mm x 13.52mm)

Vertailuksi CCD-kameroista vielä J-P:n nykyinen kallis CCD-kamera eli Alta U16 (36.8 x 36.8 mm)
Kaikilla noilla olisi hyvin erilainen kuva-ala taivaalta ihan samalla kaukoputkella kuvaten.

Totta kai kuva-ala muuttuu sensorin koon muuttuessa, sitä vaan meinasin että järkkärillä kuvaamisestahan tässä oli alun perinkin puhe, siitä olennaisesti suurempaa jos haluaa niin sinne keskiformaatin mittoihin mennään. En tiedä onko sen kokoisia 'astrokameroita' saatavilla. Harvinaisia ovat moiset kapineet joka tapauksessa.