Kokemuksia kulmaprismoista?

[spuge]

Hannu toki oikeassa, mutta terrestrisessä käytössä kuitenkin mukavaa, että kuva on oikein päin 

[Timpe]

Prismalla on huomattava vaikutus kuvan laatuun, etenkin valovoimaisilla putkilla. Jos apokromaatti on suunniteltu ilman prismaa käytettäväksi, on kuvan kääntämiseen kulmapeili oikea valinta. Prisman kanssa tällainen systeemi ei enää täytä apokromaattisuuden vaatimuksia.

Kiitos asiaan perehtymisestä ja laskelmista. Ilmeisesti aidoissa maakaukoputkissa (esim. APO Leica Televid 77) tuo prisman vaikutus on sitten sovittu tuon APO:n kuvaan ts. suunnittelussa on huomioitu prisman vaikutus loppukuvaan, sillä tuollaisen APO Leican antama kuva vaikutti aikoinaan hyvinkin terävältä ja laadukkaalta. Nyt kun olen kokeillut tuota TS:n kiinalais triplet 80/480 APO:a samaisella Leica 20x okulaarilla (polttoväli 21...22mm tienoilla), niin TS linssiputken antama kuva ei ole enää samaa laatutasoa kuin mitä aikoinaan sain samasta 20x okulaarista tuolla APO Leicallani. Olen käyttänyt tuon 20x okulaarin kanssa tätä 2" ATM-sovitetta, mikä mahdollistaa sen käytön tähtikaukoputken 2" tarkentimessa.

Linssiputken kuvan kääntäminen toteutuu toki nätisti kulmapeilillä, mutta vasta prisma taitaa vielä peilata kuvan vaakasuunnassakin oikeaksi maakohteiden katselua varten (mikä on tämän hankinnan tarkoitus). Joko 45 asteen Amici malli tekee tuon tai sitten tällainen 90 asteen prisma: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p608_Baader-90--Amici-Prism---with-T2-connection-on-both-sides.html
Näissä on sitten ilmeisesti erilaiset prismat tuolla rakenteen sisällä ts. valo kulkee eri tavalla noiden prismojen läpi, mutta kuva kääntyy kummassakin samalla tavoin oikein päin. Kulmapeilin rakenne on helppo ymmärtää, mutta prismoissa on kai enemmän variaatioita tuolle valon kulkemiselle?

Tiedätkö Hannu mikä tekee tuosta 90 asteen prismasta TS:n mukaan näin hyvälaatuisen: "With this Amici prism, we see no difference compared with a very good diagonal mirror or -prism."
Tuo voi olla pelkkää mainospuhetta tai sitten tuo 90 asteen Amici on oikeasti optisesti erilainen (olisiko tällainen?) kun taasen nuo 45 asteen mallit taitavat olla kolmioprismoja, jos oikein ymmärsin tämän? Ja näistä kahdesta kumpaakin mallia kutsutaan hämäävästi Amici-prismoiksi... höh!? Selvennätkö asiaa?

[hm]

Laadukkaissa maakaukoputkissa otetaan suunnitteluvaihessa huomioon kaikki valoa kohtaavat pinnat objektiivin etupinnasta okulaarin takapintaan. Maakohteita "yhteensopimattomalla" prismalla katsottaesa sen aiheuttavat virheet katoavat lähes varmasti ilman väreilyn aiheuttamien virheiden alle. Lisäksi päiväkäytössä silmän pupilli on kooltaan hyvin pieni, jolloin silmään saapuu valoa vain objektiivin keskialueelta vähentäen virhekuvausta. Maakohteita katsottaessa ei ole syytä suuremmin murehtia kuvausvirheiden teoreettisista detaljeista; tärkeintä on nauttia luonnon tarjoamista näkymistä.

Näissä kuvan oikeansuuntaisekai kääntävissä prismoissa kriittisin kohta on teräväsärmäinen 90 asteen katto, jonka kulmatarkkuus määrää suuresti kuvauksen laadun. Itse muistan katsoneeni 45 asteen prismalla suurella suurennuksella tähtiä, jolloin kuvaan muodostui tähden kohdalle diffraktiopiikin omainen pystysuora heijastuma.

Mielestäni on virheellistä kutsua 45 asteen kääntävää prismaa Amiciksi. Kyseessä on Schmidt-prisma, joka löytyy lähes lopusta prismasivulla:  http://osa.magnet.fsu.edu/terms/prisms.html

Hannu Määttänen

[mistral]

Laadukkaissa maakaukoputkissa otetaan suunnitteluvaihessa huomioon kaikki valoa kohtaavat pinnat objektiivin etupinnasta okulaarin takapintaan. Maakohteita "yhteensopimattomalla" prismalla katsottaesa sen aiheuttavat virheet katoavat lähes varmasti ilman väreilyn aiheuttamien virheiden alle. Lisäksi päiväkäytössä silmän pupilli on kooltaan hyvin pieni, jolloin silmään saapuu valoa vain objektiivin keskialueelta vähentäen virhekuvausta. Maakohteita katsottaessa ei ole syytä suuremmin murehtia kuvausvirheiden teoreettisista detaljeista; tärkeintä on nauttia luonnon tarjoamista näkymistä.

Näissä kuvan oikeansuuntaisekai kääntävissä prismoissa kriittisin kohta on teräväsärmäinen 90 asteen katto, jonka kulmatarkkuus määrää suuresti kuvauksen laadun. Itse muistan katsoneeni 45 asteen prismalla suurella suurennuksella tähtiä, jolloin kuvaan muodostui tähden kohdalle diffraktiopiikin omainen pystysuora heijastuma.

Mielestäni on virheellistä kutsua 45 asteen kääntävää prismaa Amiciksi. Kyseessä on Schmidt-prisma, joka löytyy lähes lopusta prismasivulla:  http://osa.magnet.fsu.edu/terms/prisms.html

Hannu Määttänen

Juu, Schmidt-prisma on erilainen, siinä on 4 heijastusta. Jos 45ast prisma tehtäisiin Amicina, tulisi siitä aika pitkä mikä lisäisi värivirhettä? Vaikuttaako lasilaatu värivirheeseen myös prismoissa? Yritin googlettaa ed-glas prism sanalla, ei tullut yhtään tärppiä.

[Timpe]

Näissä kuvan oikeansuuntaisekai kääntävissä prismoissa kriittisin kohta on teräväsärmäinen 90 asteen katto, jonka kulmatarkkuus määrää suuresti kuvauksen laadun. Itse muistan katsoneeni 45 asteen prismalla suurella suurennuksella tähtiä, jolloin kuvaan muodostui tähden kohdalle diffraktiopiikin omainen pystysuora heijastuma.
Mielestäni on virheellistä kutsua 45 asteen kääntävää prismaa Amiciksi. Kyseessä on Schmidt-prisma, joka löytyy lähes lopusta prismasivulla:  http://osa.magnet.fsu.edu/terms/prisms.html

Ok, kiitos tuosta linkistä, missä on selvennetty noita valon kulkuja erilaisissa prismoissa
Aiemmin linkitetyssä CN:n keskustelussa oli myös maininta tähtikäytössä tulevista diffraktiopiikin kaltaisista häiriöistä ja linkitin tännekin kohdan prismojen tarkkuusvaatimuksesta (ts. mahdolliset ongelmat kuvalaadussa ovat jo tiedossa).

Edit: Löytyi lisää keskustelua tuosta prisman aiheuttamasta häiriöstä kuvassa: http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/6441488/Main/6440518

[Timpe]

Pyörittelin aikani tuota hankintaa ja päädyin kumminkin 1.25" kokoiseen Amici prismaan: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1337_William-Optics-1-25--Amici-prism--45-.html

PS. Tilasin samaan pakettiin mukaan erään 17.3mm okulaarin, jolla tulee tuosta TS:n 80/480 tripletistä päiväkäyttöön sopivat 27.7x / 2.9mm / 2.5° / 21.2mm lukemat (suurennus / lähtöpupilli / näkökenttä / field stop). Tähtien katseluun löytyy jo hyllystä WO:n 2" kulmapeili, joka ei heikennä kuvaa suurilla suurennuksilla kuten nämä prismat tekevät. Tuo 17.3mm on muutenkin mielenkiintoinen lisuke omaan okulaarilaatikkooni, koska tuo mokoma saattaa ajaa jatkossa nykyiset Televue Radianit sieltä pois...

[mistral]

Varmaan huippu mukava tuo Delos jos sen taka linssi on yli 30mm, reunalle katsominen on vaivatonta...

[mistral]

PS. Tilasin samaan pakettiin mukaan erään 17.3mm okulaarin,..... Tuo 17.3mm on muutenkin mielenkiintoinen lisuke omaan okulaarilaatikkooni

Miltä vaikutti tuo 17,3mm oku? Oliko hyvä lintukäytössä?

[Timpe]

Mitäpä luulisit Televuen 17.3mm Deloksen ensivaikutelman olevan?
Se oli luonnollisestikin tasan niin hyvä okulaari kuin tuolta merkiltä voi olettaa ja tekipä se mokoma vielä niin selvän pesäeron aiempaan Televue Radian okulaarisarjaani, että tekisi mieli vaihtaa tuolta osa pois ja ostaa tilalle Delokset. (Käytännössä en tee tuota liikettä, vaan vastustan kiusausta...)  Kyse on siis kahden eri aikakauden okulaareista, joista "post-Ethos mallit" korvaavat/ylittävät laadultaan aiemmat Televue okulaarit.

[mistral]

Varmaan hieno yleisoku syvään taivaaseen ja luonto käyttöön.