Pohjois-Ruotsiin saattoi iskeytyä kaksi asteroidia 458 miljoonaa vuotta sitten

[Mare Nectaris]

... kertoo BBC:n uutinen.

Tutkijoiden mikrofossiileja koskeneella biostatigrafisella analyysillä selvisi, että 7,5 km halkaisijainen Lockne -kratteri ja sitä n. 10 kertaa pienempi Malingen n. 16 kilometrin etäisyydellä ovat todennäköisimmin muodostuneet samassa, noin 458 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneessa kahden asteroidin törmäyksessä. Aihetodisteet ovat tutkijoiden mukaan vahvat, mutta täyttä varmuutta asiasta ei voida saada. - Uutisen mukaan nykytietämyksen mukaan n. 15 % asteroideista liikkuu pareina.

Löydös julkaistiin 45. Lunar and Planetary Science konferenssissa Teksasissa, ja tutkimus tullaan julkaisemaan Meteoritics and Planetary Science Journal -lehdessä. 

[Jarmo Moilanen]

Biostatigrafia ei ole kovin tarkka menetelmä. Ne ovat syntyneet "samoihin aikoihin" on ehkä enin mitä voidaan sanoa ja eroa saattaa hyvinkin olla muutamia miljoonia vuosia. Tuo Lockne-Målingen oli jo viime vuotisessa LPSC:ssä esillä. Abstrakti: http://www.lpi.usra.edu/meetings/lpsc2013/pdf/2100.pdf

Toinen kiinnostava juttu LPSC:ssä oli että Torneträskin pohjoisrannalla on kerrostuma, josta on nyt löydetty shokkikvartsia ja kerrostumaa voitanee pitää törmäyskraatterin heittelekerroksena (paksuimmillaan 20-30 metriä). Erikoiseksi tämän tekee se että näyttää siltä että itse kraatteri olisi hautautunut kokonaan myöhemmin ylityöntyneiden nuorempien kerrostumien alle. Kraatteri on siis Vaivvancohkka tunturin sisällä! Kenties hyvässäkin kunnossa. Vaihtoehto on että se olisi ollut toisella puolella järven kohdalla ja kuluneet pois, mutta todisteet viittaisivat paremminkin hautautumiseen. Abstrakti: http://www.hou.usra.edu/meetings/lpsc2014/pdf/1025.pdf

Söderfjärdenille on kanssa koetettu saada ikää selville 40/39Ar menetelmällä, mutta tulokseksi tuli vain että ikä on ilmeisesti yli 640 Ma, mutta tarkka ikä ei selvinnyt. Tuo on uusi tieto, sillä vanhat ikäarviot ovat olleet nuorempia (560-600Ma). Abstrakti: www.hou.usra.edu/meetings/lpsc2014/pdf/1301.pdf

[T. Öhman]

Biostatigrafia ei ole kovin tarkka menetelmä. Ne ovat syntyneet "samoihin aikoihin" on ehkä enin mitä voidaan sanoa ja eroa saattaa hyvinkin olla muutamia miljoonia vuosia. Tuo Lockne-Målingen oli jo viime vuotisessa LPSC:ssä esillä. Abstrakti: http://www.lpi.usra.edu/meetings/lpsc2013/pdf/2100.pdf

Tuota Målingenin tutkimusta on ollut mukava seurata. Sitähän esitettiin jo 90-luvun puolivälissä Locknen pikkuveljeksi (omituisena sitä pidettiin jo 40-luvulla), ja olisikohan ollut 2002 kun ruotsalaiskollegat olivat epävirallisesti vahvasti sitä mieltä, että se todennäköisesti on törmäyskraatteri ja sen myötä oletettavasti syntynyt Locknen kanssa samaan aikaan, mutta koska kellään ei ollut rahaa kairata sitä, homma jäi mutu-asteelle. No, muutama vuosi sitten se lopulta saatiin kairattua, ja sen jälkeen siitä on eri kokouksissa tullut koko ajan uuttaa tietoa.   

Toinen kiinnostava juttu LPSC:ssä oli että Torneträskin pohjoisrannalla on kerrostuma, josta on nyt löydetty shokkikvartsia ja kerrostumaa voitanee pitää törmäyskraatterin heittelekerroksena (paksuimmillaan 20-30 metriä). Erikoiseksi tämän tekee se että näyttää siltä että itse kraatteri olisi hautautunut kokonaan myöhemmin ylityöntyneiden nuorempien kerrostumien alle. Kraatteri on siis Vaivvancohkka tunturin sisällä! Kenties hyvässäkin kunnossa. Vaihtoehto on että se olisi ollut toisella puolella järven kohdalla ja kuluneet pois, mutta todisteet viittaisivat paremminkin hautautumiseen. Abstrakti: http://www.hou.usra.edu/meetings/lpsc2014/pdf/1025.pdf

Joo, tää oli jännä. Tällaisia enemmän tai vähemmän Ullapoolin kaltaisia tapauksia varmasti löytyy vielä paljon lisää, kunhan harvat kraatterigeologit joutavat kummia kerrostumia tarkemmin syynäämään.

Söderfjärdenille on kanssa koetettu saada ikää selville 40/39Ar menetelmällä, mutta tulokseksi tuli vain että ikä on ilmeisesti yli 640 Ma, mutta tarkka ikä ei selvinnyt. Tuo on uusi tieto, sillä vanhat ikäarviot ovat olleet nuorempia (560-600Ma). Abstrakti: www.hou.usra.edu/meetings/lpsc2014/pdf/1301.pdf

Puolijäävinä en nyt hirveästi tuota kommentoi, mutta mielenkiintoinen tämä kuitenkin on. Tässä on pari hankaluutta: ensinnäkin tuo ajoitettu näyte on lohkareesta, josta ei ole kiistattomia merkkejä törmäyksestä löytynyt, eli periaatteessa sen voi väittää olevan jotain ihan muuta. Toisekseen, tuollaiset "kyttyräselkäiset" Ar/Ar-spektrit ovat vähän hankalia tulkittavia, koska tarkkaa ikää niistä ei siis tosiaankaan saa. Luonnollisin selitys on kuitenkin se, että Söderfjärden on vanhempi kuin 640 Ma. Ja tämähän tuottaa hankaluuksia Söden sedimenttien tulkinnalle, joskaan hirveän tarkkaa sedimentologista analyysiähän niistä ei ole koskaan tehty (tai ainakaan julkaistu).

Teemu 

[Jarmo Moilanen]

Juu. Muistan törmänneeni itsekin joskus aikaisemmin mainintoihin Målingenista Locknen yhteydessä. Mutta tosiaan kairaukset varmistivat sen ja Målingen on ollut minun törmäyskraatterilistauksessa viime vuodesta. Linkissä näkyvän Google Mapsin kuvassa se pyöreä järvikaari paljastaa alla olevan kraatterin:
http://www.somerikko.net/impacts/database.php?id=422

Isompi Lockne sen sijaan ei tahdo oikein satelliittikuvista erottua. Täppä on jotakuinkin keskellä:
http://www.somerikko.net/impacts/database.php?id=101

Myös tuo pohjoisen Ruotsin Torneträskin kerrostuma olen nyt listannut. Laitoin sen tunturin nimellä eli Vaivvancohkka kun en oikein saanut selvää onko sille jotain nimeä ehdotettu. Pallukka GMn satelliittikuvassa on siinä paksuimman kerrostuman kohdalla. Sitä (ja sen ohenemista) on helppo seurata pitkin sitä rinnettä luoteeseen ja itäkaakkoon:
http://www.somerikko.net/impacts/database.php?id=433

Söderfjärden on kyllä kaunein Suomen kraattereista (käykää ihmiset Meteoririihessä tai Öjbergillä), mutta tutkijoiden kannalta vähän ikävä kun sieltä on tosiaan vaikea löytää hyviä impaktiitteja. Mutta eikö Lopen arkistosta olisi löytynyt jotain kairausnäytettä ajoitukseen?

[T. Öhman]

Söderfjärden on kyllä kaunein Suomen kraattereista (käykää ihmiset Meteoririihessä tai Öjbergillä), mutta tutkijoiden kannalta vähän ikävä kun sieltä on tosiaan vaikea löytää hyviä impaktiitteja. Mutta eikö Lopen arkistosta olisi löytynyt jotain kairausnäytettä ajoitukseen?

Mennään jo hieman alkuperäisaiheesta sivuun, mutta jep, Sundomin kyläyhdistys ja Vaasan Andromeda ovat tehneet hienoa työtä Meteoriihessä, mainio paikka (http://www.meteoria.fi/?lang=2).

Kuten itsekin tiedät, kyllähän Söderfjärdenin kairasydämissä olisi sulakappaleita, joista olisi hyvä ajoitusta yrittää. Mutta eivätkös parhaat kairasydämet ole edelleen suurimmalta osin Partekin jemmassa? GTK:lla Lopella ainakin ennen oli vain niitä matalampia kairasydämiä (vai yksikö niitä vain oli). Söderfjärdenin kimpussahan on suomalaisvetoinen kansainvälinen tutkimuskonsortio (enkä nyt siis puhu tuosta aiemmin mainitusta uudesta ajoituksesta), joten toivoa sopii, että sieltä jotain tuloksiakin jossain vaiheessa irtoaisi. Söderfjärdenissä olisi valtavasti monenlaisia tutkimusmahdollisuuksia, jos vaan yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla olisi kiinnostusta ja rahaa. Suomen yliopistojen ja GTK:n ulkopuoleltahan viime vuosina valtaosa Suomen kraatteritutkimuksista on tullut.

Teemu

[Jarmo Moilanen]

Mennään jo hieman alkuperäisaiheesta sivuun, mutta jep, Sundomin kyläyhdistys ja Vaasan Andromeda ovat tehneet hienoa työtä Meteoriihessä, mainio paikka (http://www.meteoria.fi/?lang=2).

Kuten itsekin tiedät, kyllähän Söderfjärdenin kairasydämissä olisi sulakappaleita, joista olisi hyvä ajoitusta yrittää. Mutta eivätkös parhaat kairasydämet ole edelleen suurimmalta osin Partekin jemmassa? GTK:lla Lopella ainakin ennen oli vain niitä matalampia kairasydämiä (vai yksikö niitä vain oli). Söderfjärdenin kimpussahan on suomalaisvetoinen kansainvälinen tutkimuskonsortio (enkä nyt siis puhu tuosta aiemmin mainitusta uudesta ajoituksesta), joten toivoa sopii, että sieltä jotain tuloksiakin jossain vaiheessa irtoaisi. Söderfjärdenissä olisi valtavasti monenlaisia tutkimusmahdollisuuksia, jos vaan yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla olisi kiinnostusta ja rahaa. Suomen yliopistojen ja GTK:n ulkopuoleltahan viime vuosina valtaosa Suomen kraatteritutkimuksista on tullut.

Teemu

Sitähän minä muistelin että kyllähän siellä kairasydämistä parempia impaktiitteja on kuvattu. No toivottavasti saamme edes lähivuosina kunnon ajoituksen Söderfjärdenille.

Niin, rahoitus on ikuinen ongelma näissä kun kohteena ei ole malmit tai teollisuusmineraalit. Kairaaminen kun maksaa aika paljon ja sekään ei aina autuaaksi tee.

Pistetäänpäs tähän vielä linkki Söderfjärdeniin listaukseen sivullani:
http://www.somerikko.net/impacts/database.php?id=173

[T. Öhman]

Päivitelläänpä tätä Målingen-tarinaa sen verran, että tuoreimmassa, kesäkuun Meteoritics & Planetary Science -lehden numerossa on mainio Carl Alwmarkin ja kumppaneiden juttu "Shocked quartz grains from the Målingen structure, Sweden—Evidence for a twin crater of the Lockne impact structure", jossa nyt sitten varsinaisesti  lopullisesti osoitetaan Målingenin olevan törmäyssyntyinen:

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/maps.12314/abstract

Teemu