Outo saturaatiokuvio

[Astronautiskelija]

Onko kenelläkään viisasta sanottavaa kuvaan joskus ilmestyvästä saturoituneesta alueesta?  Ilmö on yleensä täysin epäsäännöllisesti ilmenevä ja suhteellisen harvoin toistuva (muutama prosentti kuvista), mutta tässä kuvassa on esimerkki poikkeuksesta sääntöön.  Kuvassa on viiden VRBI-valotuksen sarja.  Voisiko lievästi ilmaisten sanoa, että ongelma on havaintojen kannalta erittäin tuhoisa.



Kameran myyjä ja valmistaja tietävät tietenkin tästä jo, mutta haluan riippumattoman tulkinnan ja ymmärtää ilmiön perimmäisen syyn. 

[Nurinniska Observatory]

Esiintyykö ongelma satunnaisesti vai samoin kuin minulla: kamerallani (QHY8L) on ensimmäinen kuva virran kytkemisen jälkeen aina juuri tuollainen. Syytä sille en osaa nimetä, mutta joka tapauksessa otan kameraa käyttäessä ensi töikseni aina yhden "turhan" ruudun.

[Astronautiskelija]

Eka kuva tosiaan on aina osittain saturoitunut. Se on kuulemma Kodakin kennoon liittyvä ominaisuus. 

Minun ongelmani on enemmän satunnaisesti ilmenevä, mutta karkeasti samanlaisena toistuva saturoitunut alue.  Saattaa tulla kaksi peräkkäin tai sitten sadan kuvan sarjassa ei ole ensimmäistäkään. 

[Kaizu]

Voisiko olla huono kontakti niin että kennolta satunnaisesti syöttöjännite katkeaa tai notkahtaa hetkeksi.

Kaizu

[Timo Kantola]

Jos ei pyöritä filtteripyörää kuvien välillä, niin ilmaantuuko vika edelleen?
Kaikki saturoituneet kuvat on nyt V-filsun kohdalla.

Onko kamera ja filtteripörä integroitu - jos on niin (pelkkää asiantuntematonta arvailua):

Ajopuuteoriana että filtteripyörää pyöritettäessä jossain kohtaa :
- filtteripyörä esim hipaisee jotain kriittistä piuhaa ja  mahdollisesti ko. piuhan moninapa liitintä tehden hetkellisen virtakatkoksen kennolle (jos kennolla siis tuollainen saturoitumis ominaisuus aina virtojen kytkennän jälkeen).
- Filtteripyörässä joku kytkin referenssinä, joka mahdollisesti aiheuttaa pienen jännitepiikin(?) sekoittaen kameraa/kennoa.
- Kameran ulkoinen virtalähde? Kunnossa, hyvässä kontaktissa - ja riittävästi potkua?

Mikäli vika esiintyy ainoastaan aina V-filsulle siirryttäessä, vois kokeilla sarjaa (väliaikaisena hätäkorjauksena) V,V,R,B,I,V,V,R,B,I,V,V,R,B,I...

[Astronautiskelija]

Kiitos erinomaisista ajatuksista kaikille.  Kyseessä siis on kameran, jossa on sisäinen 5-paikkainen FW, jossa minulla on fotometriset suodattimet järjestyksessä VRBI ja viidentenä kirkas lasi.  Kameraa on käytetty kahdella ei tietokoneella, kahdella eri virtalähteellä ja usealla eri usb-kaapelilla. On testattu eri binnauksia ja valotuksia. Kuvattu on kahdella eri softalla. Ongelma toistuu eri yhdistelmillä samanlaisena.

Olen nyt viettänyt muutaman rattoisan sunnuntaitunnin testaten kameraa hiukan analyyttisemmin.  Näyttää siltä, että filtteripyörä itse on jollakin lailla ongelman ytimessä.

Testissä on käynyt ilmeiseksi, että kuva menee lähes varmasti pilalle, jos pyörän filtteripositio on siirtynyt plus tai miinus kaksi paikkaa edellisestä valotuksesta (esim. V->B) . Paitsi siinä tapauksessa, että edellinen kuva on saturoitunut, jolloin kuva onkin nyt yllättäen ok.  Lisäksi on pieni aavistus siitä, että filtteripositiolla yhdessä pyörimissuunnan muutoksella voi olla jonkunlainen vaikutus, mutta sen todistaminen jääkööt myöhempään hetkeen.

Ekassa viestissä oleva säännöllinen sarja saa selityksensä näin: Ollaan siirrytty kohteeseen ja valotettu C-filtterin läpi kohdistuksen varmistamiseksi. Aloitetaan varsinainen VRBI-sarja.  Pyörä siirtyy C->V eli +1 paikka. Kuva on ok. Seuraava kuva V->R (+1) ok, R->B (+1) ok, B->I (+1) ok.  Sarjan toinen kierros alkaakin nyt +2-siirrolla (I->V eli C skipataan)  ja V-kuva kärsii surkean kohtalon saturaation kynsissä. Sitten jatketaan +1 siirroilla kierros loppuun.  Kuvat ovat tietenkin kunnossa. Lopussa tulee taas se paha +2 siirtymä ja seuraava V-kuva on taas pilalla.  Näin jatketaan hamaan loppuun.

Lohdullista tässä on se, että skriptin voi aina muokata sellaiseksi, että vältetään pahat +2-siirtymät.  Valmistajan murheeksi jää sitten oikean korjauksen keksiminen.

[mikko.s]

Muutama sekalainen idea:
-Staattinen sähkö (onko filtteripyörä muovia?)
-Vuoto suodatinpyörän optohaarukalta tms.
-CCD:n sähköt pielessä, joissain vanhemmissa kennoissa vahvistinaste tuotti
valoa, joka saattoi osua valoherkälle alueelle.

[Astronautiskelija]

Tässä tapahtuikin sitten odottamaton käänne, kun olin valmistelemassa kameraa matkalle takaisin pajalle.  Sitä varten otin suodattimet pois ja turvaan filtteripyörästä ja kokeilin sitten, miten valotukset onnistuvat.  No, onnistuivathan ne - ei mitään ongelmia.  Sitten suodattimet takaisin ja uusi kokeilu.  En nyt pystykään toistamaan saturaatiokuviota. Erilaisia vaihtoehtoja kokeiltuani sain aikaiseksi satunnaisen saturaatiokuvion, mutta aiemmin kuvailemaani tapausta en pystynyt enää toistamaan.  Hmmm...

Näyttää nyt siltä, että jostain syystä kamera on hyvin herkkä sille, miten piirilevyltä filteripyörään menevät asentotunnistimen lattakaapeli ja moottorin kaapelinippu asetetaan, kun kansi suljetaan.  Muutenkin saa olla tarkkana, että kaapelit eivät jää sulkimen esteeksi. 

[Timpe]

Kyseessä siis on kamera, jossa on sisäinen 5-paikkainen FW, jossa minulla on fotometriset suodattimet järjestyksessä VRBI ja viidentenä kirkas lasi...

Kiinnostaisi tietää minkä firman valmistama kamera on kyseessä? Itselläni on näet QSI:n laite, jonka sisäinen filtteripyörä on näkyvissä tässä kuvassa ja aika harvalla valmistajalla on tuollaisia sisäisen filtteripyörän sisältäviä kameroita. Entä voitko ottaa kuvan mahdollisesta vikapaikasta (tai suodinpyörän rakenteesta), niin tämä tieto olisi hyödyksi muillekin?

[mikko.s]

Jos on kiinni asentotunnistimen kaapeleista yms. niin kyseessä voisi olla joko sähköinen kytkeytyminen kaapelista tai sitten ihan valovuoto asentotunnistimesta kennolle. Jos ei ilmene ilman filttereitä, niin valo saattaa heijastua filtterin kauttakin.

Tai voivatko kaapelit jumittaa sulkimen siten ettei mene kunnolla kiinni ?

[Astronautiskelija]

Kamera on nyt matkalla takaisin pajalle.  Ratkaistuani saturaatio-ongelman omilla toimilla, seuraavaksi kuviin ilmaantuikin aikaa myöten paheneva vaakaraidoitus.  Se oli ilmennyt satunnaisesti jo käytön alusta asti, mutta välillä korjaantunut vaihtamalla kuivat geelit. (Niinpä; kamera toimitettiin märällä geelillä ladattuna )

Kerron lisää, kun kamera palaa kotiin.  Toivottavasti se tapahtuu tämän vuoden jouluun mennessä.

[Timpe]

Kamera on nyt matkalla takaisin pajalle.

Paja = Moravian Instuments??? (link)
"...Cameras have integrated filter wheel with 5 positions..."
Jos oli näin, niin QSI:n tuotteiden kloonaaminen ei ole onnistunut kovinkaan hyvin...

[Astronautiskelija]

Puheena oleva kamera on siis tsekiläinen Moravian Instruments G2-1600 sisäisellä 5-paikkaisella filtteripyörällä. Se on ostettu Teleskop Servicestä, joten varsinaiset takuumurheet ovat TS:n ja MI:n välinen asia. Minä olen asioinut koko ajan TS:n kanssa, eikä vielä ainakaan ei ole mitään huomautettavaa heidän toiminnastaan; sähköposteihin on vastattu ja autettu eteenpäin.

Moravian Instrumentsin toiminnasta syntyy lopullinen mielipide sitten, kun saan kameran takaisin. Toistaiseksi ajatukset ovat ristiriitaiset.  Miinuksena painaa tietenkin se, että kamera on lähtenyt pajalta ilmeisen laatuvarmistamattomana - ISO 9001 -sertifioinneista huolimatta. 

Kamera on mekaanisesti ihan siististi tehty, joskaan ei ihan viimeisen päälle mietitty ja disainattu.  Filtteripyörän toteutus kaapeloinnin osalta on - sanotaanko kohteliaasti - outo. QSI:iin verrattuna kamera on suorastaan ruma (tai ehkä pelkistetyn käytännöllinen), mutta lohduttaudun siitä, että ei sitä kukaan pimeässä ja havaintokopin seinien sisällä näe. Paperilla kamera on huippu.

Mukana tullut softa on vähäisen käytön perusteella erinomaisen pätevä. Omaan vuosien mittaan kehittyneeseen ja minulle tuttuun havaintotyönkulkuun ja softaympäristöön kameran istuttaminen sujui kivuttomasti.

En ihan ymmärrä mitä QSI:n kloonamisella tässä tarkoitetaan. Hankintaprosessin aikana toki silmäilin QSI:n vastaavaa tuotetta, mutta hintaeroa oli minulle liikaa eli 1100 €.

[Timpe]

Ok, kiitos lisätiedoista. Mietin itsekin tuota Moravian Instrumentsin CCD-mallia QSI:n rinnalla mahdolliseksi kameraksi, mutta ajattelin sitten pelata varman päälle valitsemalla tuon QSI:n. Lähinnä sillä mielellä että parempi kerta rutina lompakon kevenemisestä kuin monen vuoden piina kenties huonommasta valinnasta ja epäluotettavasta toiminnasta. Toinen ero noiden kahden välillä oli valovoimaisemman optiikan käyttömahdollisuus QSI:ssä (F2.8 vs. F4). Tähän mennessä QSI on täyttänyt omat odotukseni ja osin ylittänytkin ne, joten jos CCD-hankintatarvetta tulisi omalle kohdalleni uudelleen niin ostaisin edelleenkin QSI:n sen keskivertoa kalliimmasta hinnasta huolimatta.

Kloonaamisella tarkoitin lähinnä jäljittelyä, mitä maailmalla esiintyy hyväksi havaittujen ratkaisujen suhteen muuallakin. QSI taisi esitellä ensimmäisenä tämän kameran sisäisen suodinpyörän  ajatuksen ja sittemmin mm. Moravian ja SBIG ovat ottaneet saman rakenteen mallistoonsa. Vertailun vuoksi olen samaa mieltä "kloonaamisesta" mm. SW EQ8 jalustapään ja unkarilaisen Gemini jalustatyypin välillä. Aika samanlaiset ulkoiset rakenteet näissä... Kiinalaiset/japanilaiset ovat aina katselleet kärkkäästi tällä kulmalla suunniteltua tekniikkaa, jotta voisivat jäljitellä sitä omiin tuotteisiinsa. Tuon sisäisen suodinpyörän CCD-kennoa hyvin lähellä oleva rakenne on ilmeisen haastavaa tehdä luotettavaksi/toimivaksi ja jos sen toteutuksessa MI:lle on tullut jokin kämmi, niin sitten yhtä kompaktiin rakenteeseen pyrkiminen on johtanut ongelmiin. Ei tuossa sen kummempaa ajatusta ollut.

[Astronautiskelija]

HUOM! Seuraa lyhyt yhteenveto sarjassamme Eeppisiä munauksia ja muita hauskoja tarinoita. Heikkohermoiset ja alaikäiset älkööt erehtykö lukemaan. Seuraava teksti saattaa sisältää tarpeetonta väkivaltaa, seksiä ja voimasanoja.

Jäätiin siis siihen, että kamera oli iloisesti matkalla kohti MI:n pajaa. Ongelma oli dokumentoitu, pajalla olivat nostaneet kaksi peukkua pystyyn täydellisen ymmärryksen ja valaistumisen merkiksi ja Astronautiskelija-paralle oli syntynyt sellainen harhakuva, että jouluna armon vuonna 2013 tai viimeistään uutena vuotena kamera on tositoimissa ja entistä paljon ehommassa kunnossa. Joulu tuli ja meni uusikin vuosi.

Kyselin statuspäivitystä. Ihan pian, juuri näillä näppylöillä, malta vielä hetki. Maltoin, oli muutakin tekemistä, aikuisella ihmisellä.

Tuli ehtoo ja tuli aamu, 43. päivä pajalla ja ilon päivä! Kamerani oli korjattu. Pajan kotikylässä soitettiin kirkonkelloja, pidettin erikoismessu. Oltiin rehvakkaalla tuulella, olutta juotiin ja tanssittiin. Naapurikyläläisiä vedettiin turpiin ihan silkasta riemusta.

Säällisen ajan kuluttua eli helmikuun 5. ilmestyi UPS:n kuolemankypsähtänyt kuriirihenkilö oveni taakse arvokkaan lastinsa kanssa. (Tästä UPS-episodista minulla on traaginen/hauska tarina kerrottavana, mutta jääköön toiseen kertaan.) Kamera oli kotona.

Luunydintä myöten epäluuloisena ja kyynisenä henkilönä ryhdyi melkein oitis testaamaan kameraa. Ja kas ihmetys, saturaatio-ongelma oli korjattu. Vaikka yritin mitä, saturaatiota en saanut aikaiseksi. Testasin lisää, kovemmin, yritin temppuja, joista ei ääneen puhuta kuin kuiskaten lähimmälle ystävälle. Mustaa magiaa ja kielillä puhumista saattoi myös esiintyä. Saturaatio oli vaiti. Vaiennettu pajalla, jossa olivat korjanneet yhden piirilevyn (Power board) ja vaihtaneet toisen piirilevyn (CPU board) ja vaihtaneet mikälie-härpäkkeen (Optical bar) viikkoja kestäneellä aivokirurgiantarkalla operaatiolla.

Outo olo valtasi minut. Oliko tämä nyt tässä? Mitä ihmettä teen kunnossa olevalla kameralla, kun kelit vaihtelevat umpipilvisen ja täysikuun välillä?  No tietenkin testaan lisää, nyt kokeilemalla normaalipitkiä darkkeja. Pisti pian pahasti silmään, että osassa valotuksista oli tausta kallellaan. Vuotaako jostain fotoneja? Pitkistä kalsareistani rakensin tiiviimmän valosuojan, sammutin valot, en hengittänyt. Sama juttu, tausta oli kirkkaampi ja epätasainen, mutta ei aina. Tunteja kestäneen systemaattisen testaamisen aikana minulle valkeni, että filtterin vaihtaminen sen aiheutti. Joka kerta kun vaihdoin filtteripyörän asentoa, kuvasta tuli muotopuoli, silmiinsattuvan muotopuoli. Seuraava kuva oli aina hiukan parempi ja tilanne parani itsestään 10 minuutissa, jolloin kuvat olivat terveitä.  Mutta vain, jos maltoin olla vaihtamatta välillä filtteriä.

Kuvakollaasin karua kertomaa

Lopuksi joudumme pohtimaan kysymystä, mitä fotometriaa harrastava tekee kameralla, jossa jokaisen valotuksen jälkeen yleensä tehtävän filtterivaihdoksen jälkeen pitää odottaa 10 min seuraavaa valotusta? Vastaus on kategorinen "ei sitten niin mitään".

Jäädään siis siihen, että kamera on iloisesti matkalla kohti MI:n pajaa.