GSO RC-putket (10" ja 12")

Aloittaja Timpe, 05.01.2013, 20:32:34

« edellinen - seuraava »

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 01.11.2014, 21:58:07
Kysymys mikä pitää vielä tehdä: onko varmaa ettei pääpeili tai apupeili/ molemmat pääse liikkumaan kehyksissään putkea käännetäessä?
Eli tapahtuuko optisten elementtien liikkuminen kehysten sisältä vai liikkuuko itse kehykset.

Pääpeilille on nyt kolme kiristysruuvia sivuttaissuunnassa ja peili on paikallaan pitimessä kuudella silikonipisteellä reunoistaan, ks. kuvat:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_lock.jpg
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_1.jpg
Lisäksi peili kiristyy paikalleen keskeltä tuolla keskusputkella, tässä kuvassa näkyy alkuperäinen tehdaskiinnitys:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_kiinnitys.jpg
Ei tuota osaa sata-varmaksi sanoa, mutta luulisin että pääpeili pysyy kyllä nyt paikallaan (varsinkin kun fokkarin/CCD-kameran paino ei enää väännä sitä sivulle), mutta voihan tuon tarkastaa kun purkaa putkea. Apupeilin kiinnitys on sinällään tukevaa tekoa, mutta melko krouvia jälkeä. En jaksaisi uskoa tämänkään liikkumisiin, kun apupeili on tukevasti silikonilla pohjastaan kiinni alumiinikupissa.

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 01.11.2014, 21:58:07
Paljonko tuo hiilikuituputki muuten on vahvuudeltaan? Tuossa modifikaatiokuvassa näkee selvästi että seinämä taipuu kiinnitysruuvin alta.

Putken paksuus on noin 2 mm tienoilla ja se taipuu muuten soikeaksi kun kiristää peilinpitimet putkeen kiinni. (Joudun kiristämään sivulla olevat ruuvit tasaisesti eri puolilta, nykyisellään välissä on teippiä tiivisteenä, niin tämä alkuasemointi on helpompaa.) Seinämä painuu myös jos sormella painaa voimalla sivusta. Ruuvit ovat tietysti niin kireällä kuin vastinpintana oleva 3mm paksu pääpeilinpitimen alumiiniprofiili sallii :rolleyes:

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 01.11.2014, 21:58:07
Jos peilit eivät pääse liikkumaan kehyksissään niin mitäs jos kokeilisit palauttaa tuota etupään kiinnitystä lähtötilanteeseen eli pulttaisit losmandykiskot alkuperäiseen paikkaan kiinni.
Silloin tuo koko rakenne toimii alumiinisen rakenteen tavoin ja hiilikuituputki ei periaatteessa enää osallistu elementtien paikallaan pitämiseen. Varsinkin kun sinulla on laitettu nuo ylimääräiset sivutuet. Hiilikuituputkeahan voisi tietysti tukevoittaa lisäkuidulla sisäpuolelta, mutta nuo baffle renkaat taitaa olla esteenä.

Voisi kokeilla tätäkin. Putki oli kumminkin pysynyt säädoissään hetken aikaa noiden sivuttaistukien lisäämisen jälkeen, mutta nyt noin viiden-kymmenen kuvauskerran liikuttelut riittivät jo saamaan "paikat löysälle" putkesta. En oikein jaksaisi kiristellä ruuveja joka kerralla varsinkin, kun sillä taitaisi olla pientä vaikutusta putken kollimointiin. Nuo baffle-renkaat ovat purettavissa pois pohjan kautta, koska ne ovat sellaisia muovisia hilppeitä, jotka on vain työnnetty putkeen takakautta. Mutta kaiken kaikkiaan jotenkin on vain sellainen fiilis, että tekisi mieli päästä kokonaan eroon tuosta heikoksi osoittautuneesta originaali-hiilikuituputkesta, joka ei oikein sovi tarkkuutta vaativaan RC-peilien kohdistukseen.

Luin tänään juttua 8000 euron Officina Stellare PRO RC LC/SC 250/2000:n peilien sijainnin säätötarpeista ennen kuin tuollakaan alkoi tulemaan putken hinnan mukaista kuvalaatua:  http://r2.astro-foren.com/index.php/de/12-beitraege/04-zweispiegel-systeme-astrofotografie/411-d085-officina-stellare-pro-rc-lc-sc-250-2000 (en käännös) -> Officina Stellaren tehdaskuntoiseksi Strehl-arvoksi tuli mittauksissa jotain 0:50 ennen kuin säätivät peilien etäisyyttä toisistaan oikeaan kohtaan.
- Timo Inkinen

mistral

Aika radikaali ratkaisu olisi laminoida koko putki ulkopuolelta yhdellä kerroksella, se voisi tehdä siitä jopa "ylivahvan". Sehän ei haittaisi mutta ulkonäkö ei enää olisi niin tyylikäs. Ajattelin tätä ratkaisua jos sisäpuolella ei ole tilaa pidikkeille, ja toki ulkopuoli on helpompi laminoida.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.11.2014, 23:44:57
Aika radikaali ratkaisu olisi laminoida koko putki ulkopuolelta yhdellä kerroksella, se voisi tehdä siitä jopa "ylivahvan". Sehän ei haittaisi mutta ulkonäkö ei enää olisi niin tyylikäs.
Thanks! Tämä vanhan putken käyttäminen valumuottina kuulostaa itse asiassa hyvältä idealta, mutta haluaisin tähän vielä Suomen "hiilikuitugurun" eli Ransun mielipiteen!  :cheesy:
Putkesta pitäisi tulla niin tukeva, että sen kylkeen voisi kiinnittää suoraan tuollaisen Losmandy-kiskon suoraan (ilman että se olisi missään liitoksessa peilinpitimiin). Pantojakin voisi miettiä tukevamman putken kanssa.
Ransu kertoili hiilikuituputken tekemisestä täällä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1791.msg117793#msg117793
Itseäni arveluttaa lähinnä noiden epoksi- yms.  tököttien turvallisuusasiat eli en haluaisi leikkiä terveydelläni kotioloissa putken valuja opetellessani...
- Timo Inkinen

Ransu

Kyllähän tuohon putken ulkopuolellekin lisää hiilikuitua pystyisi laittamaan. Tosin ulkonäkötakeita ei sen jalkeen voi antaa.
Yksi ongelma tuossa saattaa teoriassa olla, kun ei tiedä millä aineilla tuo alkuperäinen putki on tehty niin epoksin ja lisäkuitukerrosten lisääminen saattaa epäonnistua. (kemiallinen reaktio, tai ei tartu)
Uskoisin tuon olevan kuitenkin tehty epoksilla ja lisäkuidutuksen onnistuvan.
Kemikaalialtistustahan tuosta putken itsetekemisestä helposti saa, tuuletettu tila vähintäänkin on suotavaa. Silmien ja ihon suojaus on yhtä tärkeää ja välttämätöntä.

Helpompi keino ehkä kuitenkin olisi lisätä erillistä jäykistystä putken ulkopuolelle,palauttaa losmandykiskon kiinnityskohta putken etuosaan, varmistaa että kisko on kunnolla kiinni joka kohdasta ja etupään spider osat ei pääse antamaan periksi.

Oletko kokeillut mitä tapahtuu jos laitat laserin putken perään ja kokeilet väännellä kevyesti käsin putken etuosasta apupeilin kehystä? Sinullahan taisi olla niitä erikoisempia lasereita jolla voisi nähdä joustaako apupeilin kiinnitys jostain kohdasta.




Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

mistral

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 02.11.2014, 09:26:57
Putkesta pitäisi tulla niin tukeva, että sen kylkeen voisi kiinnittää suoraan tuollaisen Losmandy-kiskon suoraan (ilman että se olisi missään liitoksessa peilinpitimiin).

Oisko se suurin muodonmuutos siinä kun putken paino on Losmandy kiskossa kahden "kissankäpälän" kokoisen pulttauksen kohdassa. Siinä ylempi pultti vetää ja alemman pultin kohdalla vastaava työntövoima, kuitenkin parin sentin matkalla on mitattava vääntö. Jos muodonmuutoksen pystyisi mittakellolla mittaamaan, olisi se vähintään sadasosia mutta ehkä kymppejäkin.
Jos tämän vahvistaisi hiilikuidulla, riittäisi  luultavasti vaan esm 5cm leveän vyön laminoiminen molempiin päihin. Samalla hinnalla voisi laittaa useammankin kerroksen niin vyöhön tuskin tulisi muodonmuutosta putken asentoa käännettäessä. Näin yli 80% putkesta jäisi nätillä alkuperäisellä pinnalla siistiksi. Eikä painokaan nousisi montaa sataa grammaa.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 02.11.2014, 10:15:44
Helpompi keino ehkä kuitenkin olisi lisätä erillistä jäykistystä putken ulkopuolelle,palauttaa losmandykiskon kiinnityskohta putken etuosaan, varmistaa että kisko on kunnolla kiinni joka kohdasta ja etupään spider osat ei pääse antamaan periksi.
Oletko kokeillut mitä tapahtuu jos laitat laserin putken perään ja kokeilet väännellä kevyesti käsin putken etuosasta apupeilin kehystä? Sinullahan taisi olla niitä erikoisempia lasereita jolla voisi nähdä joustaako apupeilin kiinnitys jostain kohdasta.

Lähdin tälle tielle toistaiseksi ts. käytin sunnuntain putken purkamiseen ja kasaamiseen sen kiinnityksiä vahvistaen ja tarkistaen. Ennen tätä (tai mitään muutakaan) muutosta kokeilin taipumien esille saamista Glatterin rengaslaserilla putkea samalla pyörittäen ja väännellen. En saanut mitään tulosta, koska laserin heijastuskuvio ei muuttunut putken eri asennoissa tai edes kiskoja/putkirunkoa pahoinpidellessä/väännellessä. Tässä kumminkin tiedoksi lisäkuva siitä kuinka tuollainen rengaslaser toimii, mutta tämän tarkkuus ei selvästikään riitä kuin karkeaan suuntaukseen RCT-putkissa (riitti kumminkin näyttämään hyvin 1.25" laserin / 2" adapterin kallistukset tarkentimessa).



Käytännössä Losmandy-kiskon tuenta putken etupäässä on nyt niin tukeva kuin se voi olla tuolla rakenteella.
Tämän jälkeen purin pääpeilinpitimen pois putkesta (nämä purkamiset vaativat kohtalaista ruuvijumppaa tässä putkessa johtuen kiskojen rakenteesta ja lisätuennoista jne.). Mittasin putken kokonaispainoksi sellaiset 15 kg, josta puolet (7.5 kg) on nyt tuossa pääpeilinpitimessä! Tuon päälle kun lisätään pari kiloa QSI 583ws CCD-kamerasta OAG-ohjauksineen, saadaan kokonaisuus jonka painopiste on noin 5 cm pääpeilinpitimen liitoskohdan etupuolella. Tämä 9,5 kg puntti on kiinni tuossa alimitoitetussa hiilkuituputkessa putken sisään tulevalla kapealla kiinnityskappalella, mikä näkyy seuraavassa kuvassa.



Olisin paljon tyytyväisempi, jos hiilikuituputken sisälle menevä osuus olisi leveämpi kuin tuo kuvassa näkyvä 10 mm kaistale ja jos sen samaisen pitimen reunavahvuus olisi jotain suurempaa kuin 3 mm. Kuvassa näkyvät kolme reikää ovat sen Losmandy-kiskon kiinnityskohdalta. Kiskon välikappale tulee normaalisti kolmella M5 ruuvilla pitimeen kiinni tuohon paikkaan ja itse kisko pultataan kahdella M6 ruuvilla kiinni välikappaleeseen. (Muutin edessä tätä rakennetta siten että kaikki viisi ruuvia menevät koko rakenteen läpi ja ne kaksi M6 ruuvia kiristävät Losmandy kiskon suoraan apupeilin pitimeen. Tässä kuvassa näkyvät laitimmaiset ruuvin reiät ovat nekin nyt M6 kokoa, kun alkuperäinen M5 korkkasi melkein kättelyssä, ks. tämä kuva välikappaleen rakenteesta.)

Noh, täällä putken takaosassa totesin että tuo vajaan kymmenen kilon mutikka voisi olla nykyistäkin tukevammin kiinni hiilikuituputkessa ja lisäsin tuonne neljä kiinnitysruuvia kuvassa näkyvän kapean laipan alueelle. Jos taipumia esiintyy vielä tästä eteenpäin, niin on varmaan pakko lisätä samanlaiset lisätuet jalustakiskon viereen kuin mitä nyt on suoraan putken sivuilla. Tällaisessa rakenteessa sen hiilikuituputken osuus pienenisi entisestään, kun peilinpitimet olisivat kiinni toisissaan noilla Losmandy-kiskoilla ja neljällä-kuudella erillisellä lisätuennalla.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 02.11.2014, 20:53:32
Oisko se suurin muodonmuutos siinä kun putken paino on Losmandy kiskossa kahden "kissankäpälän" kokoisen pulttauksen kohdassa. Siinä ylempi pultti vetää ja alemman pultin kohdalla vastaava työntövoima, kuitenkin parin sentin matkalla on mitattava vääntö. Jos muodonmuutoksen pystyisi mittakellolla mittaamaan, olisi se vähintään sadasosia mutta ehkä kymppejäkin.
Jos tämän vahvistaisi hiilikuidulla, riittäisi  luultavasti vaan esm 5cm leveän vyön laminoiminen molempiin päihin.

Olet oikeassa päätelmissäsi ts. suurimmat vääntömomentit esiintyvät juurikin hiilikuituputken pääpeilinpitimen puoleisessa päässä ja tarkemmin sanoen vajaan 10 cm:n matkalla hiilkikuituputken päästä. Myös tuo pitkän jännevälin omaava kiskorakenne on lievästi sanoen omalaatuinen ratkaisu, kun miettii näitä painojakautumia ja vääntökuormia. Ei kukaan järkevä menisi rakentamaan ainakaan mitään siltaa näillä mitoilla ja painosuhteilla jättämällä sillan tuennat vain sen päihin :tongue:
- Timo Inkinen

PetriKe

Oliko sinulla joku tietty syy, ettet käytä tässä putkipantoja, ja pulttaa kiskoja niihin kiinni (ylä- ja alapuolelle)? Eikö esim. kolmekin pantaa tukisi tuota putkirakennetta jollakin tavalla?
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Timpe

Ei minulla ole oikeastaan mitään järkevää syytä pysyä noissa tehdaskiskoissa, joten tuo oli hyvä kysymys Petriltä. :smiley:

Sain tänään Klaus Helmerichsiltä hinta-arvion uudesta 3...3,5mm hiilikuitu-putkesta GSO:lle, mikä olisi 250 euroa (eli yllättävän vähän). Klaus kirjoitteli samassa yhteydessä, ettei putkea kannata vaihtaa, jollei ole jo tuunannut GSO:n tarkenninta ja irroittanut sitä pääpeilinpitimen yhteydestä. Täällä on siis oltu hyvissä ajoin liikkeellä oikeaan suuntaan.

TS:ltä löytyisi hyvännäkoiset pannat juuri 303mm leveälle putkelle: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1195_Aluminium-Tube-Rings-for-telescope-tubes-with-303mm-diameter.html
Nykyinen putki on ulkohalkaisijaltaan karvan alle 300mm (298 mm?) ja sen reunavahvuus on 2,2 mm. Tuo jättäisi sopivasti lisätilaa uuden putken paksummalle runkovahvuudelle.
- Timo Inkinen

Lithos

Jos hommaisi paksumman putken, neljät renkaat ja todella tukevat kiskot todella tukevasti kiinni kummallekin puolelle, niin ihme jos putken mekaniikan puolesta vielä paljon joustaa. Ylimpään kiskoon vielä mukavan kookas kahva niin liikuttelukin helpottuu.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 02.11.2014, 09:26:57
Putkesta pitäisi tulla niin tukeva, että sen kylkeen voisi kiinnittää suoraan tuollaisen Losmandy-kiskon suoraan (ilman että se olisi missään liitoksessa peilinpitimiin).

No niin, tässä olisi uusi putki asennettuna paikalleen tähän 10" RCT malliin (alan vähitellen unohtamaan GSO-merkinnät pois, kun olen tuunannut tästä putkesta GSO:n tekemät tehdas-tunaroinnit yksi kerrallaan pois  :tongue:). Aikaa putken uusintaan kului yllättävän paljon (2½ kk) ja lähinnä kaikki tuo tuli putkentekijän viiveistä johtuen (mm. ensimmäisestä putkesta oli kuulemma tullut hiukan liian lyhyt ja toinen putki meni maalauksen osalta uusiksi, kun ykkös-maalikerroksen ulkonäkö ei tyydyttänyt saksalaista tekijämiestä).

Putki on tyypiltään ns. "hardfoam cored tube" tämän selostuksen mukaan ja sen reunavahvuus on nyt 7 mm (GSO:n tehdasputki oli 2...2,5 mm seinistään). Tehdasputki antaa periksi, mutta tämä uusi on nyt jämptiä tekoa, mistä tulee monia etuja tähän kokonaisuuteen:
1.) Tukeva hiilikuituputki ei taipuile ja se mahdollistaa tukevat kiinnityspisteet apupeilin ja pääpeilinpitimille.
2.) Tukeva hiilikuituputki kestää yksittäisen Losmandy-kiskon kiinnittämisen suoraan putken sivuun siten, ettei tällainen jalustakisko ole enää missään kontaktissa apu- tai pääpeilin pitimiin.
3.) Edellä kuvatun rakenteen johdosta kokonaispainoa säästyy ja hiilikuidun hyvät lämpötermiset ominaisuudet saadaan oikeasti käyttöön (eikä vain kosmeettisesti kuten tehdasputkessa tapahtuu).





Pyysin Klausin tekemään samanlaiset kiinnitysreiät uuteen putkeen kuin tehdasputkessakin ja tästä käytiin neuvottelua. Klaus oli hiukan epävarma kuinka reikien sovitus onnistuu näin paksulla putkella ja olisi halunnut, että lähetän jomman kumman peilinpitimen Saksaan porausmalliksi. En halunnut tähän ryhtyä, mutta Klaus suostui kumminkin tekemään reiät parhaansa mukaan. Lopputuloksena oli alkuperäinen määrä reikiä peilinpitimien kiinnitykseen, mutta ihan kaikki näistä eivät sopineet kohdalleen pitimen valmiisiin reikiin.  :huh:  Ratkaisin ongelman kiertämällä sekä apupeilin pidintä että pääpeilin pidintä putkessa rei'istä sivuun ja poraamalla/kierteistämällä sitten uudet kiinnitysreiät pitimiin (kiertymän suuruus näkyy edellisestä kuvasta). Apupeilinpidintä kiersin reilusti (10...15º) sivuun, mutta pääpeilin pidinkuvasta näkyy ettei siellä ollut tilaa tähän operaatioon. Tyydyin siis poraamaan uudet reiät aivan edellisten kiinnitysreikien viereen. Edessä on nyt M6 kiinnitysruuvit ja takana M5 kiinnitysruuvit lukitsemassa peilinpitimet paikalleen putkeen.

Olisin suonut kernaasti, että GSO olisi suunnitellut leveämmän kauluksen pääpeilin kiinnitykseen, mutta kyllähän tuo painava pääpeilin pidin tuli nytkin ainakin kohtuullisen tukevasti paikalleen putkeen. Nykyrakenteessa pääpeilin pitimeen ei sitä paitsi kohdistu minkäänlaista vääntöä Losmandy-kiskon suunnalta, koska tämä jalustakiskojen suorakytkentä pääpeilinpitimeen on poissa. Tuo Losmandy-kisko on kiinni putkessa päistään 2+2 ruuveilla ja porasin putken painopisteen lähelle (keskelle kiskoa 1/3 etäisyydelle pääpeilistä) vielä yhden kiinnityspisteen lisää. Näissä M5 tai M6 ruuveissa on nyt vastakappaleina leveät kansiprikat putken sisällä ja kiskon kiinnitys putkeen tuntuu hyvin tukevalta. Putki tuli maalattuna sisältä mattamustaksi ja sen sisämitta oli aavistuksen suurempi (0,5 mm?) kuin GSO-tehdasputkessa. Kiinnitin putken sisälle tehdasputkea pienemmän määrän baffle-renkaita lähinnä putken keskiosaan.

Näistä kuvista näkyy kuinka paljon paksumpi tämä uusi hiilikuituputki nyt on.





Nyt tuossa putkessa ei ole mitään kahvaa paikalleen kuljettelua varsten, joten tukeva syliote putkesta tai putken päistä on paras ratkaisu sen kantamiseen.

Tein putkelle perustason kollimoinnin (tarkennin linjattu keskelle apupeiliä, apupeili/pääpeili tsekattu Takahashin kollimointiskoopilla linjaansa), joten putki olisi valmis tähtikollimointiin DSI:n lanseeraaman RCT-kollimointimenetelmän mukaan. Otin testiksi yhden flat-kuvan, jossa kuva-ala pimeni tasaisesti nurkkia kohti ja OAG:n varjo pimensi yhtä vaakasivun kulmaa kuvasta. Alustavasti kaikki on siis ok ja kolme kuukautta jatkunut täyspilvisyys voisi vähitellen väistyä Hyvinkään päältä (=virnuilin jossakin ketjussa, että pilviä riittää kunnes saan uuden hiilikuituputken paikalleen tähän RCT-putkeeni. Tämä ennustus ainakin toteutui... :grin:)
- Timo Inkinen

Jussi Koponen

Näyttää tukevalta tuo uusi runko. Mielenkiinnolla odotellaan testituloksia.

mistral

Hyvä kun sait teetettyä jämäkän hiilikuituputken, nyt varmaan pitää kollimoinnin paremmin. Toivotaan kirkkaampia kelejä :)

JiiHoo

Kunnioitettavan näköinen tuubi, kumma jos tuon kanssa ei ala kollimoinnit pysymään aisoissa.

Ja hyvä että löytyi lopulta myös syy huonoille keleille, jospa nyt viimein kirkastuisi.  :cheesy:

Timpe

#238
Unohtui mainita edellisestä viestistä, että putken nykypaino on hiukan alle 13,5 kg tuolla Feather Touch -fokkarilla varustettuna (lähtöpaino 14,6 kg tehdastarkentimella).
Tehdasputken originaali rakenne taitaa olla vähän niin kuin korttitalo: jos kajoat siihen tavalla tai toisella, niin voit valmistautua koko rakenteen kasaamiseen uusiksi. Tehdasputken 2x Losmandy-kiskot ovat kai osa putken kantavaa rakennetta ja kokonaisuus on mitoitettu niiden varaan mekaanisesti kasassa kestäväksi paketiksi. Tämän tiedon valossa tuo hiilikuituputki olisi pitänyt uusia jo heti kättelyssä. Noh, ajanhukasta huolimatta tämä on ollut mielenkiintoinen projekti kaiken kaikkiaan :smiley:

Ai niin, voin tuoda putken Hauholle näytille, samoin tuon sen vanhan tehdasmallisen hiilikuituputken. Joku saattaa saada siitä hyvän huurreputken esim. 8"... 9" putkeensa... (vanhan putken pituus 54 cm, sisähalkaisija noin 29,4 cm ja paino 1,4 kg).

Edit: Lisäsin vanhan putken tiedot.
- Timo Inkinen

Timpe

Vastoinkäymiset jatkuvat, sillä törmäsin vaihteeksi yhteensopivuusongelmiin. Olen luullut että Losmandy-kisko menee ongelmitta kiinni Losmandy-satulaan, mutta asian laita ei olekaan näin.
Nimittäin tällainen Celestronin 3" (Losmandy) dovetail rail ei kiinnity tällaiseen ADM Accessories D-Series Losmandy-satulaan... wtf??? :realmad: Uuteen hiilikuituputkeen pulttaamani kisko on näemmä mallia "nysä-Losmandy", kun se on noin senttiä kapeampaa tekoa kuin oikeat Losmandy D-kiskot joita olen aiemmin käyttänyt ja jollaiset olivat mm. tässä GSO:ssa tehdasvarusteina. En saa siis kiristettyä putkea paikalleen jalustaan, vaan kiskon kiristys jää vajaan sentin vajaaksi täyskokoisessa Losmandy-satulassa. Oman Losmandy-satulan vanha kuva vuodelta 2010 selventänee asiaa (vasemmassa reunassa William Opticsin satula, jonka aikoinaan myin jo pois).

TS:n sivu kertoo yhteensopivuudesta näin:
Fits e.g. to the following mounts:
-- All (Losmandy) mounts with 3" dovetail clamp
-- Celestron CGEM, CGE Pro


Millainen satula tuolle "nysä-Losmandy" -kiskolle nyt pitäisi ostaa? Tämä satulamalli taitaa kärsiä samasta leveysongelmasta, mutta tämä saattaisi olla sopivampi (sama William Optics leimalla)? Jos lisäpituutta kaipaisi, niin tämä 30cm "overkill" voisi olla hyvin tukeva. Löytyykö kokemuksia näistä malleista? Vai tyydynkö vain työstämään tuota ADM-satulan satularunkoa vajaan sentin mitan kapeammaksi?
- Timo Inkinen