GSO RC-putket (10" ja 12")

Aloittaja Timpe, 05.01.2013, 20:32:34

« edellinen - seuraava »

Ari Haavisto

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 15.09.2013, 13:21:07
... Sitten vetäisin taas teippikierroksen tuonne lyhentimen ympärille vaikka se onkin muutaman käyttökerran jälkeen rispaantuneessa kunnossa...

En tiedä onko sovellettavissa tapaukseesi, mutta minulla oli 1,25" laserkollimaattori hivenen väljä 2"->1,25" adapteriin, lonksui ja kiristettäessä asettui miten sattui. Eristysnauha oli hivenen liian paksua siihen väliin, joten maalasin kollimaattorin spraymaalilla. Nyt kollimaattori on juuri sopivan nahea, säde ei "vippaa" vaikka kollimaattoria kiertää fokuserissa lukitukset auki, eikä lukitusten kiristyskään muuta asentoa. 2" Powermatea tosin en ole vielä iljennyt maalata, vaikka sekin on pitimeen väljä, koska tuntuu asettuvan hyvin tuohon kaksiruuviseen pronssirenkaalliseen TS:n jatkokappaleeseen. Jospa maalaisinkin pitimen sisäpuolen (pronssirengas poistettuna ja sen ura suojattuna), niin sieltä on tarvittaessa mukavampi liuotella maalit pois kuin barlowin päältä.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

mistral

Löysin firman joka myy ohuita peltejä, tosin hinnasta ei ole mitään tietoa.
http://www.inbux.fi/nauhat.php

Timpe

Lainaus käyttäjältä: JariP - 15.09.2013, 17:49:21
Oli ihan pakko kopsasta tuolta esiin nostetun Saturn-sumun ketjusta herra kollimointimestarin ajatuksia muutaman vuoden takaa, toivottavasti huumorin taju riittää  :grin:

Toki riittää ts. tuo lausehan on osoittautunut vuosien mittaan entistäkin todemmaksi! "Turhautumia ja ajanhukkaa" on riittänyt tämänkin havaintovälineen kanssa puuhatessa ja välillä homma "on vaan niin helkkarin hankalaa" että tekisi mieli luovuttaa... :grin: Mutta kuten jenkit sanovat, niin ei tulosta ilman tuskaa (="No pain, no gain!").

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 15.09.2013, 19:43:45
En tiedä onko sovellettavissa tapaukseesi, mutta minulla oli 1,25" laserkollimaattori hivenen väljä 2"->1,25" adapteriin, lonksui ja kiristettäessä asettui miten sattui. Eristysnauha oli hivenen liian paksua siihen väliin, joten maalasin kollimaattorin spraymaalilla. Nyt kollimaattori on juuri sopivan nahkea...

Tämä voisi olla hyvä vinkki, kiitos!
Pitänee katsoa vielä ensin tuo "lyhentimen pidentämisen" tie loppuun eli vakaantuuko kameran kiinnitys, jos CCDT67 lyhentimen eteen kierittäisi pidemmän M48 loittorenkaan. Jos jollakin olisi tarjota myyntiin esim. Baaderin Hyperion Extension Ring 28mm (tai vastaava 2"/M48 loittorengas), niin voisin ostaa tuon pois kuljeksimasta. Ei näet kannata lähteä tilaamaan tuollaista pikkuhärpäkettä Saksasta, eivätkä nykyiset omistamani Baader 2" nosepiece kappaleet oikein sovellu tähän 100%:sti.
- Timo Inkinen

Ransu

Oletko tarkistanut tai kokeillut kollimointia ilman lyhentäjää, eli onko lyhentämättömän ja lyhentimellä varustetun putken kollimaatiokuvat yhteneviä.
Onko kollimointikuvat samanlaisia jos putki on jalustan itä/länsipuolella? Zeniitti/20 astetta, onko yhtenevät? (optisten osien liikkeen eliminointia)

RC:ssä tilanne on haastava, koska optiset pinnat eivät ole palloja, optisten keskilinjojen pitänee olla melko täydellisesti kohdallaan.
Tuosta sinun kollimointiskooppitarinasta tulee yhtenä spekulatiivisenä mahdollisena vaihtoehtona mieleen tilanne että apupeilin hyperboloidin keskikohta ei olekaan ihan mekaanisessa keskikohdassa vaan hiukan toisessa laidassa. Olisiko siitä selittämään eroa apulaitteiden ja testikuvien eroihin?
Kun putki antaa tähtitestillä hyvän kuvan niin silloinhan kollimoinnin täytyy olla kohdallaan, sanoo apulaitteet mitä tahansa.

Kaverini 180mm Maksutovissa on samantyyppinen kollimaatioerikoisuus niin kuin sinulla, silmämääräisesti putki näyttää olevan pois kollimaatiosta mutta tähtitesti osoittaa kollimaation olevan kohdallaan. En tiedä mistä se johtuu, ei ole tutkittu tarkemmin kun kuva on erittäin hyvä.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Timpe

Hyviä ja valistuneen tuntuisia vinkkejä "kollimointiongelmaan", kiitos! Pitää tutkia lisää kun tulee tilaisuus (ja nyt kun on tullut luottamusta siihen että saan putken kollimaatioon, jos se vain on teknisesti mahdollista).
- Timo Inkinen

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 16.09.2013, 22:29:27
Onko kollimointikuvat samanlaisia jos putki on jalustan itä/länsipuolella? Zeniitti/20 astetta, onko yhtenevät? (optisten osien liikkeen eliminointia)

Tässä testikuvia kiinnostuneille:
Suoraan ylös zeniittiin ennen putken pyöritysrumbaa


Suoraan ylös zeniittiin putken pyöritysrumban jälkeen (identtinen kollimointitulos edelliseen verraten)


Etelään ekvaattorille...
   (Kuvassa Kuu paistoi putkeen sisään ja taivaalla paksua sumupilveä, mikä selittää gradientit + vähäisen tähtimäärän.)

Länteen ekvaattorille...
   (Taivaalla paksua sumupilveä...)

Itään ekvaattorille...
   (Taivaalla sumupilveä...)

Pohjoiseen 30 asteen korkeudelle...
    (Hiukan parempaa läpinäkyvyyttä...)

Putki pyörii ympäriinsä, mutta kollimaatio ei juurikaan muutu säädetystä mihinkään (itä/länsi-kuvissa on paksusti ilmaa välissä, kun kuvasin läheltä horisonttia).
Sitten mielenkiintoiseen havaintoon eli vertasin putken tarkentimen asentoa kollimointitulokseen fokuksessa. Tarkensin saman verran sisään ja ulos fokuksesta, jolloin tähtien epäterävät kiekot kasvoivat kokoa suunnilleen saman määrän, MUTTA näyttivät erilaista kollimointitulosta fokuksen sisällä/ulkona :shocked: Tiedän että tarkennin osoittaa nyt keskelle apupeiliä, koska olen sen moneen kertaan laserilla tarkastanut. Tämän mittauksen mukaan se ei kuitenkaan liiku pitkin optista pituusakselia. Periaatteessa tämän voi korjata säätämällä Takahashin kollimointiskoopin kuvan kelvolliseksi koko sen kollimointiputken edes-takaisella säätöalueella, jos tekee nuo Takahashin säädöt vain tarkentimen kallistusta muuttamalla eikä koske apu/pääpeilin säätöihin. Tällöin Takahashin kuva näkymä tulee kelvolliseksi, mutta tarkentimen suuntaus ei enää osoita apupeilin keskusmerkintään eli Ransun hypoteesi "apupeilin hyperboloidin keskikohta ei olekaan ihan mekaanisessa keskikohdassa vaan hiukan toisessa laidassa" tulee todeksi. Mielenkiintoista! :smiley:

Nuo erot tähtien muodossa kannattaa katsoa suuresta kuvasta, mutta tarkentimen siirtotarve ei liene suuren suuri, koska jo pieni säätö riittää muuttamaan kuva-alalla näkyvät tähdet kaikki samaan suuntaan soikeiksi (eikä RCT:n kollimoinnin astigmaattisuus-periaatetta voi enää hyödyntää niin helposti kuin tuossa oikean kollmointipisteen ympärillä pyöriessä).



Nämä kuvat olivat kaikki lyhentimen kautta otettuja, koska sovitepalat ilman lyhennintä kuvaamiseen olivat eilen hukassa.
- Timo Inkinen

Ransu

Nuo sinun kollimointikuvat osoittavat että olet jo todella lähellä täydellisyyttä, tähtien muodoissa on enää pienen hiukkasen verran poikkeamaa. Hyvä juttu että kollimointi pysyy vaikka putkea pyörittelee, kun saat vain tuon loppunapsauksen kohdalleen niin sen jälkeen kuvaukset käyntiin. Tuossa apupeilin optisessa keskipisteessä saattaa olla pieni ero mekaaniseen keskipisteeseen nähden ja siksi putki on hylkinyt sitä viimeistä silausta.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Lithos

Onhan tuo edes siinä mielessä luksusta että jos ja kun kollimointi on käyttäjää tyydyttävällä tasolla, ei tarvitse aina kuvaussuuntaan käännettyä kollimoida uudestaan (se newtonilla kuvaamisen kiusa)
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

Juhanitee

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.09.2013, 20:07:49
Tässä testikuvia kiinnostuneille:

Kinnostaa nämäkin toki, mutta joko kohta tositoimiin?

Ransu

Joku muukin näköjään ihmettelee kollimointiskoopin näyttämää ja tähtitestin tuloksia.
http://stargazerslounge.com/topic/195318-tak-collimating-scope-and-rc-issues/
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Juhanitee - 18.09.2013, 22:19:54
Kinnostaa nämäkin toki, mutta joko kohta tositoimiin?

Olen kylläkin kuvannut GSO:lla koko ajan tässä kollimointipuuhieni seassa :wink:
Tässä mallia syyskaudelta 2013:
* Nova Delfi link
* IC 1276 supernova link
* NGC6905 link
* NGC6781 link
* Einsteinin risti link

Foorumilla nähtyjen kuvien lisäksi käsittelyjonossa on vielä pari kuvaa eli kolmen yön kuvausprojekti (9-10h) ja yhden illan nopea kuvaussetti (2-3h), mikä odottaa jatkoa säiden salliessa. Kokonaissaldo tältä syksyltä siis seitsemän kuvaa 20.8. - 19.8. väliseltä ajalta. Kenties ei mitään kovin mieleenpainuvaa, mutta kuitenkin ihan tosimielellä kuvattua tilaisuuden niin salliessa (ei kannata ottaa usean illan projekteja, jos kollimointi ei pysy tuona aikana vakiona) :azn:

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 19.09.2013, 16:11:43
Joku muukin näköjään ihmettelee kollimointiskoopin näyttämää ja tähtitestin tuloksia.
http://stargazerslounge.com/topic/195318-tak-collimating-scope-and-rc-issues/

Mielenkiintoinen luettava tuokin, kiitos linkistä Ransu!
"* I found, that when looking through the TAK scope, and rotating the focuser around, 360 Deg, the FOV I can see in the primary, moves around as if an axis somewhere is not in the centre? Like watching a wheel turn, but the axle is slightly off centre. Whilst this is happening, the black centre of the TAK scope moves a little in respect to the secondary Spot, but only a fraction of a mm, then returns to it's original, "incorrect" position." <-- kokeiluun
"* the centre hole bored through the primary mirror was not perfectly aligned with the optical and mechanical axis and therefore the optical axis could never be aligned to the focuser axis." <-- voi olla täälläkin.
"* the TAK scope in the focuser will never be aligned perfectly if the focuser axis is not the same as the optical axis." <-- menee hakuun, jos mahdollista tarkentimen ja TS:n kollimointirenkaan säätöjen kanssa.

Kuten tuosta näkee, niin GSO:n "halvan" hinnan yksi selitys on suurilla toleransseilla tehty optiikan mekaaninen keskitys.
* Apupeilin keskimerkintä voi olla sivussa optisesta (hyperboloidin) keskipisteestä
* Pääpeiliin leikattu keskireikä ja tehdasvalmisteisen GSO:n tarkennin voivat olla sivussa optiselta akselilta (pääpeilin reikä ei ole keskellä tämän hyperboloidin keskikohtaa)
* muut mekaniikan ongelmat joista on ollut puhetta riittämiin tässä ketjussa
Pääpeilin pinnan tarkkuus lienee riittävä jahka sen saa täyteen kollimaatioon näitä mekaanisia poikkeamia parhaansa mukaan väistellen :huh: Ei ihme jos ketjun pituus kasvaa kasvamistaan...
- Timo Inkinen

Timpe

Tätä kuvaa olen ajatellut ottaa jo pidemmän aikaa, mutta vasta 26.09.2013 tuli tilaisuus tämän koostamiseen. Tässä on GSO RC 10" hiilikuituputken lämpöliike 3h 20min ajalta luminassikanavassa. Lämpötilan mittauksesta huolehti Ilmatieteen laitos (Hyvinkäänkylän mittauspiste) :smiley:



Vahinko, että tuolloin sattui mittaukseen varsin lämpöstabiili hetki, jonka aikana tapahtui ehkä vajaan asteen lämpötilan muutos (Nurmijärvellä Hyvinkään vieressä lämpötila tippui 1,5°...2,0°C samaan aikaan). Kuvauspolttoväli oli 1420mm ja tähdet 100% croppeja MaxIm DL:n ruutukaappauksesta. Valotus kummassakin 900s eli 15min. Tuollainen pieni lämpöliike taitaa selittyä putken temperoitumisella ulkoilman lämpöön, kun se tuodaan jalustalle +3°C ulkoilmaa lämpimämmästä pihavarastosta reilua tuntia ennen kuvaussarjan alkua (eikä ennätä vielä täysin jäähtyä). Tarkennus tapahtui FocusMaxilla ja hiukan huonosti V-käyrillä kalibroituna (=tein FocusMaxille uudet V-käyräkalibroinnit aamuyöstä, kun keli suosi sitä).

Yleisesti ottaen olen tyytyväinen putken nykyiseen lämpökäytökseen ts. en ole laiskuuttani vaivautunut tarkentamaan kameraa uudelleen vaikka kuvauksen kestoksi tulisi jopa viitisen tuntia. :azn:
- Timo Inkinen

Timpe

Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 05.04.2013, 11:00:49
http://www.deepskyinstruments.com/docs/DSI_Collimation_Procedure_Ver_1.0.pdf

Tässä on pari kuvaa RCT:n apupeilin kollimoinnista tuon Petrin linkkaaman ohjeen mukaisella tavalla tehtynä. Käytännössä kannattaa aloittaa lukeminen ohjeen sivulta 11, jossa kerrotaan ensin pääpeilin säätämisestä keskellä kuva-alaa sijaitsevan tähden mukaan. Olen itse pyöritellyt kättä tai taskulamppua putken edessä, jotta saan selville kollimointiruuvien suunnat mihin mikin kolmesta ruuviparista vaikuttaa. Säätäminen tehdään aina suurimman poikkeaman suuntaisesti käyttäen sen suunnan kollimointiruuveja pääpeilissä. Sitten kun tuo keskustähden epäterävä kiekko on saatu riittävän hyväksi vaihdetaan apupeilin säätöruuveihin.

Apupeilin säädöstä kerrotaan ohjeessa sivulta 13 lähtien ja tässä on neljä kuvaa tuollaisesta säädöstä. Tuossa pyöritellään apupeilin ruuveja ja katsotaan kuinka nurkissa olevien epäterävien tähtien soikeus muuttaa sijantia ja muotoa. Säätö on hyvin herkkä ja näissä kuvissa on tehty säätöruuveihin niitä pienimpiä liikkeitä, mitä saa aikaan GSO:n millisillä kierteillä varustetuilla kuusiokoloruuveilla. Huomaa että tuon "nurkkasoikeuden" suunta vaihtuu sen mukaan ollaanko fokuksen sisä- vai ulkopuolella. Lähelle oikein kolimoidussa putkessa se osoittaa joko kuva-alan keskustaan tai 90 astetta poikittain keskustasuuntaan nähden: nyt kolme ensimmäistä kuvaa näyttävät poikittaisen off-axis astigmaattisuuden ja alimman kuvan poikkeama suuntautuu keskustaan. Optimitilanteessa (kun kollimointi on kohdallaan) virhe on tasaisen suuri kaikissa nurkissa ja se osoittaa kuvan keskustaan.  :wink:









Tällä tavoin tehty kollimointisäätö on todella tarkka ja se huomioi putken mekaaniset poikkeamatkin. Tässä alla on vielä samantyyppinen kollaasikuva tältä illalta, kun putki kuvaa tuolla ulkona sumupilvien läpi avonaista tähtijoukkoa. -> Pitänee jatkaa vielä tuota apupeilin säädön hieromista, kun tuo neloskuva ei näytä olevan vielä ihan 100% kuosissa apupeilin suuntauksen suhteen. Mitään käytännön pakkoa tuohon ei olisi, jos kerran 0,7x lyhentimellä kutistetun putken äärimmäiset nurkkatähdetkin ovat tätä laatua (huomaa kuinka tarkennettujen tähtien pienet muotovirheet vastaavat noita kollimointikuvien suuntausvirheitä). Ja mikä parasta, jos RCT-putken kollimointi on lähellä oikeaa, niin sen parantaminen onnistuu tällä tavoin (VAROVAISESTI!) toimien ilman mitään muita apuvälineitä (normaalin kuvauslaitteiston lisäksi).  :smiley:

- Timo Inkinen

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 11.10.2013, 22:32:20
Pitänee jatkaa vielä tuota apupeilin säädön hieromista, kun tuo neloskuva ei näytä olevan vielä ihan 100% kuosissa apupeilin suuntauksen suhteen. Mitään käytännön pakkoa tuohon ei olisi...

Set and done... Yksi pienen pieni säätö yhteen apupeilin kollimointiruuviin ja lopputulos napsahti tuolla säädöllä pykälää paremmaksi (mm. FocusMaxin Half Diameter (HFD) tarkennustulos hyppäsi 3,7 tienoilta alle kolmen). Kummatkin mittaukset on tehty saman illan aikana.





Näyttää hyvältä myös allekirjoittaneen silmiin, mutta kun Cloudy Nightsin gurut (Jared tässä ketjussa) väittävät vielä toista... :tongue:

(Alla tästä 10" RCT putkesta sanottua...)
"I agree with the other owners who have posted their experiences. The scope is an excellent value for a long focal length astrophotography scope. On nights of good seeing I have been able to capture five minute subexposures with < 2" FWHM values across the entire field of an 8300 based camera. With a field flattener in place, I have been able to do even a little better than that across the field.
Good focus stability, tough,dielectric coatings that will stand up to cleanings, wide, coma free field of view, fast cooling, moderately fast photographic speed (compared to competing SCT's), no mirror flop, and plenty of back focus are the highlights. The optics (when properly collimated--you've got to get that just right) are even pretty good--much better than I expected when I bought it. I'd estimate somewhere between 1/4 and 1/6 wave on my sample and quite smooth, which is what I was most worried about for astrophotography.
So what's not to like? The large central obstruction does degrade contrast on planetary viewing and makes double star observing less fun. It is fairly heavy for it's aperture (again compared to SCT's, especially Celestron SCT's), it has diffraction spikes, it requires very precise collimation for best performance, and it requires a field flattener for use with larger chips--I'd say APS or bigger. "


Onnistuneeko tuollaiset alle 2 FWHM lukemat myös Suomesta käsin vai annanko kollimoinnin olla tässä? Ainakin odottelen eilistä parempaa seeingiä ennen mahdollisten lisäsäätöjen tekoa ja voisin tässä välissä yrittää sitä Einsteinin ristin kuvaamistakin...  :grin:
- Timo Inkinen

JariP

Aina voi säätää lisää  :tongue:

No ei, hyvältä tuo jo näyttää.

-jari

C8 / Hs f2, Cgem, Atik 428exm, Kwiq / Lodestar
Astronomik 12nm nb filters

Blokkeri  http://jarinkuvat.blogspot.fi/