Tähtikuvausta aloittamassa

Aloittaja rane78, 14.12.2012, 02:05:51

« edellinen - seuraava »

Lauri Kangas

Jos kunnon jalusta on joka tapauksessa tulossa, pitääkö putki saada sen päälle välittömästi? Kameraoptiikalla, keskinkertaisellakin, saa arvokasta perstuntumaa kuvaamiseen, mikä tekee tulevista putken läpi otetuista kuvista parempia ja voi jopa helpottaa putken valinnassa.

Kettu-Pekka

127 SW jo löytyy ja sillä on vähän kuvaamista harjoiteltu. Mutta tarkoitus olisi hankkia 200-250mm putki (jalustan hankinnan jälkeen). Ja siinä mietityttää tuo putken tyyppi.

einari

Kannattaa ensin hommata se jalusta ja miettiä sitten millainen tötterö sen päälle sopii.
___
Tapio

Timpe

Einari taitaa tuossa tarkoittaa, että noin 200...250mm tötterö vaatii kuvauskäyttöön melkoisen kalliin jalustan, mikä kannattaa huomioida jo hankintavaiheessa. Yleensä lasketaan että jalustan ilmoitetusta kantavuudesta otetaan käyttöön kuvauksessa maksimissaan 75%, joten esim. 20kg painoinen kuvauskokoonpano tarvitsee parikseen minimissään 20kg / 0.75 = 27kg kantavuuden omaavan jalustan. Ks. lisää http://lambermont.dyndns.org/astro/pe.html.
- Timo Inkinen

klistier

Moi.

Parin viikon päästä olisin menossa mökille ja ajattelin ottaa kamerani canon eos 550d mukaan. Jalusta löytyy(ei seurantajalusta kuitenkaan). Haluaisin yrittää ottaa kuvaa vähän tähdistä/linnunradasta.

Oon aikasemmin muutamia kertoja ottanutkin jo linnunradasta kuvaa mutta sellaisessa paikassa missä kuitenkin vähän ollut valosaastetta ja kuvaus paikka puiden ja muiden esteiden takia ei ole ollut hyvä. Nyt olisi mahdollisuus ottaa itä-etelä-länsi akselilla järvelle päin. Lähimmät kohteet kilometrin päässä.

Mietin tuota flätkuvan ottoa että sen voisi ottaa myös nyt samalla, mutta se on jotenkin vähän epäselvää vielä että millanen sen taivaan pitää olla kun niitä otetaan. Käsittääkseni iso kannattaa asettaa arvoon 100 ja automaatti valotus, kamerassa "av" kuvaus toiminto päälle?

Ilmeisesti "f" luvun pitää olla sama kuin kuvaa itse kohteet eli tässä tapauksessa pienin mahdollinen mitä saadaan 3.5? Zoomaukseen en koske eli se on vakio 18mm. Sen pitää ilmesesti olla myös sama flätissä ja kohdekuvissa?

Mites tuo tarkennus? Pitääkö sen olla sama? Ajattelin ottaa ne flätit ennen kohdekuvia. Aikaisemmin oon tarkentanut tähdet tuolla kameran "digizoomaus" toiminnolla(en tiedä oikeetä nimitystä sille). Eli kysymykseni miten tiedän flät kuvauksessa sen oikean tarkennuksen mikä on sopiva myös sitten tähtikuville?

Kuvat otetaan tietenkin raw kuvina. Mulla on sit myös jälkikäsittelyyn todella hyvät rautalankaohjeet iris ohjelmalle mitkä olen tulostanut täältä forumilta joskus.


Dark kuvia voisin myös ottaa. Tässä ilmeisesti pitää kaikki kamera asetuksen olla samana ja Kameran linssisuojus päällä napsii kuvat?

Jos sais joltain neuvoja ja vinkkejä niin olisin kiitollinen.

T. Mikko

klistier


JKyytinen

Lainaus käyttäjältä: klistier - 21.09.2014, 11:24:40
Mietin tuota flätkuvan ottoa että sen voisi ottaa myös nyt samalla, mutta se on jotenkin vähän epäselvää vielä että millanen sen taivaan pitää olla kun niitä otetaan. Käsittääkseni iso kannattaa asettaa arvoon 100 ja automaatti valotus, kamerassa "av" kuvaus toiminto päälle?

Ilmeisesti "f" luvun pitää olla sama kuin kuvaa itse kohteet eli tässä tapauksessa pienin mahdollinen mitä saadaan 3.5? Zoomaukseen en koske eli se on vakio 18mm. Sen pitää ilmesesti olla myös sama flätissä ja kohdekuvissa?

Mites tuo tarkennus? Pitääkö sen olla sama? Ajattelin ottaa ne flätit ennen kohdekuvia. Aikaisemmin oon tarkentanut tähdet tuolla kameran "digizoomaus" toiminnolla(en tiedä oikeetä nimitystä sille). Eli kysymykseni miten tiedän flät kuvauksessa sen oikean tarkennuksen mikä on sopiva myös sitten tähtikuville?
Ilman kaukoputkea flätit kannattaa ottaa jostain tasaisesti valaistusta kohteesta, esim. valkoinen seinä. Objektiivin pitäisi olla samoissa asetuksissa kuin varsinaisissa kuvissakin. Kannattaa ehkä ottaa ensin tähtikuvat, ja sen jälkeen samalla tarkennuksella flätit.

Tuosta ISO-asetuksesta on minulla vähän epäselvyyksiä. ISO100:lla kohina on pienin, eli vähiten kohinaa häiritsemässä, mutta suurella ISOlla, jolla tähtikuvat otetaan, dynamiikka on pienempi.

Lainaus käyttäjältä: klistier - 21.09.2014, 11:24:40
Dark kuvia voisin myös ottaa. Tässä ilmeisesti pitää kaikki kamera asetuksen olla samana ja Kameran linssisuojus päällä napsii kuvat?
Järkkärillä ei kannata ottaa darkkeja, se voi huonontaa kuvaa.
Jesse Kyytinen

jessekyytinen.wordpress.com

Bresser 10x50 kiikarit
EQ-3
EOS 5D3, 50D, suljinvammaiset 450D, 70D
FD 300mm f/2.8L,Samyang 14mm f2.8,24mm f1.4,85mm f1.4,Sigma 30 1.4Art
Fuji X100s
Nokia Lumia 920
GoPro2

Murtsi

Terve, nuo darkit kannattaa canonilla unohtaa, niitä ei tarvitse, Iriksellä voinee tehdä keinotekoisen darkin jolla pärjää.

Flat ruudut kannattaa ottaa pienimmällä mahdollisella ISO asetuksella, näin kohinaa tulee vähemmän, kameran asetukset muuten samat kuin varsinaisia tähtikuviakin otettaessa, tarkennus myöskin suurinpiirtein sama.

Bias (Iriksessä muistaakseni offset) ruudun voi myös tehdä Iriksessä, ilman tätä flat korjaus ei toimi oikein.

Varsinaisia tähtikuvia otettaessa ei kannata käyttää suurempaa kuin ISO 400 asetusta, kuvia voi venytellä sitten Iriksessä tarpeen mukaan. Suuremmat ISO arvot eivät tuo kuvaan yhtään enempää fotoneita.

klistier

Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 21.09.2014, 13:00:22

Flat ruudut kannattaa ottaa pienimmällä mahdollisella ISO asetuksella, näin kohinaa tulee vähemmän, kameran asetukset muuten samat kuin varsinaisia tähtikuviakin otettaessa, tarkennus myöskin suurinpiirtein sama.

Meinaatko että valotus asetus on myös sama kuin tähtikuvissa? Olin jostain lukeneeni että automaatti valitusta kannattaa käyttää eli valotus aika sadasosasta muutamaan sekuntiin. Sillä välillä.

Eli jos otan 20 sekunnin valotusta tähti kuvista, pitää myös flätti ottaa tuolla valotus ajalla?

Murtsi

Sori, flat kuvissa valotus siis av asennossa, pääasia on että histogrammi asettuu noin puoleenväliin (valotusajan voi asettaa myös manuaalisesti halutessaan).

kjj

Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 21.09.2014, 13:00:22
Varsinaisia tähtikuvia otettaessa ei kannata käyttää suurempaa kuin ISO 400 asetusta, kuvia voi venytellä sitten Iriksessä tarpeen mukaan. Suuremmat ISO arvot eivät tuo kuvaan yhtään enempää fotoneita.

Mutta pienemmät ISO-arvot voivat hukata fotoneja, jos ISO on säädetty alle kameran kennon unity gainin. Omassa 1100D:ssäni tuo kyseinen ISO-arvo on käsittääkseni luokkaa 750, jota pienemmät arvot siis alkavat hukata informaatiota.

JKyytinen

Lainaus käyttäjältä: kjj - 21.09.2014, 13:45:02
Mutta pienemmät ISO-arvot voivat hukata fotoneja, jos ISO on säädetty alle kameran kennon unity gainin. Omassa 1100D:ssäni tuo kyseinen ISO-arvo on käsittääkseni luokkaa 750, jota pienemmät arvot siis alkavat hukata informaatiota.
Mistä noita unity gain-arvoja löytää?


Ja Canonin kyseessä ollessa ei myöskään kannata käyttää ISO-väliarvoja, koska ne esim. ISO320 on vain ISO400 josta on ohjelmallisesti vähennetty valotusta -1/3EV
Jesse Kyytinen

jessekyytinen.wordpress.com

Bresser 10x50 kiikarit
EQ-3
EOS 5D3, 50D, suljinvammaiset 450D, 70D
FD 300mm f/2.8L,Samyang 14mm f2.8,24mm f1.4,85mm f1.4,Sigma 30 1.4Art
Fuji X100s
Nokia Lumia 920
GoPro2

kjj

Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 21.09.2014, 15:04:02
Mistä noita unity gain-arvoja löytää?

Noita on yksittäisten kameramallien osalta googlella jossakin määrin löydettävissä.

Esim. viestiketjun http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=107444 viimeisessä viestissä sanotaan, että:

Lainaa
DXO Mark has a measure for highest ISO with no image quality loss for different cameras. Its worth a check for your camera.

As you can see it varies a lot by brand and model. For 600D it is ISO793 but for Nikon D800E is it 2979, for Canon 6D it is 2340, 5D2 ISO1815, 5D3 ISO2293, 1100D ISO755, 7D ISO854, Sony Nex 6 ISO1018, Nikon D600 ISO 2980 Sony Nex 5R ISO910, Sony Nex 7 ISO1016. Fuji XE1 would be similar to Nex 6, perhaps a bit higher IS01250 or so (not listed by DXOMark).

Tosin tämäkään asia ei välttämättä ole ihan näin yksioikoinen johtuen mahdollisista kameroiden kommervenkeistä (vrt. esim. darkkien hyödyt järkkärien kanssa).

Joku paremmin kennojen ja kameroiden toiminnasta tietävä saanee täsmentää.

Lauri Kangas

Ei kannata alussa liikaa murehtia tuota kalibrointia. Kiinnitä enemmän huomiota havaintopaikan ja ajan valintaan (kahden viikon päästä on täysikuu) sekä siihen, mitä kohteita omalla kalustolla kannattaa kuvata.

Saatuasi ensimmäiset kuvat, yritä kaivella niistä kohteita paremmin esiin. Alussa kuvadata ei yleensä ole riittävän hyvää, ja liikaa revittelemällä sortuu helposti ylikäsittelyyn. Samalla työn tuoksinnassa alat huomata, mitä ongelmia kalibroimattomuudesta seuraa ja voit jatkossa varautua myös flättien ottoon.

klistier

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 21.09.2014, 21:39:07
Ei kannata alussa liikaa murehtia tuota kalibrointia. Kiinnitä enemmän huomiota havaintopaikan ja ajan valintaan (kahden viikon päästä on täysikuu) sekä siihen, mitä kohteita omalla kalustolla kannattaa kuvata.

Saatuasi ensimmäiset kuvat, yritä kaivella niistä kohteita paremmin esiin. Alussa kuvadata ei yleensä ole riittävän hyvää, ja liikaa revittelemällä sortuu helposti ylikäsittelyyn. Samalla työn tuoksinnassa alat huomata, mitä ongelmia kalibroimattomuudesta seuraa ja voit jatkossa varautua myös flättien ottoon.

Huomasin eilen juuri että kuu tulee möllöttämään suoraan tuolla etelän suunnalla silloin kun pitäisi linnunradasta sitä kuvaa ottaa, mikä todennäkösesti tulee pilaamaan koko homman, mahdollisista pilvistä puhumattakaan. Pitää katella sitten siellä mihin suuntaan sitä kameraa kannattaa osoitella.

Voisin vaikka laittaa kuvaa tänne sitten jos nyt saan mitään aikaiseksi.