tulipallo 2012,10,18 kello 06.28 kesäaikaamme

Aloittaja Esko Lyytinen, 19.10.2012, 12:56:53

« edellinen - seuraava »

Esko Lyytinen

Kyseisestä tulipallosta on Taivaanvahdissa useita havaintoja, Näiden joukossa on Panu Lahtisen videokameralla saama heino "summakuva" (peak hold).
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/8461

Lisäksi on tuo mielestäni varsin fiksu ajoituskuva.

Mittailin kuvia, ajoitusta myöten, osin aiempaa kameran kalibrointia täsmentämällä.

Yhden asaman sisäisesti ajoitetusta havainnosta saa määritettyä likimain oikean tulosuunnan. Ja "skaalaamalla" syttymiskorkeus järkeväksi saa myös nopeiden suunnilleen, ja ihan hidastuvuuksia myöten ainakin jonkinmoisella tarkkuudella.

Tämä oli antihelion tyyppiä, nopeudeltaan (jos alkukorkeus oletettu 90 km) 28.6 km/s. Ja tätä luokkaa yleensä antihelion meteorit ovat. On vähän "turhan nopea" meteoriitin pudottamiseksi.

Saattoi olla N-Tauridi. Linja ja kulmanopeus sopivat siihen melkoisen hyvin. Määritetty radiantti on kuitenkin n 10 astetta kauempana itse meteorijäljestä kuin radiantin nominaalipaikka. Ko menetelmän tarkkuus tässä tapauksessa ei kuitenkaan ehkä liene juuri parempi ja aika hajanainen so radianttikin kait on.
Sattaisi määritys täsmentyä jos mittailen enemmän noita "ajoitusjaksoja". Nyt on vain noin neljäsosa (jos sitäkään) mitattavaksi sopivista mitattu. Kun mereen pudotti. niin sen puolesta en juuri enemmälti aikaa käyttäisi, mutta toisaalta kiinnostaa yleisemmin mahdollinen komeetta Encke'n alas pudonnut "näyte". Se, että Tauridi voi pudottaa maahan asti on kyllä enempi/vähempi tiedostettu ja potentiaalisia tapauksiakin on, mutta tämä sattaa olla varmin sellainen, jos oli oikeasti Tauridi.
Tosin sellaisen varmistamiseksi (vaikkapa julkaisua varten) toivoisi kahden aseman (kuvallista) havintoa.

Liitän BTrail kuvan joka tehty Panu Lahtisen alku- ja loppupisteen ja välisen ajoituksen perusteella (laittamalla UFOO ohjelnan yleiseen R90 muotoon, jota myös BTrail voi hyödyntää.)
Kartta on stereograafisessa projektiossa. Valkoisen meteorijäljen kuuluisi myös olla tässä kaareva, mutta se on "vedetty" vain janana alku- ja loppupisteiden väliin. Silti tuo linja ("takajatke") on laskettu kunnolla.
On tehty geocentric modella joka pyrkii korjaamaan geocentrisen radiantin paikkaan. Jonkinmoinen näennäinen epäjatkuvuus meteorijäljen alkupäässä johtuu tästä modesta. Värityksen yhteensopivuus tuon radianttiympyrän värityksen kanssa ko paikassa, kuvaa onko kulmanopeus ko parveen yhteensopiva ja tässä on ihan riittävän hyvin.

Esko

EDIT: Täsmensin mittauksia mittaamalla lisää "pisteitä". Ja ennen kaikkea löysin kuvasta lisää tähtiä merkittävillä alueilla. Tällainen yhden aseman määritys koska suurelta osin perustuu kulmanopuden käyttäytymiseen, on melkoisen kriittinen mahollisille kuvausgeometriavirheille. Se geometria täsmentyikin melkoisesti ja sen seurauksea radiantti on nyt melkein tarkalleen ( noin asteen päässä) siinä missä nyt olettaisi N-Taurideilla olevan.

Eli on jokseenkin ilmeinen ko parven meteori.

Vaihdoin tämän BTrail-kuvaakin koska suunnat vähän muuttuivat. Meni "nopeus vihreälle aluelle", mutta on silti oikeasti hyvinkin sopiva. Nopeusarvot eivät ole yhden aseman tapauksessa kovin oikeita vaan perustuvat (tässä tapauksessa ohjelman) olettamiin.
Saan tarkemmassa käsittelyssä Vgeo arvoksi jopa vähän alemman kuin mitä on IAU:n tiedoissa (vaikka vihreä väri BT-kuvassa merkitsisi suurempaa).
http://www.astro.amu.edu.pl/~jopek/MDC2007/Roje/pojedynczy_obiekt.php?kodstrumienia=00017&colecimy=1

Timpe

Kiitos foorumille tehdystä analyysistä, näitä lukee mielellään kun on kyseessä näin mahtava leiskahdus. Upea havainto Panulta! :shocked:
- Timo Inkinen

pnuu


Kiitoksia tosiaan Eskolle tarkasta analyysistä!

Lainaus käyttäjältä: Esko Lyytinen - 19.10.2012, 12:56:53
Lisäksi on tuo mielestäni varsin fiksu ajoituskuva.

Tuo ajoituskuva on Antti Kuntsin (Mickut täällä foorumilla) idean pohjalta kehitetty. Eipä olisi itselleni tullut mieleen tallentaa pikseleiden poimimisaikoja. Päädyin tallentamaan ajat tavalliseen RGB-värikuvaan, koska sille minulla oli ohjelmassa jo valmis tallennusfunktio. Aika tallennetaan millisekunteina kyseisen pinon alkamisesta laskien, ja oikean pikselikohtaisen tapahtumisajan saa laskettua näin:

t = t0 + R * 2^16 + G * 2^8 + B,

jossa t0 on pinon alkuaika sekä R, G ja B vastaavan värikanavan pikseliarvo (välillä 0...255).

Lainaa
Mittailin kuvia, ajoitusta myöten, osin aiempaa kameran kalibrointia täsmentämällä.

Minkälaisessa muodossa tämä kalibraatiodata kullekin kameralle+linssille on järkevää olla? Jokaiselle pikselille tieto elevaatiosta ja atsimuutista? Ajattelin että jossain vaiheessa tuumisin miten tuon saisi tehtyä helposti tähtien sijainteja automaattisesti etsien.

Lainaa
Sattaisi määritys täsmentyä jos mittailen enemmän noita "ajoitusjaksoja". Nyt on vain noin neljäsosa (jos sitäkään) mitattavaksi sopivista mitattu.

Tällekin ajattelin jonkinlaista automatiikkaa, mutta olisi hyvä tietää missä muodossa ja mitä informaatiota kuvista olisi hyvä kaivaa esiin.

Lainaa
Tauridi voi pudottaa maahan asti on kyllä enempi/vähempi tiedostettu ja potentiaalisia tapauksiakin on, mutta tämä sattaa olla varmin sellainen, jos oli oikeasti Tauridi.
Tosin sellaisen varmistamiseksi (vaikkapa julkaisua varten) toivoisi kahden aseman (kuvallista) havintoa.

Harmi ettei jäänyt muihin etelään katsoviin kameroihin. Mikkelissä oli vissiin pilvistä?

Lainaa
Liitän BTrail kuvan joka tehty Panu Lahtisen alku- ja loppupisteen ja välisen ajoituksen perusteella (laittamalla UFOO ohjelnan yleiseen R90 muotoon, jota myös BTrail voi hyödyntää.)

Kyseessä siis tämä formaatti? Näyttää simppeliltä, ja voisin katsoa josko saisin klikkailtavan systeemin joka antaisi tiedot suoraan tuossa formaatissa. Ajoitukille minulla onkin jo php+python -kikkare, mutta pitäisi vielä tuo kameran pikselien elevaatio ja atsimuutti saada jotenkin laskettua.

Lainaa
Kartta on stereograafisessa projektiossa. Valkoisen meteorijäljen kuuluisi myös olla tässä kaareva, mutta se on "vedetty" vain janana alku- ja loppupisteiden väliin. Silti tuo linja ("takajatke") on laskettu kunnolla.

Kannattaisiko tuo R90-tieto olla jokaiselle meteoriviirun keskilinjan pikselille erikseen? Vai onko tuolla suurta merkitystä laskennan kannalta? Kulmanopeus, kuten alla kerrotkin, taitaa olla varsin tärkeä tieto, joten sen laskeminen ajan funtiona voisi olla oikein hyödyllistä.

Lainaa
EDIT: Täsmensin mittauksia mittaamalla lisää "pisteitä". Ja ennen kaikkea löysin kuvasta lisää tähtiä merkittävillä alueilla. Tällainen yhden aseman määritys koska suurelta osin perustuu kulmanopuden käyttäytymiseen, on melkoisen kriittinen mahollisille kuvausgeometriavirheille. Se geometria täsmentyikin melkoisesti ja sen seurauksea radiantti on nyt melkein tarkalleen ( noin asteen päässä) siinä missä nyt olettaisi N-Taurideilla olevan.

Eli on jokseenkin ilmeinen ko parven meteori.

Hienoa salapoliisityötä :-D Mielenkiintoista hommaa, pitänee varmaankin alkaa koodata analyysityökalua jolla näitä arvoja saisi helposti pihalle näistä omista kuvista.


Panu
Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

Esko Lyytinen

Kiitoksia Panulle selvityksistä. Kommentoin joitakin kohtia.

R90 tietue sisältää vain alku-ja loppusuunnat ja ajoitukset. Se on siinä suhteessa vajavainen ja kelpaa lähinnä tähtiparvitarkasteluihin ja meteoriitin pudottajan kyseesä ollen alustavaan hahmotukseen erityisesti, jos vaikka tietueita saadaan automaattisesti.
( Vaikka ei juuri tuota R90 niin yhtensopivaa saadaan UFOAnalyzeritä ja myös saan muunnettu MetRec ohjalman lokista datan ko muotoon. Niillä on helppo hahmottaa vaikkapa taivasjälekä juuri tuolla BTrail ohjelmala ja useamman yhidstämistä UFOOrbit ohjelmalla.)
Kunnon käsittely vaatii muidenkin videopikseleiden huomioon ottamista (kokemus on osoittanut, ett useinkin alku ja loppu ovat vielä muita epätarkempia), kaikkienkin jos automaattisesti saadaan vaikka ruutukoordinaatit. Manuaalisesti mittaamalla on useinkin tyydyttävä vähempään.

Minä sain aika hyvin sisäisesti  ajoitettua tuosta Panun alkuperäisestä ajoitukuvasta. Sinisen jaksotus on 0.256 sekuntia ja voi aika helposti ja kohtalaisella tarkkudellla mittailla sellaisin välein. ( Laajentuneiden jälkien johdosta tietysti mittaus kärsii mutta se on taas toinen asia.)
Ja se keskinäinen ajoitus on tärkeämpi kuin vaikkapa valmiit suunnat pikseleille. Suunnat voi yleensä mitata ja tarkistaa jälkikäteenkin, mutta jos ajoitustietoa ei ole olemassa niin ei saa mistään. Pelkkä ajoittamaton reitti sinällään on varsin hyödyllinen jos jostain toisesta kamerasta saadaan sen aseman sisäinen ajoitus, mutta ellei niin jää toivomisen varaa.
Olisihan suuntien saaminen suoraan vaikkapa värikomponenteista hyvä, mutta pitäisi olla varsin luotettavaa että kuitenkaan voisi suoraan hyödyntää tarvitsematta mittaamalla tarkistaa jälkikäteen.

Osoittautui, että näkyy myös Klaukkalan kokotaivaskamerassa, välkähtäen kaksi kertaa pilvien välistä. Se kamera on vasta alustavasti kalibroitu muutaman tähden avulla nyt (osin muokaten vuoden vanhaa  kalibrointia josta muuttunut kuitenkin selvästi). Yritetään kalibroida tarkemmin kun saa tähtidataa joltakin muulta yöltä. Oli pääosin pilvinen juuri kyseinen yö.
Sinällään vahvistaa että tuli em N-Taurid radiantin suunnasta ja on siten jokseenkin varma N-Tauridi. Saattaa "viedä" vähän korkeammalle reitilla ja vastaavasti nopeuskin vähän yli 30 km/s, mutta tarkistetaan. Aika voimakkaasti levinneet jäljet kokotaivaskamerassa eivät anna tarkkaa astrometriaa paremmin kalibroitunakaan, mutta oletettavasti kuitenkin täsmentyy jonkin verran.

Jos kameran suunta pysyy kohtalaisen kiinteänä, niin on kyllä hyvä, jos saa nopeasti edes kohtalaisen tarkkoja suuntia. Vaikka niitä myöhemmin joutuisi täsmentämäänkin, niin likimääräisemmätkin usein auttavat hahmottamaan millainen tapaus on kyseessä, likimääräinen tulonopeus, korkeudet ja suunnat ja onko ehkä pudottanut meteoriittia ja jos niin minne suunnilleen alustavasti, maalle, mereen, suureen järveen tai vaikkapa talvella avoimelle jäätikölle .. Voi arvioida millaisen prioriteetin mahdolliselle jatkokäsittelylle antaa. Erityisesti talvella tahtoo tulla kiire, ennen peittävää lumituiskua, joka yleensä on tahtonut ehtiä ennen.

Esko