Mitä etuja CCD -kameralla on Digijärkkäriin nähden?

[mals77]

Voisiko joku selventää, mitä etuja CCD -kameralla on Digijärkkäriin nähden noin astrokuvauksen näkövinkkelistä?
Kiitos kun jaksat vastata!

-Mikko-

[MarkoM]

No ihan ensimmäisenä nyt tulee mieleen kennon suurempi herkkyys valolle eli vastaavan kuvan, mihin digijärkkärillä menisi vaikkapa 10 minuuttia, voi saada CCD-kameralla esimerkiksi viidessä minuutissa (tai lyhyemmässäkin ajassa)... Lisäksi spektrialue on suurempi, kun pelkän CCD-kameran kennon edessä ei ole suotimia. Suotimia pystyy käyttämään erikseen hankittavalla suodinpyörällä, ja siihen sitten voi valita kaikkia värikanavia varten omat suotimensa ja tiettyjä aallonpituusalueita varten vielä omat (esim. H-alfa, OIII)...

Haittapuolena CCD-kamerassa on, että kuvaaminen vaatii tietokoneen kun taas DSLR-kameralla kuvaaminen onnistuu ilmankin.

[mals77]

Kiitos Marko! Pari kysymystä vaivaa vielä mieltäni:

1. Johtuuko "mono" -kameroiden suosio siitä, että värisuotimia käytettessä saadaan haluttu väribalansssi (vai mikä se oikea termi onkaan), kun taas värikameroissa se määräytyy valmiin matrixin (vai mikä se oikea termi onkaan) mukaan?

2. Ainakin Atik käyttää mono -kameroistaan kahta eri termiä: "mono" ja "b/w". Onko näillä käytännössä mitään eroa?

Kiitos kun jaksat vastata! 
-Mikko-

[mickut]

1. Johtuuko "mono" -kameroiden suosio siitä, että värisuotimia käytettessä saadaan haluttu väribalansssi (vai mikä se oikea termi onkaan), kun taas värikameroissa se määräytyy valmiin matrixin (vai mikä se oikea termi onkaan) mukaan?

Mono-kameroiden suosio johtuu siitä, että sillä voi suotimin rajata halutun kohdan spektristä koko kennon nähtäville. Ei-RGB-suotimet kuten kapeakaistat, fotometriset suotimet, ir-pass, uv-pass hukkaisivat värikamerassa fotoneja myös kennon värimatriisiin, mono-kennolla vain suodatin rajaa kennolle pääsevää valoa. Esimerkiksi Ha-suotimella monokennon jokainen pikseli saa Ha-aallonpituuden fotoneja, värikameralla Ha-suotimen päästämistä fotoneista 3/4 osuisi RGGB-matriisisen kameran muihin pikseleihin ja tuo valo menisi puhtaasti hukkaan. Lisäksi bayer-matriisin suodattimet yleensä hieman heikentävät spektriherkkyyttä mono-kennoon verrattuna, eli punaisiin pikseleihin menevät Ha-fotonit jäävät osittain siihenkin. Kapeakaistakohteilla päästään näin noin nelinkertaiseen valonkeräyskykyyn värikameraan verrattuna.

RGB-kuvissa jatkuvan spektrin kohteilla erot ovat taas katoavat, ellei oteta huomioon mahdollisuutta kuvata LRGB-sarjaa monokennolla. Tällöin osa valotuksista otetaan laajakaistaisen L-suotimen (kattaa RGB-suodinten yhteisalueen) läpi, ja näillä ruuduilla parannetaan kuvan kirkkausvaihteluiden SNR:ää. RGB-värikuvassa väritasapaino on aina kuvankäsittelijän säädettävissä riippumatta kamerasta, kanavien väliset valotusmäärät värikamerassa ovat vain sidotut toisiinsa (joka taas esim heijastussumuissa ja galakseissa on ihan hyvä asia).

2. Ainakin Atik käyttää mono -kameroistaan kahta eri termiä: "mono" ja "b/w". Onko näillä käytännössä mitään eroa?

Ei eroa.

-Antti

[Timpe]

Tässä ketjussa on valmiina aika monta vastausta kysymyksiisi, joten lukaise tämäkin:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8190.0

Sitten omat yhden kauden kuvaamiskokemukseen perustuvat erot CCD-kameran ja DSLR:n välillä...
CCD-kameran eduksi ovat ainakin nämä seikat:
* olennaisesti parempi herkkyys kuin digijärkkäreissä (mv-CCD vs. digijärkkäri)
* "kohinaton" raakakuvamateriaali (jota pinotessa CCD-kameran oma kohina häviää entisestään -> paremmat loppukuvat)
* jäähdytetty/stabiloitu kenno sallii dark-kuvakirjastojen käytön (pimeäkuvia ei tarvitse kuvata muun kuvauksen yhteydessä, aikaa säästyy... mutta sitä kuluu moneen muuhun asiaan digijärkkäriä enemmän)
* kuvaaminen ei ole yhtä herkkää valosaasteelle tai Kuun valolle kuin laajakaistaisella digijärkkärillä (voit hyödyntää esim. kuutamoa Ha tai R-kanavien kuvaamiseen).

CCD-kameran haitaksi voinee lukea nämä:
* raakakuvat vaativat enemmän loppukäsittelyä ennen kuin LRGB-värikuva on valmiina. Tulee paljon uuden oppimista, mikä vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Myös oppimiskäyrä on jyrkkä ja oppimateriaali on pääosin englanninkielistä.
* CCD-kameralle vaaditaan tietokone putken yhteyteen (tosin tämä tuo samalla monia uusia mahdollisuuksia, joten ei ole enää haitta itselleni)
* kuvaaminen vaatii enemmän suunnittelua ja kurinalaisuutta (lieneekö haitta?). Voi kulua viikkoja kun yhden kuvan puuttuvia osavalotuksia otetaan säiden sallimassa tahdissa. Digijärkkärillä värikuvia kuvatessa kokonaisuus on aina "puolivalmiina", kun olet saanut edes yhden illan kuvat otettua.
* CCD-kuvaaminen tuo mukanaan kaupallisia ohjelmahankintoja (esim. Nebulosity, MaxIm DL yms.) ja CCD-kamerat suodintarvikkeineen ovat nekin kovin kalliita suhteessa järjestelmäkameroihin
* CCD-kameraa ei voi käyttää mihinkään muuhun kuvaamiseen (kallis laite makaa suuren osan aikaa hyödyttömänä laatikossaan)

En silti aio vaihtaa takaisin järkkärikuvaamiseen ts. CCD-siirtymän kokonaissaldo on ollut omassa tapauksessani selvästi plussan puolella

[mals77]

Kiitos Antti ja Timpe! Antin "analyysistä" meni osa yli hilseen, mutta pääasia tuli ymmärretyksi ;).

-Mikko-

[Iida M]

http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1041&show=all

Mitä mieltä olette tuollaisesta? Kannattaako sijoittaa rahaa tuollaiseen vai suositteletteko kuvaamaan yksinkertaisesti järkkärillä(canon EOS 400D) kun semmoinen jo löytyy? (En ole siis vielä päässyt tuota järkkäriäkään kokeilemaan)

-Iida

[Lauri Kangas]

Ei oikein voi verrata 400D:tä ja tuota keskenään. Tuolla saa todennäköisesti parempia kuvia kuusta ja planeetoista kuin 400D:llä kun vähän harjoittelee. Kuvat jäävät vain vähän pieniksi, mutta niin jää planeetat kaikilla muillakin kameroilla. Kuun kanssa on vähän eri juttu.

Syvään taivaaseen 400D pieksee tuon ihan täysin. Ja villen kellosta ei kannata ostaa vaikka mikä olisi.

[Iida M]

Ei oikein voi verrata 400D:tä ja tuota keskenään. Tuolla saa todennäköisesti parempia kuvia kuusta ja planeetoista kuin 400D:llä kun vähän harjoittelee. Kuvat jäävät vain vähän pieniksi, mutta niin jää planeetat kaikilla muillakin kameroilla. Kuun kanssa on vähän eri juttu.

Syvään taivaaseen 400D pieksee tuon ihan täysin. Ja villen kellosta ei kannata ostaa vaikka mikä olisi.

Kiitos paljon vastauksesta Lauri!
En ainakaan ole huomannut että tuota kyseistä kameraa myytäisiin muualla suomessa kuin villen kellossa. Taidanpa siis unohtaa koko kameran!

[Kettu-Pekka]

Mites noi valmiit väriccdkamerat, onko semmoisen hankinnassa järkeä? Vai onko mustavalkoccd+suodattimet ainoa järkevä ratkaisu syvän taivaan kuvaamiseen?

[Timpe]

Lukaise tästä ketjusta lisää, miksi väri-CCD ei ole ihan niin hyvä kuin mv-CCD:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8190.0
Tuota tongittiin melko perusteellisesti silloin kun ostin omaa CCD-kameraani ja tuolloin minut vakuutettiin mv-kameran paremmuudesta. (Toisaalta saa sillä värikamerallakin hienoja kuvia osaavissa käsissä...)

[Kuulapaa]

Tämä menee enemmän CCD-puolelle kuin järkkäreihin ja tavallaan liippaa ketjua niin laitan tänne.

Leikitelläänpä ajatuksella, että käytössä olisi jonkinlainen mustavalko CCD/järkkäri välimuoto, ts. modattu järkkäri ilman bayer matriisia ja IR-filtteriä. Kennossa on siis vastetta jonnekin lähi-infrapunan nurkille (1200nm) kaikilla pikseleillä. Näin pitkälle ei kuitenkaan halua mennä ja jonkinlaista IR-leikkuria on tarpeen käyttää.

Mutta mistä leikkaisitte kaistan poikki jos saisitte päättää vapaasti?

[JVO]

Heti h-alfan jälkeen, eli joku 700nm tai alle. Moni - ei varmaan yksikään - linssiputki ei tarkenna infrapunaa samalle alueelle kuin näkyvää valoa.

[Kuulapaa]

Sitä olen puntaroinut.
Mukaan ilmaantui mahdollisuus leikata myös 750nm kohdalta, mutta epäilen siitä aiheutuvan vain haittaa kun lähi-infraa ei ole tarkoitus kuvata.

[Off topic disclaimer: Oheinen kamera siis lähestyy mono CCD:tä. Millaiseksi ero jää, se nähdään ehkä myöhemmin kun/jos taivaat aukeavat.]

[einari]

Paitsi tosiaan jää aika kauaksi ccd-kamerasta sellainen modattu järkkäri josta bayer-matriisi on poistettu, koska ne oleelliset mikrolinssitkin samalla menee (ja herkkyys tippuu oleellisesti). Tästä oli juuri juttua täälläkin toisessa ketjussa.
Muutenkin yli 700nm:n käyttö on aika rajattua, lähinnä planeettakuvauksesta siitä on iloa.